EU-mi kommissæri: Kalaallit Nunaat suleqatiginerulertariaqarparput

EU-p aningaasanut missingersuutaani tulliuttumi Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaatinngortinneqassapput.

Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni oqartussat suleqatigalugit aningaasaliissutinik annertuunik pilersaarusiortoqarpoq.

EU-mi nunat tamalaat suleqatigiinnissaannut kommissæri, Josef Síkela taama oqarpoq, taannalu ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi maajip 19-iani 20-anilu peqataassaaq.

– Suliaqarfiit arlallit aningaasaliissutinik annertusaaffigisariaqarfigut suussusersivagut. EU-p Kalaallit Nunaannut tapiissutai missingersuummi tulliuttumi marloriaammik amerlanerusunik qaffanneqarnissaat kommissionip siunnersuutigaa. Tamatuma saniatigut aningaasaliissutissat annertuut kalaallit oqartussaasuinik suleqateqarnikkut suliarineqarput. Taakku kommissionip siulittaasuata Ursula von der Leyenip ukiumi matumani kingusinnerusukkut tikeraarnermini saqqummiutissavai. Ataaserli erseqqissarusuppara: Sunaluunniit aningaasaliiffigigaluarutsigu avatangiisinut inuttullu atugarisanut tunngatillugu najoqqutassiat qaffasinnerpaat naammassineqassapput – Kalaallit Nunaanni Europamilu. Tamanna uagutsinnut isumaqatiginninniutaanngilaq, nalunngilaralu tamanna Kalaallit Nunaannut aamma isumaqatiginninniutaanngitsoq. Aningaasaliissutissat najukkani innuttaasunut iluaqutaanngitsut aningaasaliissutitut peqataaffigiumaneq ajorpagut, Josef Síkela oqarpoq.

Tatineqarani suleqatigiinneq

Kommisæri naapertorlugu EU-mi aatsitassanik pilersuinerup qulakkeerneqarnissaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat pingaaruteqarnerungaartumik inissisimalersinnaavoq:

– Kalaallit Nunaat Europap suliffissuaqarnerminut illersornissamullu pisariaqartitaanik annertuunik aatsitassaqarpoq: Grafit, molybdæn, pinngoqqaatit qaqutigoortut il.il. Europap pilersuinermik attassinerit tutsuiginartut ersarissullu suleqatit naleqartitatsinnik avitseqatigiisut peqatigalugit pilersinneqarsimasut pisariaqartippai. Tamanna suleqatigiinnermut tunngaviuvoq. Taamaammat qanoq pisoqarnera ilumut pissaneranit pingaaruteqarneruvoq. Tatisinikkut pinnata suleqatigiinnikkut periuseqarpugut. Suliaqarfiup tamarmiusup akisussaassuseqarluni ineriartortinneqarnissaa tapersersorparput, tassa piginnaaneqarnerulernissaq, inatsisitigut sinaakkutissat Europamilu suliffissuaqarnermut aningaasaliisunullu attaveqarneq.

Nukissiuuteqarnermut aaqqiissutit mingutsitsinngitsut

EU Kalaallit Nunaanni mingutsitsinngitsumik suleriuseqarnermut nukissiornermilu allanik isumalluuteqannginnermut qanoq tapersersuisinnaava?

– Suliniutit tamaasa immikkut suliarinerisigut. Nukissiuuteqarnermut naalakkersuisoqarfik, Nukissiorfiit, Nunagreen aatsitassarsiorfiillu suleqatigilereerpagut, aamma Kujataani nunalerisut peqatigalugit mingutsitsinngitsumik nukissiornissamut aaqqiissutissanik pilersitsinissaq pilersaarutigaarput.

– Ikummatissanik nunap iluaneersunik pilersorneqarnerup isumalluutiginera annikillisassavarput. Silap pissusiata allanngoriartornera unammillernartuuvoq nunap kialluunniit kisimiilluni aaqqissinnaanngisaa. Kalaallit Nunaat siuttuuvoq. Europa Kalaallit Nunaata nammineq kissaatigisaa naapertorlugu tamanna akiorniarlugu aamma piujuartitsisumik najukkamilu naleqqussaanermik qulakkeerinninniarluni pimoorussilluni suleqataavoq.

Erngup nukinganik nukissiorfiliorneq

Nunatta nukissiornermut ataavartussamut, soorlu erngup nukinganik imaluunniit Power-to-X-imik, suleqataasinnaanera EU-p soqutiginartoqartippaa?

– Soorunami. Periarfissarpassuaqarpoq, erngullu nukinganik nukissiornerup ineriartortinnissaa tapersersoreerparput. Suliniutit niuernermut tunngasut soorlu Tasersiaq Nukissiorfiillu aqqutigalugit pisortat erngup nukinganik nukissiorfiisa annertusarneqarnissaat. Siumut qiviassagaanni Power-to-X periarfissaalluarpoq. Kalaallit Nunaat ataavartumik nukissiuuteqarpoq. Tamanna Europami suliffissuarnit piumaneqarlunilu teknologiikkut piginnaasaqarfigineqarpoq. Taakkua ataatsimoortillugit iluaqutissartaqarluartunik Kalaallit Nunaanni malugineqarsinnaasunik naleqartitassanik nutaanik pilersitsisoqarsinnaavoq. Taamatorpiaq suleqatigiinnissaq siuarsarumavarput, Josef Síkela oqarpoq.

Nunap immikkoortui eqqissimasumik suleqatigiittut

Issittumi isumannaatsuunerup patajaallisaaneratalu qulakkeerneqarnerani Kalaallit Nunaata inissisimaffia EU-p qanoq isigaa, qanorlu tapersersorsinnaavaa?

- Issittumi eqqissineq ataavartussaavoq. Ineriartornerup allatut ittup qanoq ajunaarutaatigisinnaanera Europap paasivaa, aamma EU tunngavimmigut eqqissinermik suliniutaavoq nunap immikkoortuanik akerleriiffiusumik ullumikkut naalagaaffissuartut inissisimalersitsisoq.

– Tamanna tunngavigalugu EU-p Kalaallit Nunaat, Kunngeqarfik Danmark tassanilu innuttaasut namminneq siunissartik avataanit tatineqaratik aalajangersinnaaqqullugu tamakkiisumik tapersersorpai. Kisimi oqartussaassuseq nunallu ataqatigiinnera isumaqatiginninniutigineqarsinnaanngilaq, Josef Síkela oqarpoq Kalaallillu Nunaat nunap immikkoortuani pingaarutilimmik inissisimaffeqartoq, tamannalu EU-p suleqatiginerani ersertoq nangilluni oqaatigaa.

– Pissutsit atorluarneqarsinnaasut pissutigalugit inuit sumiiffimmi ungasissumi pissutsinillu ilungersunartorsiorfiusumi toqqissisimasarput. Tamanna nunat ilaasortaatitatut suleqatigut Norge Islandilu peqatigalugit EU-p Issittumi iliuuseqarneranut siammasinnerungaartumut ilaavoq. Tamannalu pingaarnerit ilaattut pissutigalugu ataatsimeersuarneq Future Greenland ingerlanneqalerpat Nuummukassaanga.

Suleqatigiinneq nukittorsarneqassasoq

Kalaallit Nunaata EU-p nunani tamalaani suleqatigiinnerini siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarnera qanoq isigaajuk? Aalajangersimasunik pilersaaruteqarpa imaluunniit isumassarsiaqarpa?

- Siunnerfik erseqqippoq: Suleqatigiinneq nukittorsarneqassaaq, siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pingaarnersiuinerit ataatsimoorussat tunngavigalugit tunngavilersorneqassaaq.

– EU-p Nuummi allaffia ukiut marluk matuma siorna ammarneqarpoq, suleqatigiinnerulernerlu kinguneqarluartoq isumaqarpunga. Ataatsimut pingaarnersiukkat sammillugit suleqatigiinnitsinnut aningaasaliiuassaagut : silap pissusia, nukissiuutinik pilersuineq aamma teknologii digitaliusoq.

– Ataatsimoorfeqarpugut. Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerup assigiinngisitaarnerunissaa kissaatigaa, Europallu piujuartitsilluni naleqarluartumillu niuerneq pisariaqartippaa. Tamanna illuatungeriinnut tamanut periarfissaqartitsivoq. Naalakkersuisut suliffeqarfiillu, najukkami inuiaqatigiit inuusuttullu oqaloqatigisarpagut. Nuummiinninnilu oqaloqatigiinnerit nangeqqissallugit pilersaarutigaara, Josef Síkela oqarpoq.

Allaaserisaq Sulisitsisunit aningaasaliiffigineqarpoq.