„Urani pillugu inatsit pissutigalugu Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiorneq unitsinneqarpoq,“.
Energy Transition Mineralsip ukiumoortumik
ataatsimiinnerani maajip 29-ani Australiami Melbournemi Hotel Grand
Chancellorimi ingerlanneqartumi pisortaq Daniel Mamadou oqarpoq.
„Urani pillugu inatsit pissutigalugu Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiorneq unitsinneqarpoq,“.
Energy Transition Mineralsip ukiumoortumik
ataatsimiinnerani maajip 29-ani Australiami Melbournemi Hotel Grand
Chancellorimi ingerlanneqartumi pisortaq Daniel Mamadou oqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffik ilumoorluni iliuuseqartoq, 2021-milu uranimut inatsit
inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq pisortaanerup nangilluni oqaatigaa.
Isumaliuteqarnerli pissutigalugu inatsisinik allannguisoqarpoq, Kuannersuarnimi
uranimik akoqarnera 200 aamma 400 ppm akornanniippoq, tamannalu uranimut
inatsit naapertorlugu akuerineqarsinnaasumit 100 ppm-init qaffasinnerummat
suliniutaannut sunniuteqarpoq.
Tamatumunnga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni politikkikkut
aqutsisut qinersinerup kingorna allanngorsimanngillat, aammalu aatsitassanut
inuussutissarsiornermullu ministeri [Naaja H. Nathanielsen, aaqq.] qinersinerup
siornatut taannaaginnarpoq, taannalu uranimut inatsimmik pilersitsisuusoq
Daniel Mamadou aamma oqarpoq.
Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmit Australia Conservation
Foundationimeersoq Dave Sweeney, Sermitsiamit kingorna oqaloqatigineqartoq,
ukiumoortumik ataatsimiinnermi peqataasut ilagaat.
Dave Sweeney ukiuni 25-ni Australiami uranimut akerliussutsimik takutitsisarsimavoq. PDAC-mi ataatsimeersuarnermi Kalaallit Nunaannit ernumassuteqartut naapikkamigit Kuannersuarni suliniut 2015-imi maluginialerpaa. Kingornali suliniut malinnaaffigiuarpaa, qanittukkullu Energy Transition Mineralsip ukiumoortumik Melbournemi ataatsimeersuarneranut peqataavoq.
Assi: Nammineq pigisaq
Uranimik piiaaffiit nakkutigineqartut Dave Sweeney Australiami uranimut akerliussutsimik takutitsisartunut ukiuni
25-ni peqataasimavoq. Sulinermini ilaatigut Australiamiut uranimik
aatsitassarsiorfiisa nunani allani ingerlatsinerat nakkutigisarsimavaa.
Afrikami ingerlatsineq pingaarnertut sammisarsimavaa, kisianni 2015-imi
PDAC-imi ataatsimeersuarnermi Kalaallit Nunaannit ernumassuteqartunik
naapitsigami Kuannersuarni suliniut eqqumaffigilerpaa.
– Tamatuma kinguninngua Kalaallit Nunaanni inatsisartut aallartitaat
Australiamut aatsitassarsiorneq pillugu paasisassarsiorlutik tikeraarput,
uangalu Naalagaaffimmut attuumassuteqanngitsutut paasissutissiivunga.
Suleqatima qanigisama ilaat aamma inuiaqatigiinnik ernumassuteqartunik
ataatsimeeqateqarniarluni Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq. Taamaammat
suliniummut inuttut suliatigullu attuumassuteqarpunga.
– Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit pillugit ilisimasakka
nutarterniarlugit ukiumoortumik ataatsimiinnermut peqataavunga, aamma Trumpip
aqutsinerata Kalaallit Nunaannut tunngatillugu anguniagai eqqarsaatigalugit.
Aamma Kalaallit Nunaanni suliniummik ernumassuteqartut akerlilersuisullu
tapersersorniarlugit peqataavunga, Dave Sweeney oqarpoq, taassumalu suliniummi
siunnersorti Svend Hardenberg internetikkut peqataasoq ataatsimiinnermi aamma
maluginiarpaa. Naalakkersuisoqatigiit naammaginngikkaat
Ingerlatseqatigiiffiup qullersai februaarimi – qinersinerup nalaani – Kalaallit
Nunaanniipput, tassanilu politikerit, tusagassiortut nunaqavissullu
soqutigisaqaqatigineqartut ilaatigut Narsami oqaloqatigaat.
Ingerlatseqatigiiffiup ”Suliaqarfimmit nutaasiassat” taamanikkut
saqqummiuppaat, tassanilu “ajornerpaamik pisoqassappat” naalakkersuisuusimasut
qinersinerup kingorna pissaaneqaqqissasut, uranimillu inerteqquteqarneq
qinersinerup kingorna suli atuutissasoq allassimavoq.
Daniel Mamadoup kalaallit naalakkersuisuisa
ataatsimiigiaqqusinnginnerat ineriartortitsinermilu siunnersuutit,
ingerlatseqatigiiffiup isumaa naapertorlugu innuttaasut suliniummut
ernumassuteqarnerannik aaqqiisinnaasut pillugit tusarnaarusunngimmannginnerat
uggoralugu ukiumoortumik ataatsimiinnermi oqaatigalugu Sermitsiamut aamma
uppernarsarpaa.
Tamatuma saniatigut ataatsimiinnerup kingorna Dave Sweeneymut
oqaaseqaammini inuussutissarsiornermut aatsitassanullu ministerip
paasissutissat ilaat naleqqukkaangata ilanngunneq ajorlugit oqarsimasoq
uppernarsarpaa.
Ataatsimiinnermi aamma suliffeqarfiup Australiamiunit pigineqartuarnissaa
siulersuisut qulakkeersinnaaneraat piginneqataasut ilaata apeqqutigaa,
tassanilu ingerlatseqatigiiffik nalilinnik niueqatigiittarfinni
nalunaarugaammat ingerlatseqatigiiffiup iliuusai siulersuisut saqqummiuppatigit
piginneqataasut amerlanerussuteqartut aalajangiisuusartut siulersuisut akipput.
Kinamiut suliffeqarfiutaat Shenghe Ressources
piginneqataassutsit 9,2 procentii pigigamigit suli suliffeqarfimmi
piginneqataanerpaavoq.
– Naalakkersuisoqatigiit sorliugaluarpataluunniit uranimut inatsimmik allannguinissaq soqutiginagu ingerlatseqatigiiffimmut oqaatigereerpara. Isumaqarpungalu tamanna aatsitassarsiornermut tunngatillugu eqqissisimanermut iluaqutaasorujussuusoq, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Assi: James Brooks/AFP/Ritzau Scanpix
Urani pillugu inatsit suli atuuttoq Sermitsiap inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H.
Nathanielsen ingerlatseqatigiiffiup oqaaseqaataannik ingerlatitseqqiivigaa,
taannalu ima akivoq.
– Naalakkersuisooqatigiit
uranimut inatsimmik allannguinissartik pilersaarutiginngikkaat maajimi
ataatsimiinnermi ingerlatseqatigiiffimmut nalunaarutigaara. Tamatuma saniatigut
partiit uranimut inatsimmik allannguinissartik soqutiginngikkaat maluginiarpara.
Qineqqusaarnermili uranimut inatsit aalajangiusimallugu partiit arlallit
nalunaarput. Taamaammat naalakkersuisooqatigiit sorliugaluartulluunniit
naalakkersuisuuppata allannguisoqarnissaa ilimanaateqanngilaq. Uranimut inatsit
atuutiinnassasoq eqqoriarpara. Tamannalu aatsitassarsiornermut tunngatillugu
eqqissisimanermut iluaqutaangaassaaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
