Imermik sermimillu avammut tuniniaasinnaaneq upperineqaqqilersut

Erngup aassimasup sermersuarmeersup minguitsup niuerutiginissaa suliffeqarfinnut maannamut ajornakusoorsimavoq, naak nunarsuaq tamakkerlugu imeq imerneqarsinnaasoq, inuussutissanik tunisassiornermi nunalerinermilu pisariaqartinneqaleraluttuinnaraluartoq.

Namminersorlutik Oqartussanit oqaatigineqartut naapertorlugit, imeq 200-300 milliardit tonsit ukiut tamaasa sermersuarmit aattartoq avammut niuerutigisinnaavarput aningaasarsiutigalugulu.

Piffissap ingerlanerani ingerlatseqatigiiffiit arlallit misiliisarsimapput, aamma Inatsisartunut kingullermik qineqqusaartoqarnerani, politikerit arlallit nipituuliorlutik tupigusuutigaat, sooq imeq sermerlu pillugit suliniutit aallartinneqannginnersut nunamullu isertitaqarnerulersitsisimannginnersut.

Sermersuup aanneranit qajuusaasanngorsimasut imerlu

Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffik alla imermik avammut niuerutiginninnissamut maanna periarfissippaat.

Arcticculture ApS Kangilinnguit eqqaanni imermik tunisassiornissamut akuersissummik tunineqarpoq. Naalakkersuisut juunip tallimaanni ataatsimiinnerannit imaqarniliami tamanna atuarneqarsinnaavoq. Arcticculture ApS-imik ingerlatsisuupput illoqarfimmik ineriartortitsinermut ingerlatseqatigiiffimmi Nuuk City Developmentimi pisortaasimasoq Jens B. Frederiksen aamma Greenland Mineralsimi pisortaasimasoq Johannes Kyed kiisalu kukkunersiuisoq Jan Richard.

Ingerlatseqatigiiffik imermik tunisassiornissamut akuersissutinik allanik peqanngilaq, kisianni ukiup ataatsip matuma siornatigut Nuup Kangerluata avannaata kitaani Marrarmi aamma Kangerlussuup eqqaani sermip aanneratigut qajuusaasanngorsimasunik misissueqqissaarnissaminut akuersissummik tunineqarpoq.

- Sermersuup aanneratigut qajuusaasanngorsimasunut suliniut ataaseq nunami ingerlanniarneqarpoq, aappaali imermi ingerlanniarneqarluni. Piiaanissamut periaatsit taamaalillutik assigiinngitsut marluupput. Tamannaavorlu misissoqqissaarniagarput. Sermip aanneratigut qajuusaasanik katersinissamut suli qinnuteqaateqanngilagut, naatsorsuutigaluguli ukioq manna kingusinnerusukkut imaluunniit aappaagu qinnuteqaateqarsinnaassalluta, katersugassanik qanoq peqartiginersoq paasilluareerutsigu, Jens B. Frederiksen oqarpoq, taassumali imermut pilersaarummut tunngasut oqaaseqarfigerusunngilai, tunisassiornissamut pilersaarummut akuersissut takoqqaarusukkamiuk, tamatumunnga ilanngullugit Naalakkersuisunit ingerlatseqatigiiffimmut piumasaqaatigineqartut. - Imermik tunisassiornissamut pilersaarutit annerusumik oqaaseqarfigerusunngilakka, taamaallaalli oqaatigisinnaallugu pilersaarutigisatsinni anguniagaqaratta, pilersaarutigisatsinnullu tulluartuusoq sermip aanneratigut qajuusaasanik avammut tuniniaanissamik pilersaaruteqaraanni imermik avammut tunisassiornissap misissornissaa. Taakkumi marluk tamarmik soorlu nunalerinermi atorneqarsinnaapput, Jens B. Frederiksen oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut tusarniaassutigineqartoq 

Sermip aamma erngup aningaasarsiutigalugit atorneqarsinnaanerat pillugit inatsisissatut siunnersuut, Naalakkersuisut maannakkut tusarniaassutigileruttorpaat. Siunnersuummi ilaatigut akuersissummik tunniussinermi aalajangersaanissamut tunngaviusussat aalajangersarneqarsimapput, aammattaaq pinngortitamut sunniutinut nalilersuinerit aamma avatangiisinut inuiaqatigiinnullu tunngasut sulianik suliaqarnermi ilanngunneqartarnissaat piumasaqaatigineqarluni.

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuuteqarnermut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen Sermitsiamut ima itisiliivoq:

– Nunami maani pisuussutivut inuussutigissavavut, tassalumi imeq sermerlu naammattorsuarmik pigaavut. Taamaattorli isertitat tungaatigut takuneqarsinnaasutut imeq sermerlu ullumikkut annerusumik suliaqarfiunngillat. Kangerlutsinni pisuussutit ingerlaartut isertitaqarfigivallaanngilavut, naak tunisassiassaq pitsaagaluaqisoq aamma oqaluttuassartaa pitsaagaluartoq immikkuullarillunilu. Taamaattumik tamatumani inuussutissarsiornermi ineriartornissamut tunngavissaqarluarpoq. Ineriartornissalli qanoq sukkatigisumik pisinnaaneranut soorunami pissutsit arlallit apeqqutaapput, minnerunngitsumik qanoq piumaneqartiginissaa aamma tunisassiornermi avammullu tuniniaanermi qanoq aningaasartuuteqartiginersoq. 

Qinnuteqaateqarnermi periaaseq pisariunnginnerulissasoq

Nathanielsenip oqaatigaa, erngup sermillu aningaasarsiutigineqarsinnaalernissaannut arlalitsigut suliniuteqartoqartoq.

- Tamatumunnga atatillugu qinnuteqaatinik suliaqartarneq nukittorsarneqassaaq pitsanngorsarneqarlunilu. Siunissami akuersissutinik qinnuteqaateqarsinnaaneq ajornannginnerulissaaq sukkanerussallunilu. Soorunami pinngortitap illersorneqarnissaa tunulliutinngikkaluarlugu. Suliaq tamanna qinigaaffimmi kingullermi aallarnisarneqarpoq, qinigaaffimmilu matumani nanginneqarluni. Suliassap tamatuma suliarinerani paasinarsigami, inatsisip tamatumunnga atuuttup nutarterneqarnissaa pisariaqartinneqartoq. Suliamut tamatumunnga atatillugu tamakkuninnga suliaqartunit pitsaasunik immersorneqarpugut. Aamma Inatsisartut 2026-mi upernaakkut ataatsimiinnissaanni inatsimmik nutartikkamik saqqummiussisinnaanissara naatsorsuutigaara. Taava aamma periaatsitsinnik nutarterinissarput pisariaqartinneqarpoq. Tamatuma suliarineqarnerata avammut tusarniaassutigineqarnissaa qanittukkut piareerneqassaaq.

Inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik inuussutissarsiornikkut ineriartortitsisoqassasoq

Arcticculture ApS-imut tunisassiornissamut akuersissut pillugu Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, ”akuersissutini tamani siunertarineqartarpoq, inuussutissarsiutitut aallartinniakkap eqqortumik sammivilerneratigut nunap karsianut isaatitat amerlisarniarneqarnissaat.”

 – Tamatigut pingaarnertut siunertaasarpoq inuussutissarsiornerup ineriartornerata inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaa, uagullu politikikkut tunngavissanik malittarisassanillu paasiuminartunik naleqquttunillu sinaakkutissanik pilersitsinissaq ukkatarisariaqarlutigu. Imermik sermimillu suliaqarnermut periarfissat annertusinnaapput. Nunarsuaq tamakkerlugu imermik tarajoqanngitsumik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq, tamannalu soorunami matussuserniarlugu iliuuseqaqataasariaqarpugut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.