Nuummi pisiniartut
sapaatip-akunnerani kingullermi pisiniarfinni nioqqutissanik nutaanik
amerlanerpaanik, ilaatigut naatsiianik, uanitsunik, gulerøddinik kålilinillu,
pisiniaraluarlutik iluatsitsinngillat.
Royal Arctic Linep umiarsuaata
Dettifossip sapaatip-akunnerani 28-mi Nuummut tikinnissaa maskinip
ajoquteqarnera pissutigalugu taamaatiinnarneqarpoq, pisiniarfinnilu
nioqqutissat tallimanngornermi juulip 18-ianni aatsaat ulikkaaqqipput.
Nuummi pisiniartut
sapaatip-akunnerani kingullermi pisiniarfinni nioqqutissanik nutaanik
amerlanerpaanik, ilaatigut naatsiianik, uanitsunik, gulerøddinik kålilinillu,
pisiniaraluarlutik iluatsitsinngillat.
Royal Arctic Linep umiarsuaata
Dettifossip sapaatip-akunnerani 28-mi Nuummut tikinnissaa maskinip
ajoquteqarnera pissutigalugu taamaatiinnarneqarpoq, pisiniarfinnilu
nioqqutissat tallimanngornermi juulip 18-ianni aatsaat ulikkaaqqipput.
Taamaakkaluartoq
unnukkorsiutissat annaanneqarput.
Pisiffiup Nuuk Centerimi
pisiniarfiani naatitanik nunanit allaneersunit nioqquteqanngilaq, akerlianilli
Kujataaniit ruuanik kusanartunik ulikkaarpoq.
Naatitat avataaneersut
pinngitsoorneqarmata ruuanillu Kujataaneersunik pilersuisoqarnera pissutigalugu
ulluinnarni pisariaqartitat pisariaqartitsiffiusunilu imminut pilersorsinnaaneq
naqissuserneqarpoq.
Pisiffiup pisiortornermut
politikkiani Kalaallit Nunaanni tunisassianik salliutitsineq pingaarnerpaavoq.
– Nunaqavissut 300-nit amerlanerusut pilersuisoraagut, pisortaaneq Per Steen
Larsen Sermitsiamut oqarpoq.
Greenland Ice, Kaffivik Isaksen
Designilu ilaatigut pilersuisuusut Sten Pedersen, Ameralimmi naatitanik
naatitsisartoq, sapaatip-akunnerani kingullermi aviisimi neqeroorutini oqaluttuarineqarpoq.
… illuatungianilli ilioraaviit ruuanik Kujataaneersunik ulikkaarput.
Assi: Oscar Scott Carl
Imminut pilersornissaq pingaarnerpaasoq
IMMINUt PILERSORNISSAQ AAQQIISSUTISSAANNGILAQ
Imminut pilersornissaq
politikkikkut pingaartinneqarpoq, imminulli pilersornissaq aningaasaqarnikkut ineriartornermut
iluaqutissatsialattut isigineqassanngitsoq Kalaallit Nunaanni
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit mianersoqqussutigaat.
– Imminut pilersorneruneq
ajornartorsiummut tunngaviusumut, inuiaqatigiit ikippallaarnerannut nunallu
annertussusianut pissutaasumut, aaqqiissutaanngilaq. Inoqarfiit mikinerusut
imminnut pilersornissamut periarfissaat annikinnerusarput, aamma nuna tamakkerlugu
taamaappoq. Piginnaanitta atornissaat, akisuullu ajornakusoortullu allanut
isumagisassanngortinnissaat pisuunngornissamut inuuniarnermilu
atugassarititaasut pitsaanerulernissaannut tunngaviuvoq, siunnersuisoqatigiit
najugaqarfiit nunallu immikkoortuini pissutsit pillugit nalunaarusiaminni
nutaami allapput.
Savaaqqap neqaa nunani allani
akikinnerusumik pisiarineqarsinnaasoq pisiarinagu, nunarsuarmi
nukittunerpaaffigut salliutittariaqarpagut: aalisakkat raajallu,
takornariaqarneq, aatsitassat qaqutigoortut aatsitassallu allat.
Aningaasatigut amigartooruteqarpallaarnata sinneqartooruteqarnerusariaqarpugut.
Aningaasaqarnermut
Siunnersuisoqatigiit suliffeqarfik Great Greenland tikkuarpaat.
Aningaasanut inatsimmi puisit
amiinik tunisineq 27,4 million koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq,
Qaqortumili suliffeqarfiup 2025-mi kaaviiaartitaasa taamaallaat 13,1 million
koruuniunissaat naatsorsuutigineqarpoq.
– Aaqqiissut imminut ikiorniarnermut
tapiissutaajunnaanngilaq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit oqarput.
kurt@sermitsiaq.gl
Tunisassiortut, niuertarfeqarfiit atuisullu kalaallit inuussutissanik
tunisassiaannik pilersuineq ataatsimoorlutik soqutiginarsarpaat. Nunarsuarmi
nalorninartorsiortoqarnerani silap pissusiata allanngoriartornera malunnartoq
pissutigalugu pilersuinerup isumannaatsuunerata akornuserneqarsinnaalernerani,
imminut pilersorneq aamma politikkikkut oqaluuserineqartussanut
ilanngunneqarsimavoq.
Imminut pilersorneq pillugu
2021-mi qinersinermi immikkut naalakkersuisoqalerpoq: Inuit Ataqatigiinneersoq
Kalistat Lund.
– Nunarsuarmi nerisassat pitsaanerpaat ilaat tunisassiaralugit nammineq
tunisassiavut pisiniarfinni nioqqutigineqarpianngillat, Kalistat Lund oqarpoq.
Naatsiiassat 7 procentii, neqit
40 procentii aalisakkallu 85 procentii nammineq pilersuutigigigut imminut
pilersorneq pillugu kisitsisit takutippaat. Illuatungianik paarnat naatitallu,
immuit nerisassarpassuillu allat avataaneersut eqqussorpagut. Katikkutsigit
inuussutissat ukiup ataatsip iluani nerisartakkatta agguaqatigiisillugu 17
procentii tunisassiarisarpagut.
Tamanna pitsaanerusumik
iliuuseqarfigisinnaavarput, Nunalerinermullu, Imminut Pilersornermut,
Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik nalunaarusiamik annertuumik
decembarimi saqqummersitsivoq, taannalu ima qulequtaqarpoq: ”Kalaallit Nunaata
imminut pilersornissamut periusissiaa 2025-30”«.
Nalunaarusiami anguniakkat angisuut saqqummiunneqarput, aammali oqartussat,
tunisassiortut, niuertut atuisullu nerisassanik imminut
pilersornerulerniarlutik iliuuserisinnaasaat arlallit eqqaaneqarput.
Demokraatineersoq Peter Borg
marsimi qinersisoqareermat imminut pilersornissamut naalakkersuisunngorpoq,
ukiunilu tulliuttuni sisamani imminut pilersorsinnaanissaq pillugu
takorluukkat, taamaalilluni nerisassat nunaqavissunit tunisassiarineqartut
pisiniarfinni nioqqutigineqartalerlutillu atuisut pisiniarfinni
pisiarineqarsinnaanissaat piviusunngortissavai.
Inuiaassutsimik tulluusimaarutiginninneq
Imminut pilersornerulernerup unamminiarnartui iluaqutissartaalu
nalunaarusiami allaatigineqartut Pisiffiup ilisarisinnaavai.
– Pisiniartut nunaqavissut nioqqutaat piumasarpaat, ruuaagaluarpata,
savaaraagaluarpata amimut tarngutaagaluarpataluunniit, Per Steen Larsen oqarpoq.
Kisiannili aallarnisaasut tunisassiortullu unammilligassaqaalupput.
Aningaasartuutit qaffasippallaarput, taamatuttaarlu illoqarfinni 17-ini
nunaqarfinnilu 54-ini 56.000-inik innuttaasoqarmat suliffeqarfiit mikisut
iluanaarutaasinnaasunik ingerlatsinernit ajornartorsiuteqarnerulertarput.
Nukissiorfiit aalisakkanik
tunisassiortut innaallagissamut imermullu akikillisaatissaannik
neqeroorfigisarpaat, tunisassiortulli, ingammik naatitanik tunisassiortut,
innaallagissamut imermullu akiliutit tamakkiisut nanertuutitut isigisarpaat.
– Aalisakkerinermik inuussutissarsiuteqartut tapiiffigineqarpallaartut
oqanngilanga, kisianni inuussutissanik tunisassiortut allat innaallagissamik
imermillu akikinnerusunik atuinertik iluaqutigingaassavaat, Per Steen Larsen
oqarpoq.
Tunisassiarineqartartut najukkani tunisassiarineqartartunut allanut
sanilliullugit annikitsuararsuusarput, akiilu nunanit allaneersut akiinut
naleqqiullugit akisunerusarput.
Kujataaniit ruuat kilomut 65 koruuninik akeqarput;
qallunaat naatsiiaataat umiarsuup kingusinaarluni Nuummut tikinnerata kingorna
Pisiffimmut pisiarineqartaleqqikkamik kilomut 24 koruuninik akeqarput.
– Atuisut nioqqutissat Kalaallit Nunaanni tunisassiat akisunerugaluartut
inuiaassutsimik misigisimaneq sakkortooq pilersittarmassuk pisiariumavaat.
Tamatuma saniatigut nioqqutissat taakku allarpassuillu
pisiniarfitsinniitikkusukkatsigit nioqqutissanut eqqussukkanut naleqqiullugit
iluanaarutigut annikinnerusarput, Per Steen Larsen oqarpoq.
Pilersuinerli isumannaatsuussaaq - nioqqutissat nunani
allani Kalaallit Nunaanniluunniit tunisassiarineqarpata.
– Aallarnisaasut annikitsunillu tunisassiortut aalaakkaasumik
pilersuisinnaanissaq ajornakusoortissinnaagaat misigisarparput. Najukkami
tunisassiaq pisiniarfitsinni nioqqutigileraangatsigu nioqqutisasq
sapaatip-akunnerata tulliani pisiniarfitsinni pisiarineqarsinnaassasoq
pisisartugut neriorsortarpagut. Aallarnisaasoqarluarnera pitsaasuuvoq, annerusumilli
suliniuteqarneq aalaakkaasumik pilersuinermik qulakkeerisinnaasoq aamma
iluassaqaaq. Taamaassappat nioqqutissat taakku pisiniarfitsinni
tuniniassallugit neriorsuisinnaavugut, Per Steen Larsen oqarpoq.
