Sverigemi naalakkersuisut uranimik piiaanissamut inerteqqut
2018-imeersoq atorunnaarsinniarlugu aalajangerput.
Tamanna sapaatip-akunnerani
kingullermi pingasunngornermi tusagassiortunik katersortitsinermi
atuarneqarsinnaavoq.
Sverigemi naalakkersuisut uranimik piiaanissamut inerteqqut
2018-imeersoq atorunnaarsinniarlugu aalajangerput.
Tamanna sapaatip-akunnerani
kingullermi pingasunngornermi tusagassiortunik katersortitsinermi
atuarneqarsinnaavoq.
Inatsisissatut siunnersuut sisamanngornermi
saqqummiunneqarpoq, taannalu tunngavigalugu Sverigemi avatangiisinut
aatsitassanullu inatsit allanngussaaq, taamaalilluni 2026-mi januaarip
aallaqqaataaniit uranimik piiaasoqarsinnaalissalluni.
Nukissiuuteqarnermut tunngatillugu
ajutoortoqaratarsinnaanera annikillisinneqassasoq
Sverigemi silap pissusianut avatangiisinullu ministeri, Romina Pourmokhtari,
naapertorlugu inerteqqutip atorunnaarsinneqarneratigut nukissamik pilersuinermi
ajutoortoqaratarsinnaanera annikillisinneqassaaq, tamatumalu saniatigut aatsitassanik
Sverigep nunataata ataaneeratarsinnaasunik nioqqutigineqarsinnaasutut
annertussusilinnik piiaanissaq ajornarunnaassaaq.
„Uranimik piiaanissamut inerteqquteqalerneq kukkuneruvoq, maannalu atorunnaarsipparput, tamannalu Sverigemut aatsitassarsiorfiusumut iluaqutaassaaq,“ Mats Green Sverigemi partiimit Moderaterna-meersoq, oqarpoq.
Foto: Janerik Henriksson/Scanpix
„Uranip Sverigemi qaqqamiittup suliarinissaa inatsisitigut
akuerisaasariaqarpoq. Aatsitassarsiorfiit eqqagassatut ullumikkut
suliarisassammassuk paasiuminaappoq. Sverigemi aatsitassarsiorneq Sverigemut,
Europamut silallu pissusianut pingaaruteqarluinnarpoq,“ Romina Pourmokhtari,
Liberalerna-mi ilaasortaq, tusagassiuutitigut nalunaarummi oqarpoq.
Inerteqqut eqqunngitsuusoq
Sverigemi naalakkersuisuutitaqartuni parteeqataasut, Kristdemokraterna aamma
Moderaterna, tamatumunnga tunngatillugu isumaqatigiipput.
"Uranimik piiaanissamut inerteqquteqalermat kukkusumik
aalajangertoqarsimanera maannalu atorunnaarsinneqalernera Sverigemut
aatsitassarsiorfiusumut iluaqutaavoq. Inerteqquteqarneq pissutigalugu
aatsitassat pingaarutillit uranimut atassuteqartut piiarnissaat
ajornakusoortissimavarput. Aalajangiinermi matumani Sverigep Europallu
nukissiornermut attaveqarnerat pitsanngorsarlugulu aatsitassanik
pingaarutilinnik nammineq immitsinnut pilersorsinnaalissaagut, Mats Green,
Moderatit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanni siulittaasoq, oqarpoq.
Kommunit itigartitsisinnaatitaanngitsut
Naalakkersuisut avatangiisinut inatsimmut allannguutissaminnik siunnersuutaat
naapertorlugu Sverigemi uranimik piiaasoqarsinnaalissaaq, ujarassiuullu
misissuinerisa nalaanni urani nunap naqqani nassaarineqartoq misissorneqarsinnaalissaaq.
Allannguutit malillugit ingerlatseqatigiiffiit qinnuteqarsinnaalerlutillu
piumasaqaatitalimmik misissuisinnaanermut uranimillu suliarinninnermut
akuerineqarsinnaassapput.
Illuatungiliuttut killuussinertut taagaat
Inatsisissatut siunnersuummi uranimik annikitsumik
piiasussat akuerisaanissamut misissuiffigineqartarunnaarnissaat immaqalu
akuersissuteqarnissamut piumasaqaateqarfigineqarunnaarnissaat siunertaralugu
avatangiisinut inatsimmik allanngortitsinissaq aamma siunnersuutigineqarpoq. Naggataaguttaaq
uranisiorfiit kommuniniit itigartitsissutigineqarsinnaannginnissaat – tassa
kommunit piiaanissamut naaggaarnissaminnut periarfissaqannginnissaat- naalakkersuisut aamma siunnersuutigaat. Sverigemi tusagassiorfiit ilaat SVT Nyheter naapertorlugu illuatungiliuttut,
ilaatigut avatangiisit pillugit partii De Grønne, siunnersuut killuussinertut
taavaat, kommunillu arlallit siunnersuut maanna tusarniaassutigineqartoq
itigartittarpaat.
Sumiiffiit periarfissaqarluartut
Aatsitassanik ujarassiooq Per Kalvig naapertorlugu Sverigemi sumiiffinni
sisamani uranimik annikitsumik peqarnera ilisimaneqarpoq. Sverigep kujataata
kitaaniittumi Ranstadsverket, 1960-ikkunni misileraalluni tunisassiorfiusimavoq,
aammali imminut akilersinnaanngitsoq avatangiisinullu mingutsitsisoq
paasineqarpoq.
Tamatuma saniatigut Sverigep qeqqani aatsitassarsiorfiusimasoq
Kvarntorp, 1941-miit 1965-imut ujaqqanik skiferinik uulialinnik uranimillu
akulinnik piiaaffiusarsimavoq. Aammattaaq Forsmarkimi Bergslagenimilu uranimik
soqutiginarsinnaasumik nassaartoqaratarsinnaavoq; Bergslagenimi uran aqerlup,
zinkip kanngussaallu, sumiiffimmi tassani pingaarnertut nassaarineqartartut,
akornanni nassaarineqaratarsinnaavoq.
Killilersuutit atorunnaarsinneqartalersut
Per Kalvig naapertorlugu nunat ikiliartuinnartut uranimik/thoriumimik
ujaasinermut piiaanermullu killilersuisut nunanit killilersuinngitsunit
ikinnerujussuupput. Nunallu killilersuisut akornanni ukiuni makkunani
killilersuutit sakkukilliartorpasipput.
Uranip ukiuni qulini tulliuttuni
aatsitassatut pingaaruteqarluinnartutut nalilerneqarnissaa ilisimatuunit
ilimagineqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu uranimik tunisassiorneq 2024-mi 60.000
tonsinik annertussuseqartoq ilimagineqarpoq. Tunisassiorneq 2030-mi 80.000
tonsinik annertussuseqassasoq ilimagineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni uranimik misissuinissaq piiaanissarlu
1985-imiit 2013-imut inerteqqutaavoq. 2021-mi inatsit nutaaq uranimik
misissuinissamik, ujaasinissamik piiaanissaanillu inerteqquteqarfiusoq
akuerineqarpoq.
