Berlin, New
York, Paris aamma Chicago Air Greenlandip inniminniisarfiani toqqagassarpassuit
nutaat ilamininnguaraat. Tikitassat taakku 2023-mi timmisartuutileqatigiiffiit
SAS aamma Icelandair suleqatigiinnerisigut periarfissaalerput, taamaalilluni
angalasut Kalaallit Nunaata aamma Europami USA-milu ornittakkanut amerlasuunut
bilitsimik ataatsimik inniminniinermikkut angalasinnaanngorlutik.
Europamut
USA-mullu
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Berlin, New
York, Paris aamma Chicago Air Greenlandip inniminniisarfiani toqqagassarpassuit
nutaat ilamininnguaraat. Tikitassat taakku 2023-mi timmisartuutileqatigiiffiit
SAS aamma Icelandair suleqatigiinnerisigut periarfissaalerput, taamaalilluni
angalasut Kalaallit Nunaata aamma Europami USA-milu ornittakkanut amerlasuunut
bilitsimik ataatsimik inniminniinermikkut angalasinnaanngorlutik.
Europamut
USA-mullu
Air
Greenlandip Keflavik Københavnilu angallaffiusutut qitiusutut atorpai,
sumiiffippassuarnut allanut aqqusaartarfittut:
–
Sumiiffinnit tamalaanit ilaasunik taamaalilluta ilaasoqarsinnaalerpugut,
niuerfik ataasiinnaq eqqarsaatiginagu. Piumaneqarneq qanoq ikkumaartoq
takujumaarparput. Assersuutigalugu piffissap ilaani paasigutsigu Parisimiit
København aqqusaarlugu Nuummut angalasorpassuaqartoq, taava toqqaannartumik
timmisartuussisalersinnaavugut, Air Greenlandimi pisortaaneq Jacob Nitter
Sørensen oqarpoq. Erseqqissarpaali Air Greenland suliffeqarfiusoq minnerumaaq
taamaattumillu aningaasaatai killeqartut, angallassisarnissallu
angallaffiunerpaap nalaani pisassasut.
–
Niuerfinnut misilittagaqarfiginngisanut aqqutinik nutaarluinnarnik ammaanissaq
ulorianartorujussuuvoq, taamaattumik Københavnimut Københavnimillu
angallassilluarnissaq neqeroorutiginiarlugu periuseq toqqarsimavarput,
taamaalilluta Europami niuerfiit tamaasa iserfigisinnaalerpagut, aamma
Icelandair suleqatigalugu Amerika Avannarlermut attaveqarluarsinnaalerluta,
Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Angalanermut
pilersaarut nutaaq
Air
Greenlandip timmisartuussisarnermini periarfissat nutaat 2025-mi marsip
naaneranit saqqummiutissavai, ilaatigut Københavnimi unnuineq
pisariaqarunnaassalluni.
– Sapaatit, ataasinngornerit,
sisamanngornerit tallimanngornerillu tamaasa Københavnimit unnukkut
timmisartuussisalernitsigut tamanna pissaaq. Tassa imaappoq, ulluni sisamani
taakkunani ullormi tassani København aqqusaarlugu Europamiit Nuummut Air
Greenlandimik timmisartuussisoqarsinnaassaaq. Taamaalilluni Nuummut
attaveqarluarneq anguneqassaaq. Timmisartoq Nuummi unnueriarluni
ataasinngornermi, marlunngornermi, sisamanngornermi tallimanngornermilu
ullaakkut aallaqqittassaaq tassanilu Københavnimiit europap sinneranut ingerlaqqittoqarsinnaasassalluni.
Nalunaaquttap
nikinnera
Angalanerit
nittartakkami tuniniarneqalereerput, taamaattumik neqeroorutigineqartut
misissuataarneqarsinnaalereerlutik, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq,
ilanngullugulu oqaatigaa nalunaaqutaq
akunnerinik sisamanik nikingajunnaarluni pingasunut allanngortinneqarmat
Danmarkimut Europamullu angallassinissaq eqaannerulersimasoq
pitsaanerulerlunilu. Taamaalilluni timmisartumi Atlantikup imartaanut
angallassinermi sulisut unnuk ataaseq qasuersaarsinnaalerput, tamannalu Nuummi
pisinnaalluni.
–
Nalunaaqutaq akunnernit sisamaniit pingasunut nikisinneqarsimanngitsuuppat
timmisartoq Nuummi unnuisalersimasinnaanngikkaluarpoq, aqaguanilu ullaakkut
ingerlaqqilluni. Nalunaaqutaq akunnernik sisamanik amerlanerusunilluunniit
nikingasuuppat inuttat minnerpaamik unnuat pingasut
qasuersaaqqaartariaqassammata, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Atlantiku
qulaallugu timmisartoq alla
Air
Greenlandip aallaqqaammut danskit timmisartortitseqatigiiffiat Jettime
attartorpaa, timmisartortitseqatigiiffiup timmisartuanut A330neo-mut,
Tuukkamut, ilassutissatut. Air Greenlandili timmisartuutimi ilaqqinnissaanik
aamma eqqarsaateqarpoq.
–
Timmisartoq Tuukkamit mikinerulaassaaq, kisianni aamma Tuukkamut assingulluni.
Airbus A320neo 180-inik ilaasoqarsinnaasoq, maannamut ”Tuukkaaqqamik”
taasartagarput. Tamatuma saniatigut ukiukkut kinguaattoornerit
iluarsiniarneranni eqaannerusumik iliuuseqarsinnaalissaagut. Taakkua saniatigut
timmisartoq ataaseq aamma Ilulissani mittarfik ammarpat aamma atorneqassaaq
Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Aningaasaliineq
piujuartitsisoq
Timmisartoq
nutaaq ukioq manna novembarip naanerani mittarfissap nutaap ammarnissaanut
atatillugu Air Greenlandip suliassaasa pingaarnerpaanngilaq.
–
Mittarfinnut nutaanut atatillugu attaveqarnermut aningaasaliissutit annertuut
arlallit siunissami suliarissavavut, soorlu timmisartunut inissiisarfiit,
sulisunut inissiat, atortorissaarutit assartuinermullu atortorissaarutit,
taakkulu piujuartitsineq atorlugu innaallagissamik pilersorneqassapput.
Mittarfinnut nutaanuinnaq 400 millionit koruunit missaannik
aningaasaliissuteqarnissaq eqqartorneqarpoq, aningaasartuutissalli taakku
missingersuutigereernikuuagut taamaalilluni tassanngaannartumik pisoqarani, Jacob
Nitter Sørensen oqarpoq.
