2025-mut aningaasanut inatsit ajortumik kinguneqarsinnaavoq

Naalakkersuisut 2025-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat aggustimi saqqummiunneqarmat "Piujuartitsisumik ineriartorneq aaqqissuusseqqinnerillu pisariaqartut inuuniarnikkut oqimaaqatigiissitsisut" qulequtarineqarpoq. 2025-mi sinneqartoorutissat 100 millionit koruunit missaanniissasut missingersuutigineqarpoq, maannali kisitsisit taakku Pinngortitaleriffiup aappaagumut raajartassiissutinik siunnersuineranit unammillerneqarluinnarput.

Kitaani raajarniarnermut siunnersuut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip isertitassanut missingersuutaanit 15.000 tonsinik appasinneruvoq. Siunnersuut malinneqarpat tamanna isumalluutit erniaannut akitsuusiinerit 50 millionit koruunit missaannik appariarujussuarnerannik kinguneqassaaq. Raajat pisarineqartut ikinnerulerpata aamma isertitassanut allanut sunniuteqassaaq, soorlu inuttut ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutaannut, taakkulu aamma millionilikkaanik naleqarput.

Tamatuma saniatigut, annertunerusumilli sunniuteqarnavianngitsumik, Tunumi raajartassat 1.500 tonsinik ikilineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Ukiumi qinersiffiusussami pissutsit ilungersunartut

Taamaattumik Naalakkersuisut ukiup qinersiffiusussap aallartilernerani, qularnanngitsumik qinersisartunik "nuannaartitserusuffianni", ilungersunartumik inissisimalertussanngorput.

Piujuartitsisumik raajarniarnissaq siunnersuutillu tusaanngitsuusaarneqassanerpat, imaluunniit suliassaqarfinni allani inuiaqatigiinni eqimattanut aalajangersimasunut ajoqutaasussamik sipaarniuteqassanerpat?

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut sukangasorujussooreerpoq, taamaallaallu 5 millionit koruuninik illuatungiliuttunik isumaqatiginninniuteqarnissamut immikkoortitsiffiusimalluni. Aningaasat taakku raajarniarnerup unammillernarneratigut periarfeerukkunarput.

Aalisarneq nunap isertitaanut pingaarnerpaavoq, raajanullu akitsuutit aningaasanut naatsorsuutini pingaaruteqarluinnarput.  Taamaattumik 2025-mi raajanut siunnersuut ingerlaqqinnissamut ajornakusoortitsissaaq.

Mianersuussisarnermut tunngavigineqartoq tunngaviusoq

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi isumalluutinut ernianut akitsuutinit missingersuutit 489 millionit koruuniupput, taakkunannga 342,5 millionit koruunit raajaneersuullutik. Missingersuinerlu "mianersuussisarnermut tunngavigineqartoq" tunngavigalugu sanaajuvoq.

- AIS2025-mut missingersuusiorneq siusinnerusutuulli mianersuussisarnermut tunngavigineqartoq tunngavigalugu suliarineqarsimavoq, tassami aalisakkanut akit, pisarineqartut amerlassusaat aamma nunarsuarmi niuerfinni piumasoqarnera ukiumit ukiumut nikerartarpoq. Missingersuutini 2023-mi aalisakkanut pisassiissutit akitsuuserneqartussaatut tagginneqarput aamma avammut niuernermi tunisinermilu agguaqatigiissillugu akigitinneqartut 2023-meersut aallaavigineqarput. 2025-mi aalisakkanut akit 2023-mi akinit piviusunngortinneqarsimasunit 5%-imik minnerunissaat ilimagineqarput, aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi allassimavoq.

"Pisassiissutinik atuineq aalisakkat suuneri apeqqutaallutik 90/100%-iniikkumaartoq missingersuutini ilimagineqartoq", aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ilisimatitsissutaavoq.

- Kitaani raajanut pisassiissutissat ikiliartortinneqarnissaannik siunnersuisarnerit pissutaallutik raajanut pisassiissutit 2024-mi 2023-mut sanilliullugu 7.500 tonsinik ikileriartinneqarsimapput, 2024-mullu sanilliullugu 2025-mi 7.500 tonsinik suli ikileriaqqittussaammata tamanna malugeqquneqarpoq. Tamanna 2025-mi isumalluutinut akitsuutinit iluanaarutissat ikinnerunissaat aamma ilimagineqarput, tamanna Kitaani raajartassat 15.000 tonsinik ikilisinneqaqqinnissaannik siunnersuisoqarnissaata ilisimaneqannginnerani ilisimatitsissutaavoq.

Pisarineqartartut ikiliartortut

Siunnersuutit NAFO-p (Northwest Atlantic Fisheries Organization) ataani isumaqatigiissutigineqarput, Pinngortitaleriffiullu siunnersuutip nutaap tunuliaqutaa ima nassuiarpaa:

- Raajaqassuseq pisarineqartartullu ikiliartortut kitaani qanoq atsigisumik pisaqarsinnaanermik siunnersuuteqarnermut ukiumi matumani raajaqassutsip nalilerneqarnerisa ersersippaat, ukiunilu kingullerni saarulleqarnerusoq raajartornerulertussanik. Taamaattumik ukiumi nutaami raajat toqusartut 53%-imik amerlavallaarnerulersinnaapput

Navianartoqalersinnaasoq

Aningaasaqarneq nioqqutissanik avammut tunisatta 98 procentiisa aalisarnerminngaanneersuunerannik aallaaveqartorujussuusoq, aalisarnermillu isumalluuteqarneq annertoorujussuusoq, Aningaasaqarnermut Siunnersoqatigiit nalunaarusiaanni kingullermi oqaatigineqarpoq.

- Tamanna aalisarnermik isumalluuteqartitsisorujussuussaaq taamaalillunilu aamma navianartoqalersinnaavoq. Tamanna inuussutissarsiuteqartunut aammali inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tamarmut atuuppoq. Piffissami pisassaqarnerulerfiusumi akit qaffakkiartorneranni aalisarneq aningaasaqarnermik pitsaasumik siuarsaasarpoq. Akerlianik pisat akiisaluunniit appariartornerat kingunerlutsitsingaatsiassaaq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput.