Aqerluusassamik suliniuteqartut Danmarkimi misiliummik suliaqarfimmik ammaasut
Tuluit aatsitassarsiorfiutaat GreenRoc Strategic Materials aqerluusassamik Danmarkimi suliarinneqqiisarluni aallarteruttorpoq. Misileraaneq pineqarpoq, ingerlatseqatigiiffiup paasisaqarnerunissaanik qulakkeerinnittussaq, pisortaq Stefan Bernstein oqarpoq.
Aqerluusassamik suliarinneqqiisarfik Københavnip avannaani Hørsholmimi suliffissuaqarfiusumiippoq. Tassani aqerluusassaq arlaleriarluni ingerlateqqittarlugu karritut angissuseqalersinneqartarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Allaffimmi quersuup sanianiittumi ujaqqamik qasertoq-qernertumik aqitsumik nerrivimmiittoqarpoq, attoraanni simertartumik.
Saffiugassaq aqerluusassaq aqerluusami allaatigineqartartutut ilisimaneqarneruvoq, ukiunili makkunani immikkut piumaneqarlualerluni lithium-batteriini elektrodemik positivimik taaneqartartumi akuutissatut piumaneqarluartoq.
GreenRoc Strategic Materials, suliffeqarfiutini Greenland Graphite aqqutigalugu Nanortallip eqqaani Piiaaffik Amitsumi aqerluusassamik ukiuni 30-ni piiaanissamut akuersissutaateqartoq, maannakkut Hørsholmimi Københavnip avannaaniittumi misiliummik suliaqarfimmut nutaamut aqerluusassap akuinik misileraaleruttorpoq.
Aqerluusassaq Amitsumeersoq qiterlermiittoq takuneqarsinnaavoq. Aqerluusassaq kulstofiuvoq, aqitsoq appasissumillu tangertussusilik. Saffiugassaq innaallagissamik ingerlatitseqqillaqqissuuvoq kissamullu akiuussinnaassuseqarluarluni.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Europami misiliummik suliarinneqqiisarfik siulleq
Pineqartoq tassaavoq sequtserivimmik sequtsikkanillu ammalorsaavimmik taaneqartartoq, aqerluusassap 20-30-eriarlugu ingerlateqattaarneratigut saattukujuunik ammalortunngortitsisartoq.
Kinamiut teknologiimik GreenRoc-ip maanna annikitsumik misiliiffigisaanik nassaartuupput.
Maannamut aqerluusassamik akuiarneqarsimasunik 100 kiilunik oqimaassusillit arlallit suliareqqiisarfikkut ingerlateqqinneqareerput, maannamullu angusat neriunartoqarluartut, pisortaq Stefan Bernstein oqarpoq. Taanna geologimi ph.d.-uvoq GEUS-imilu saffiugassanut immikkoortortami aqutsisuusimalluni.
- Suliffeqarfipput misiliutitut ittoq Europami siullersaalluni aqerluusassamik saattukujuunik sequtsikkanik ammalortuaranngortitsisarpoq. Paasissutissanik pitsaasunik maannamut pissarsivugut, taakkulu tunngavigalugit ammalortuaqqanik angissusiliisinnaalluta.
Ammalortuaranngortittarnerat immikkut pingaaruteqarpoq, tangertunerulersinneqartaramik, lithiumillu akulerulluarnerisigut batteriit immerneqarneranni atornerannilu sukkanerusumik ingerlaartitsisaramik. Tamakku saniatigut ammalortunngortinnerisigut aqerluusassap qaavata annertussusaa minnerulersinneqartarami taamalu batterii sivisunerusumik atorneqarsinnaasarluni.
Saffiugassaq Amitsumeersoq 22 procentimik aqerluusassamik akoqartoq Nunatsinni aserorterneqareerluni Danmarkimut nassiunneqartarpoq, tassanilu suliareqqiisarfimmi saattukujuunngortinneqariarluni ammalortuaranngortinneqartarluni.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Akoorutissanut kininneqartarnerat
Aqerluusassarli pitsaasumik atorneqarsinnaassappat aqerluusassat ammalortuaqqat kininneqaqqaartariaqarput, aamma misileraaviusumi ukiup ingerlanerani GreenRoc akoorutissanik kinitsivimmik pilersitsiniarpoq.
Kinami seernartoq sakkortooq neriuisartoq atorneqartarpoq, GreenRoc-ili tamatumunnga taarsiullugu natriumhydroxidimik, aamma seernartumik seernarunnaartitsisartutut ilisimaneqartumik, atoruminarnerusumik avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusumik periusissiorpoq.
- Taava natriumhydroxid kissariarlugu aqerluusassaq minguiarneqassaaq, kingornalu svovlsyre atorlugu suliarineqassalluni.
Tamatuma kingorna suliarineqartarnerat pisariusoq tullinnguuttarpoq, tamatumani ammalortuaqqat eqqiarneqareerpata ataasiakkaarlugit qallerneqartarput kissanneqarlutillu tamatumalu kingorna tunineqariaannanngortarlutik soorlu batteriiliorfinnut. Inaarutaasumik suliarineqarneranni aqerluusassat suliareqqiisarfimmit qallerneqarnissaat qularnanngitsumik Asiami suliffissuarmi isumaqatigiissuteqarfigisimasaanni suliarineqartassapput.
Aqerluusassaq akuiagaq ammalortuaranngortitaq saamerliuvoq, talerperlermilu saattukujuumik iluseqarlutik (aqerluusassaq pinngortitameersoq).
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Saffiugassaq batteriinut atorneqarsinnaasoq piumaneqarluartoq
Danmarks Eksport- og Investeringsfond (EIFO) misiliummik aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissamut 5,2 millionit euronik taarsigassarsisitsisuuvoq – tassa 39 millionit koruunit missaat, aamma Amitsumi qillerinernut atorneqartussatut.
- Qillerineq juunip naanerani aallartittarparput sapaatillu akunneri arfinillit arfineq-marluk ingerlateqqittariaqarlugu, Stefan Bernstein oqaluttuarpoq.
Danmarks Eksport-og Investeringsfondi (EIFO) pilot-procesanlægi pilersinneqarsinnaasimavoq 5,2 mio. euronik taarsigassarsititsinermigut - tassalu aningaasat krone-nngorlugit naatsorsoraanni 39 mio. koruunit missaanniittut, taamatuttaaq Amitsoqimi aggersumi qillerinissamut pilersaarummut atorneqartussanik.
- Qillerinissamik pilersaarut nammineq juunip naanerani aallartissavarput, taava sapaatip akunneri 6-7-it ingerlaqqissaaq, Stefan Bernstein oqaluttuarpoq.
Qillerinermi misiligummillu misissuinermit misilittakkat akilersinnaaneranik misissuinermut annertuumut, suliffeqarfiup ukiup naanerani aallartinnissaatut neriuutigisaatut, ilanngunneqassapput. Misissuineq tamanna ingerlanneqalerpat piiaaffik tamakkiisumik sanaartorneqassaaq, immaqa Norgemi imaluunniit Danmarkimi.
GreenRoc-ip Hørsholmimi illorsuani misiliummik suliaqartoqarpoq, ukiullu ingerlanerani aamma akoorutissanik kinitsisoqartassalluni.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
- Taamaattumik ukiualuit qaangiuppata Amitsumi piiaaffimmik aserorterivimmillu pilersitsinissarput aallartissavarput aamma Danmarkimi Norgemiluunniit suliareqqiisarfimmik pilersitsinissaq aallartikkusupparput, Stefan Bernstein oqarpoq.
Sooq Kalaallit Nunaanni suliarinnittarfimmik pilersitsinianngilasi?
– Siullermik, suliarinnittarfimmi nukissaq annertoorujussuaq pisariaqartinneqassaaq. Aappassaannik, eqqiaanermi avatangiisinut unammillernartoqarpoq, tamatumanimi akoorutissat atorneqartariaqaramik, taakkualu Kalaallit Nunaanni atortariaqanngilavut nakkutigissanagillu. Akoorutissat taamaattut Danmarkimi Norgemiluunniit atornissaat pitsaaneruvoq, tamaanimi akoorutissanut suliffissuaqareermat, Stefan Bernstein oqarpoq.
Nunarsuarmi aqerluusassat 80 procentii Kinami ullumikkut tunisassiarineqartarput, aammattaaq nunarsuarmi aqerluusassat 99 procentii tassani suliareqqinneqartarput.
