NAALAKKERSUISOQ AATSITASSANUT INATSIT NUTARTIGAQ PILLUGU
Aarlerinaatinik naliliineq pineqarpoq
Aatsitassarsiorfissuit annikitsukkuutaanillu ingerlatsisut
nunatsinni ingerlaqatigiissinnaasariaqartut naalakkersuisoq
Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq. – aatsitassanullu
inatsisissamut siunnersuummi siullermi maanna
akuersissutaatillit annertoorujussuarmik akerliliinerat
tusaatissatut tiguarput.
Aatsitassarsiornermik ingerlatsineq
pillugu Naalakkersuisut inatsisissatut
siunnersuutaat ulloq 9. april
siullermeerneqartoq »ilisarnarunnaarsillugu
sakkukillisarneqartoq«
annikitsukkuutaanik aatsitassarsiortunik
isornartorsiorneqarpoq.
Bluejay Mining
Annikitsukkuutaamik aatsitassarsiortut aatsitassarsiornermut inatsisissatut siunnersuut isornartorsiorpaat, inatsillu missingiutaaqqaartumut sanilliullugu sakkukillerujussuartoq misigaat. Taakku akuersissuteqarfioreersuni misissuinernik ingerlatsisinnaanngillat, taakkulu aamma piffinni ingerlatseqatigiiffiit pingaarnertut akuersissuteqarfianni aatsitassanik ujarlersinnaanngillat.
Inuussutissarsiornermut, niuernermut, aatsitassanut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip inatsisissatut siunnersuut, siunnersuutaaqqaartumut sanilliullugu annikillineqarsimaneranik annikitsukkuutaamik aatsitassarsiortut oqarnerat ilumoornerarpaa.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
– Inatsisissatut inaarutaasumik siunnersuut, siunnersuutaaqqaartumut sanilliullugu annikillineqarneranik annikitsukkuutaamik ingerlatsisut oqarnerat ilumoorpoq. Matumanili pioreersut annertuumik suli allanngortinneqarput, tusarniaanerulli kingorna siunnersuutaaqqaartup ilaanik allatut ajornartumik piiaasariaqarsimavugut.
– Tusarniaanermi attuumassuteqartut tusarniarnissaat siunertaavoq, akuersissutillu pioreersut aarlerinaatitaqanngitsumik allanngortissinnaanatigit nassuerutigisariaqarsimavarput. Matumanili suli annikitsukkuutaanik ingerlatsisut suliaqarnissamut periarfissaqarnerulernerat, suliniutinut aningaasalersuisinnaanermut nutaanik periarfissaqarnerat allaffissornikkullu periutsit arlallit atorunnaarneqarlutik, annikitsukkuutaamik ingerlatsisunngorsinnaanermik ajornannginnerulersitsillunilu pilerinarnerulersitsisut suli pineqarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Ungasinnerusoq isigalugu peqatigiissinnaaneq
- Qanoq ililluni Palle Møllerip oqarneratut nunap qaavaniittunik tigusisinnaanermik innuutaasut pisariaqartitaat annertoorsuarmik suliniuteqartunut navianartorsiutaasinnaagami?
– Naatsumik oqaatigalugu taamaattoqassasoq ilimaginngilarput. Annertoorsuarmik annikitsukkuutaanillu ingerlatsisut peqatigiissinnaasut isumaqarpugut, tamannalu aamma inatsisissatut siunnersuutigeqqaakkatsinni aamma siunertaavoq.
– Akuersissutitulli tunniunneqareersunut tunngatillugu ingerlatseqatigiiffissuarnit annertuumik akerliusoqarnera tusaatissatut tigusariaqarsimavarput. Matumani ingerlatseqatigiiffiit arsaarinninnerit pineqartariaqarnerannik oqariartuuteqarput. Naalakkersuisutut taamatut arlaata suliassanngortitsisinnaanermik ammaasinnaaneranik aarlerinartunngortitsinera tusaanngitsuusaarsinnaanngilara. Tamanna inatsimmi kingumoortumik akuersissutaareersunut aarlerinartorsiortitsineranut tunngatillugu naliliineruvoq.
– Taamaalillunga Palle Møllerip isumaa isumaqatigilluinnarpara, uangami aamma isumaqarpunga meterimik ititigalunilu silitsigisumik nunamik putusineq imminermini arlaannaannulluunniit navianartorsiortitsinngitsoq. Taamaammat annertoorsuakkaanik ingerlatsisunik ataatsimeeqateqarninni taakku inatsimmi arlaatigut aaqqigulliiffigineqarnermini, piffimmi najugaqartut piffinnut isersinnaanermik apeqquteqarneranni ammanerusariaqarnerat naatsorsuutigalugu erseqqissaaffigaakka. Piffimmimi ingerlaarsinnaanerup iliuuseqarsinnaanerullu ataqatigiissarsinnaanera pisinnaasariaqarpoq. Tamannami maani nunatsinni nuniattarnitsinnit aavartarnitsinnillu allaanerungaanngilaq, Naaja H. Nathanielsen imalu nangilluni:
– Inatsisip siunissami akuersissutinut atuunneranik ersersitsisuuneranik Palle Møller allallu annikitsukkuutaanik ingerlatsisut isumaqatigaavut. Taamatullu aamma ingerlatseqatigiiffissuit piffinnilu annikitsumik ingerlataqartut peqatigiissinnaasut isumaqarpugut. Ingerlatseqatigiiffissuit piffinni ujarlerfimminni annikitsukkuutaanik ingerlatsivimminni suliaqarsinnaanerannik akuersisariaqarnerat, ingerlatseqatigiiffissuit qinnuteqartarnerannik annikinnerulersitsisanngitsoq isumaqarpugut.
Naalakkersuisoqarfik attaveqarnermik isumaginnissinnaavoq
- Annikitsukkuutaamik ingerlatsisoq Kaali Fencker oqaluttuarpoq nammineerluni annertuukkaamik ingerlatsisut ilaannik attaveqarniarsimagaluarluni, iluatsinngitsumilli. Akuersissutaatillit annikitsukkuutaanillu ingerlataqartut attaveqarniarnerannik ikiuunnerusinnaavisi?
– Ilaatigut Kaali Fenckerip misilittakkaminnik avitseqatigiissuteqarnera tunngavigalugu ingerlatseqatigiiffissuit attaveqarfigeqqippakka taakkulu paasissutissaatiminnik ersarissaanissaat erseqqissaatigeqqillugu. Naalakkersuisoqarfimmili ingerlatsisut akornanni attaveqatigiinnermik isumaginninnerusinnaanitsinnut tunngatillugu nassuerutiginnittariaqarsimavugut.
Sulisitsisut isorinnittut
- Tusarniaanermut akissutit atuaraanni Sulisitsisut (GE) ingerlatseqatigiffissuarnit nunanit allaneersunit annikitsukkuutaamik ingerlatsisunut isorinninneruvoq. Ingerlatseqatigiiffissuit nunanit allaneersut arlallit annikitsukkuutaamik ingerlatsisunut oqaloqatiginnikkusussuseqarnertik oqariartuutigaat. Taamaakkaluartoq annertunertigut Sulisitsisut malinniarsimavasi. Sooruna?
– Annertunertigut Sulisitsisut isumaqatiginerlutigit naluara. Isumaqarneruvunga Sulisitsisut isumaqassasut uagut taakku naammattumik malinniarsimanngikkivut. Taakku ilaasortamik soqutigisaannik ingerlatsinissaq pillugu pilersitaapput, taakkulu annikitsukkuutaamik ingerlatsisut soqutigisaannik ingerlatsigunannginnerat ilisimavara. Taamaammalliuna Inatsisip pileriartornerani Naalakkersuisut illuatungeriinnik taakkunannga ataatsimeeqateqarnernik ingerlatsisut. Ingerlatseqatigiiffiit arsaarinninnernik ingerlatsisinnaanerannik aarlerinartoqarneranik isornartorsiuinerat naalaarparput, isornartorsiuinerillu allat malinngilagut. Soorlu siullermeerinninnermi oqartunga, nunatsinni annikitsumik annertoorsuarmillu ingerlataqartunut inissaqarluarpoq, annikitsukkuutaanillu ingerlatsisunut pissutsinik siuarsaarusuppugut, tamannalu aamma inatsisissatut siunnersuummi ersarilluarpoq.
Inuussutissarsiortut ataatsimeeqatigeqqinneqassapput
Piffinni aatsitassarsiornermik ingerlatsinerit pillugit inatsisissatut siunnersuut ulloq 9. april siullermeerneqarnermini Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliamut innersuunneqarpoq. Aappassaaneerinninnissaq ulloq 2. maj pisussanngortinneqarpoq. Tulliullugit suut suliarineqassappat?
– Sapaatip akunnerini aggersuni ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummut qanoq isumaqarnera pillugu paasisaqassaanga, tamatumalu kingorna akuersissutaatillit annikitsukkuutaanillu ingerlatsisut oqaloqatigeqqinnissaat pissusissamisuussaaq.
- Imaassinnaavorlu illuatungeriit ataatsimeeqatigiinnissamut katersorsinnaanerat isumassarsiatsialaassasoq. Annikitsukkuutaanillu ingerlatsisut amerlanerulernissaat kissaatigaarput, naak taakku quleriaatinngorsimagaluartut, taamaattoq taakku ingerlatseqatigiiffissuarnut navianartorsiortitsinngillat. Akerlianik nunaqavissut amerlanerit aatsitassanik taakkulu malittaannik ingerlatanik aningaasarsiornissamut periarfissaqalerpata, tamanna annertoorujussuarmik kinguneqassaaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
