Aasaanerani angalaneq: Umiarsuarmi alapernaarsuummi nipilersortoqassaaq
Umiarsuaq alapernaarsuut Triton aggustip 20-anit ulluni arfineq-pingasuni aasaanerani angalassaaq, tassani innuttaasut ammatitsinermut qaaqquneqassapput, ilaatigut kalaallit nipilersortartut tusaamasat savalimmiormiorlu Teitur nipilersussallutik.
Umiarsuaq alapernaarsuut Triton aasaanerani Avannaata Kitaani angalaguni nipilersortartunik tusaamasanik ilaasoqassaaq
Arktisk Kommando
Sakkutuut Imarsiortut umiarsuaat alapernaarsuut nipilersortut kivitsisoralugit Ilulissanit illoqarfinnut nunaqarfinnullu arfineq-marlunnut Qeqertarsuup Tunuani, Upernaviup eqqaanut Uummannamullu tikeraarpat, Issittumi Sakkutooqarfik peqatigiiffillu "Next Step" innuttaasunut qaaqqusipput.
- "Aasaanerani angalaneq" imaatigut immikkuullarissumik angalaneruvoq, Avannaata Kitaani illoqarfinni nunaqarfinnilu imarsiornermik, oqaloqatigiinnermik nipilersornermillu misigisaqartitsisoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup aaqqissuussineq kivinniarlugu peqatigiiffik ”Next Step” suleqatigaa. Kulturi nipilersornerlu ikiortiseralugit sumiiffinni inuiaqatigiit Issittumilu Sakkutooqarfiup akornanni atassuteqalernissaq umiarsuarsuullu Kalaallit Nunaata imartaani qanoq atorneqartarnera pillugu ilisimasaqalernissaq siunertaavoq. Kalaallit kulturianni nipilersorneq qitiuvoq, ”Aasaaneranilu
angalanermi” nipilersorneq oqaloqatigiinnermik ataatsimoornermillu pilersitsiniarluni ataatsimut naapiffittut atorneqarluni, tusagassiutinut nalunaarummi Next Step aamma Issittumi Sakkutooqarfik ataatsimut nalunaarput.
Nipilersortussat pissanganartut
Nipilersortartullammassuit katersorneqarsimapput. Kalaallit Nunaanni erinniortoq taalliortorlu Ole Kristiansen, Savalimmiunit Teitur kiisalu Nukâka Coster-Waldau nipilersortartut Peter Kibsgaard, Kristoffer Jul Reenberg aamma Jeppe Jensen Skovbakke peqatigalugit appisimaassapput, nipaa Hans-Ole Amossenimit aqunneqassalluni. Sumiiffinni tamani innuttaasut tamarmik umiarsuarmut tikilluaqqusaapput.
- Umiarsuaq alapernaarsuut Kalaallit Nunaata imartaani umiarsuaq annaassiniartartoq qasersoq
ingerlaarluni nakkutilliisuinnaanngilaq; aamma suliffeqarfiuvoq inuppassuarnik ulikkaartoq, taakkulu inuiaqatigiinnik tikitaminnik attaveqarusupput. "Aasaanerani angalaneq" najukkani innuttaasunut umiarsuup matuinik ammaassaaq umiarsuarmilu sulinermik saqqummiussissalluni. Umiarsuarmi alapernaarsuummi imaani suliassat pillugit meeqqanut inuusuttunullu paasinnilersitsinissamik kiisalu imaani illersornissap upalungaarsimanerullu iluanni ilinniagaqarnissamik suliffeqarnissamillu periarfissanik oqaluttuarnissamik angalaneq aamma siunertaqarpoq, suliniuteqartut tusagassiutinut nalunaarummi allapput.
Umiarsuup angalanissaanut pilersaarut ima isikkoqarpoq, Uummannamilu meeqqat angerlarsimaffiat tusarnaartitseqataassaaq:
- 20. august: Ilulissat (aallarneq)
- 21. august: Kitsissuarsuit
- 22. august: Saqqaq
- 23. august: Aappilattoq
- 24. august: Kangersuatsiaq
- 25. august: Ukkusissat
- 26. august: Saattut
- 27. august: Uummannaq
Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen, Sermitsiaq.AG-mut ima oqarpoq:
- Umiarsuavut tassuuna ingerlaartussaareerput, taamaattumik nuannersunik misigisaqartitsinissaq isumassarsiatsialaasoraara, isumaqarpungalu inuppassuit umiarsuaatitsinnik takunnikkusussasut.
Nangilluni oqarpoq:
- Immaqa ataaseq marlulluunniit Illersornissaqarfimmi sulilernissaminnik takorluugaqarlutik aaqqissuussinermit angerlassapput – tamannalu soorunami nuannaarutigissavara. Tamannali uannut pingaarnerpaanngilaq. Paasissutissiineq, misigisanik nuannersunik avitseqatiginninneq ammasuunermillu takutitsineq pingaaruteqarnerpaapput. Neriuutigaara iluatsilluassasoq. Umiarsuaativut ilaannikkut nunaqarfinnut minnerusunut tulattassapput, periarfissaqaraangattalu tamatigut umiarsuarmik ammatitsinissaq kissaatigaara.
Orientsfondimit JP Fondenimillu aningaasaliisoqarneratigut "aasaanerani angalaneq" pisinnaanngorsimavoq.
