Silap pissusiata allanngoriartornera pillugu nutaarsiassarpassuaqartarpoq: Issittumi aatsaat taama kiatsiginera pillugu sermillu aatsaat taama sukkatigisumik aakkiartorneranut tunngasunik.
Tamakku immaqa ima amerlatigisarput, allaat inuit ilaat tusagassarpassuarnut nuanniitsunut taamaattunut tusarnaarusukkunnaartarlutik.
Silap pissusiata allanngoriartornera pillugu nutaarsiassarpassuaqartarpoq: Issittumi aatsaat taama kiatsiginera pillugu sermillu aatsaat taama sukkatigisumik aakkiartorneranut tunngasunik.
Tamakku immaqa ima amerlatigisarput, allaat inuit ilaat tusagassarpassuarnut nuanniitsunut taamaattunut tusarnaarusukkunnaartarlutik.
Matumanili ilisimatusarnikkut misissuinerit maluginiarnarnerusut ilaat, silap kiassusiata nunap ilaani aalajangersimasumi uninngaannalerneratigut sermip qanoq sukkatigisumik aakkiartorsinnaaneranik takutitsisoq, sammissavarput.
- Silap nalinginnaanngilluinnartumik inissisimanera pineqarpoq, tamannalu pissutigalugu Svalbardimi sermip aakkiartupiloorneranik kinguneqarluni, professori lektoriusoq Thomas V. Schuler AG-mut oqarpoq.
Sermip aannera 130 meteri
Thomas V. Schuler Oslop Universitetiani lektori misissuinermi nutaami, ilisimatuussutsikkut atuagassiami PNAS-imi saqqummersumi misissuinermik nutaamik saqqummiusseqataavoq, tamatumani naatsumik oqaluttuarineqarluni, aatsaat taama kiatsigilerneratigut qanoq pisoqassanersoq.
Issittumi qeqertani ataatsimoortuni Svalbardimi siorna aggustimi sapaatip akunneri arfinillit ingerlaneranni sermeq 60 milliardit tonsit aalluni nunguppoq.
Tamatuma qanoq annertutiginera paasiuminarsalaarlugu Thomas V. Schulerip assersuuppaa, sermip aattup (isumaannaagallartutut) Oslo – illoqarfissuaq 1,1 millioninik inulik - tamakkerlugu sermip aanneranit 130 meterimik uligunneqassagaluartoq.
Norgemi tusagassiuutini oqaatigineqarpoq, Svalbardimi sermeq siorna aattoq, Nunatsinni sermimit aattumit annertunerusimasoq.
Norgemiulli professorip taassuma erseqqissarpaa, taama assersuussineq oqimaaqatigiissaarneqartariaqartoq.
- Allappugut (ilisimatusarnikkut atuagassiami, aaqq.) Svalbardimi 2024-mi sermip aannera aamma Kalaallit Nunaanni sermip aannera „naligiingajalluinnartut”, oqarpoq nangillunilu: -
- Sermip aakkiartornera eqqaaneqartoq Sermersuup aakkiartorneranut tunngavoq, Kalaallit Nunaat tamarmi pineqarani, tassami sermeqarfiit mikinerit aamma aakkiartornermut sunniuteqaqataasarmata.
- Taamaattumik oqarusunnerusarpunga Kalaallit Nunaanni Svalbardimilu sermeq imminnut qanittumik aakkiartortut. Svalbardimi sermip aattup Kalaallit Nunaanni sermimit aattumit annertunerunera annerusumik erseqqissarneq ajorpara. Imminimmi alutornaateqareermat, Svalbardimi sermeqarfiit Sermersuarmit 50-eriaammik minnerusut, immap qaffakkiartorneranut assingusumik sunniuteqarsimanerat maluginiagassaammat.
Svalbardip Kalaallit Nunaannit sermimik annertunerusumik annaasaqarsimanera pingaartinngilara. Svalbardip sermia Sermersuup affaanik annertussuseqartoq, immap qaffakkiartorneranut taama annertutigingajattumik sunniuteqarsimammat.
Qaarusummi timmiaq inimiutannguaq
Issittoq nunani tamalaani „qaarusummi timmissatut“ eqqartorneqartarpoq. Tamanna ima paasineqassaaq:
Qangaanerusoq qaarusummi sulisut timmissamik iniliamiittumik nassataqartarsimapput, timmiarmi taamaattoq silaannarmut toqunartulimmut malussarissorujussuusarmat, toqulluni uppissagaluarpat, qaarusummi sulisut piffissaagallartillugu qaarusummit qaqisinnaaniassagamik.
- Svalbard silap pissusiata allanngoriartorneranut aarlerisaarutaava, Norgemiunut, kalaallinut allanullu mianersoqqussutaasoq?
- Taama isigalugu tamanna „qaarusummi timmissatut“ isigineqarsinnaavoq, Thomas Schuler akivoq imalu itisiliilluni:
- Svalbardimi 2024-mi misigisarput ukiuni 30-ni kingullerni misigisanut naleqqiullugu qaqutigoortuugaluarpoq, piffissamili aggersumi aasaanerani taama kiatsigisalernissaa piviusuuvoq, taamaattumik misissuineq manna Issittumi sumiiffinni allani kiarujussuarnissaanik ilimasaaruteqarfiusuni aamma iluaqutaasinnaavoq.
Ukioq manna aamma kiattorsuusoq
Siorna aasakkut Svalbardimi kiannerujussuanut aggustimi kiannerujussua pissutaavoq, nalinginnaasumit 3,7 gradinik kiannerugami.
Nunarsuup silaannartaata kaaviiaarnerata kinguneranik silaannaq kissartoq kujataanit Svalbardimut supoorigami. Silaannaq tamanna immamit nalinginnaanngitsumik kissartumit aamma kissanneqarami. Immikkullu illuinnartoq tassaalluni silap taama inissisimanera unittooqqammat, sapaatillu akunnerisa arfinillit missaanni sunniusimalluni, taamaalillunilu sermip aakkiartornera aatsaat taama annertutigaluni, Thomas V. Schuler nassuiaavoq.
- Ukioq manna aggustip aallartinnerani Svalbardimi aamma sermeq aakkiartupiloorpoq, sivikitsuinnarmilli.
Arfineq-marloriaammik sukkanerusumik
Issittoq nunarsuup sinnerata kiatsikkiartorneranit agguaqatigiissillugu sisamariaammik sukkanerusumik kiatsikkiartorpoq. Svalbardimilu silap pissusianut professorip Sebastian Mernildip oqarnera naapertorlugu tamanna arfineq-marloriaammik sukkaneruvoq, DR Nyhederimut oqarpoq.
Norgemi silasiorfiup Meteorologisk Institutip siorna aasakkut taama kiatsiginera pillugu misissuineq nutaaq aamma sammivaa. Allaaserisami siulittuutigineqartoq aamma saqqummiunneqartoq tassaavoq, ikummatissanik atuineq minnerulersinneqanngippat,
Svalbardimi 2024-mi aasaanera ukiut hunnorujulikkaat naalerneranni „aasaq nillertunngorumaartoq“, allaaserisami siulittuutigineqarpoq.
Meteorologisk Institutimit nittartakkakkut aamma ilisimatitsissutigineqarpoq, Svalbardimi mittarfimmi aggustimi 2024-mi ulluni tamani kiassimaqisoq, nalinginnaasumit 5 gradinik kiannerusimalluni.
Qaammammi tassani kiannerpaatut uuttorneqartoq tassaavoq aggustip arfineq-pingajuat, - 22,5 gradinik kiassimasoq.
Mittarfinni aasaanerani agguaqatigiissillugu 7 gradinik kiattarpoq.
