Agathe Fontain: Naartuersittarneq ajornanngippallaaqaaq

- Naartuersittartut amerlavallaarujussuarput. Isumaqarpungalu sooq taamaannerat pillugu innuttaasut oqaloqatigiinnerusariaqartut, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Agathe Fontain (IA) oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni ukiumut naartuersittartut 850-it missaanniittut amerlavallaartut, naalakkersuisut siulini amerlasuut assigalugit, Agathe Fontain isumaqarpoq.

Naartuersittartut maanna amerlassusaa agguaqatigiissikkaanni arnat Kalaallit Nunaanniittut tamarmik inuunerminni 2,1-eriarlutik naartuersissimapput.

Arnat inuillu amerlanerpaat sutigut tamatigut imminnut paarerussuttarnerat naalakkersuisup ilanngullugu taavaa.

Taamaattumik tupigusuutigaa amerlasuut inuunerminni arlaleriarlutik naartuersittarnerat. Naartuersittarneq kinguaassiorsinnaajunnaarnermik kinguneqarsinnaavoq, arnalli ilaat kingunerlutsitsinermi kingorna tarnikkut ajornartorsiulertarput.

- Inuunermi arlaleriarluni naartuersittarneq imminut paarinerunngilaq. Amerlanertigut, Agathe Fontain oqarpoq, nassuerutigaluguli ajutoortoqarsinnaammat allatulli ajornartumik naartuersittariaqalerluni.

Angajoqqaat akisussaaffiat

Angajoqqaat, Naalakkersuisup isiginnittaasaa aallaavigalugu, niviarsiaqqat nukappiaqqallu imminut paarinissamik kissaatiginngisamillu naartunaveersaarnissamik ilinniartinnissaannut pingaaruteqarput.

Arnalli taakkuunerusarunarput kingunerinik eqqugaanerpaasartut, taakkuummatami naartulersartut ernisussallu.

Agathe Fontainip aamma erseqqissarpaa, imminut paarinnginnerup kingorna angutit aamma eqqugaasinnaasarmata. Taakkumi meeqqanut pilersuisussatut akilersuisunngortinneqarsinnaasarput. Angutit amerlasuut taamaaliorsinnaaneq ajorput, kommunimmi ukiut tamaasa angutit sinnerlugit millioninik hunnorujukkaanik amerlassusilinnik aningaasanik agguaassisarput.

- Niviarsiaqqat nukappiaqqallu imminut paarinissamut perorsarneqartariaqarput, Naalakkersuisoq oqarpoq.

- Ukiumut naartuersittarnerit 850-it missaanniittut sooq ajornartorsiutaappat?

- Amerlanerorusuppugummi. Innuttaasut amerliartornissaat orniginarneruvoq. Meeqqallu tamarmik kissaatigineqarlutik peroriartorluassapput, taamaaliornikkut peqqissunik nukittuunillu peroriartortitsissagatta, Agathe Fontain oqarpoq.

Aamma naartuersittarnerit amerlasuut peqqinnissaqarfimmut artukkersuutaasoq oqaatigaa.

- Ikinneruppata nakorsagut ulapaartut allanik, immaqa pinaveersaartitsinerusunik, suliaqarnissamut piffissaqarnerulissapput, Agathe Fontain oqarpoq.

Taanna 00-kkunni Peqqissutsimut aamma Naalakkersuisuuvoq. Taamanikkut ukiumut naartuersittut 900-t missaanniipput.

Tamatuma nalaani peqqinnissamut suliniut Inuuneritta, Inatsisartuni 2006-imi akuerineqartoq, 2012-ip tungaanut naartuersittarnerit affaannanngornissaat anguniarlugu suliniutaanut ilaavoq.

Anguniagaq piviusunngunngitsoq kingorna paasinarsisoq.

- Taavami, qanoq iliortoqassava?

- Isumaqarpunga angerlarsimaffimmi oqallisigineqartariaqartoq, politikerimmi peqqinnissaqarfimmilu sulisut kissaatigaat annikillissasoq. Allaannginnami angerlarsimaffiup atuarfeqarnermik suleqateqarluni pinaveersaartitsinermut ilaatinneqannginnera amigaataasoq, naalakkersuisoq oqarpoq, nangipporlu:

- Isumaliortaatsimik allannguinissaq pisariaqarpoq, tassa naartunaveersaarneq nammineq akisussaaffigisariaqarparput, ima eqqarsarnata: ”Naartuersiinnarsinnaavunga.”

Ullumikkumut naleqqiullugu tamanna oqallisiginerusariaqaripput Agathe Fontain isumaqarpoq.

- Pingaaruteqartorujussuuvoq. Isumakuluutigivallaanngilarput, oqarpoq arnarlu tallimat sinnerlugit naartuersinnikoq assersuutitut atorlugu.

Atuisut akiliinerat

Naartuersittarnerit akeqalernissaa 00-kkunni oqallisigineqarpoq.

Taamani Inatsisartunut ilaasortap Malik Berthelsenip (S) 2009-mi oqallinnermik aallarniisumik Namminersorlutik Oqartussanut apeqquteqarpoq. Naartuersinnermut aningaasartuutit qanoq amerlatiginersut. Ukiumit millionit tallimat missiliorlugit aningaasartuutigineqartarput.

Apeqquteqareernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiummat naartuersinnermi 1.500 koruunit 2.000 koruunillu akornanni akeqalissasoq Naalakkersuisut peqquneqartassasut siunnersuutigaa.

Siunnersuut amerlanerussuteqartunit, ilaatigut naalakkersuisunit Inuit Ataqatigiinnit, Demokraatinit aamma Kattusseqatigiit Partiianniit, itigartinneqarpoq:

“Naalakkersuisut isumaqarput atuisunut akiliuteqartarneq innuttaasut peqqinnissaqarfimmit sullissinernik assigiinngitsumik pineqalernissaannut pissutaasoq. Isuma tamanna ilisimatusarnikkut tunngavissaqarluartoq, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Agathe Fontain aappassaaneerneqarmat ilaatigut oqarpoq.

Ullumikkut, ukiut 15-it qaangiuttut, suli taama isumaqarpoq.

- Amerlasuut, aamma immikkut ilisimasallit, tamanna innersuutinngilaat. Aamma allaffissorneq annertuallaassammat. Inuimmiatagooq akiliinngippata akiliisitsiniartarfeqalissava? Naalakkersuisoq tikkuaavoq.

Agathe Fontain, 1951-imi inunngortoq, Kalaallit Nunaanni naartuersinnissamut inatsit 1975-imi atuutilersinneqarmat 24-nik ukioqarpoq. Eqqaamanngilaa tamatuma nalaani arnat naartujunnaarnissamik periarfissaqarnerulernerat pillugu inuiaqatigiinni sakkortuumik oqallittoqarsimasoq.

- Taamanikkut qatannguterpassuaqarneq nalinginnaavoq, amerlanertigut arfinillit qulillu akornanniittarlutik. Periarfissaq qujagineqarunarpoq, oqarpoq.

- Inuusuttuuninniilli naartuersinnermut isiginnittaatsit allanngorsimappat?

- Eqqarsaatigissagukku taamaassorinngilara. Taamanili ilaqutariit, tassa aatakkuusut, meeqqanik paarsisarput. Ullumikkut allaanerulluinnarpoq, Agathe Fontain oqarpoq.

Naartuersinnermut inatsisip angerlaanneqarnera

AG-mi sapaatip-akunnerani kingullermi allaaserineqartutut, naartuersinnissamut inatsisip ukiut 50-ingajaat matuma siorna atuutilersinneqartup Kalaallit Nunaanni angerlaannissaanik suliaq aallartinneqarpoq. 2019-imiilli uninngatinneqareerluni.

Naartuersinnermut inatsisip Kalaallit Nunaanni akisussaaffigineqalernissaa pingaaruteqartoq Naalakkersuisoq erseqqissaavoq.

- Sooq aatsaat maannakkut taama pisoqarpa?

- Inatsisit suliarineqarneranni suut pingaarnerpaatinneqarnerpaassanersut allattugaatigaarput. Akisussaaffiullu angerlaanneqarnissaani suliaq taanna pingaaruteqartoq isumaqarpunga. Nammineq akisussaaffigigaanni iliuuseqarfigerusunnarneruvoq, oqarpoq.

Naartuersinneq naartunermi sapaatip-akunnerup 18-ip tungaanut ajornarunnaassasoq Upernaaq danskit naalakkersuisuisa Folketingillu aalajangerpaat. Maanna sapaatip-akunnerup 12-p tungaanut atuuppoq.

Taavalu inuusuttut 15-it 17-illu akornanni ukiullit naartuersinniarunik angajoqqaamik akuersiteqqaartarnissaat piumasaqaataajunnaarpoq.

Kalaallit Nunaanni arnanut aamma taamaattoqartariaqarnersoq Peqqissutsimut Naalakkersuisup suli isummerfiginngilaa.

Inatsilli nunatsinnit akisussaaffigineqalissappat, naartuersinnermut inatsit nutarterneqassanersoq, soorlu Danmarkimi ukioq manna taamaaliortoqartoq, innuttaasut aalajangiisullu oqallisigisariaqaraat taassuma erseqqissarpaa.

- Inatsisit nutarterneqarnissaat pillugu siunnersuutip tusarniaassutigineqarnerani pimoorussisumik peqqissaartumillu ingerlasariaqarpoq, Agathe Fontain oqarpoq.