Danskit naalakkersuisui aningaasaqarnermut
inatsimmi 2025-miit 2028-mut atuuttussami Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmut 140 millionit koruuninik aningaasaliiniarlutik
nalunaaruteqarput. Aningaasat tiguunnagaanngillat, Danmarkimili nunamut
namminermut peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep (V) peqqissutsimullu
naalakkersuisuusimasup maannalu peqqissutsimut naalakkersuisuusup sivisuumik
isumaqatigiinniareernerisa kinguneraat.
Danskit naalakkersuisui aningaasaqarnermut
inatsimmi 2025-miit 2028-mut atuuttussami Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmut 140 millionit koruuninik aningaasaliiniarlutik
nalunaaruteqarput. Aningaasat tiguunnagaanngillat, Danmarkimili nunamut
namminermut peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep (V) peqqissutsimullu
naalakkersuisuusimasup maannalu peqqissutsimut naalakkersuisuusup sivisuumik
isumaqatigiinniareernerisa kinguneraat.
Danmarkimut aallartinneqartartut Meeqqanut, inuusuttunut, ilaqutariinnermut peqqissutsimullu
naalakkersuisuusimasup Mimi Karlsenip (IA) Sofie Løhde 2023-mi apriilimi
ataatsimeeqatigaa, tassani innuttaasut Danmarkimi katsorsarneqarnissaminnut
aallartinneqartartut eqqartorpaat. Innuttaasut peqqinnissaqarfimmiit
peqqissarsiarlutik Danmarkimut aallartinneqartartut pillugit aningaasartuutit
Danmarkimiit akilerneqartarnissaat danskit eqqarsaatigissagaat
piumasarisimallugu Mimi Karlsen kingorna Sermitsiamut oqaaseqarpoq.
Innuttaasumik Danmarkimut peqqissariartillugu aallartitsisoqarnerit tamaasa
akiligassaq Kalaallit Nunaannut nassiunneqartarpoq, aningaasartuutillu taakku
2023-mi 138 millionit koruuniupput. Danmarkip akiligassanik Kalaallit Nunaannut
nassiussinani aningaasartuutit nammineq akilertaraluarpagit peqqinnissaqarfimmi
aningaasakillioreersumi aningaasat allanut atorneqarsinnaalissagaluarput. Tamannattaaq
Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip folketingip oqallittarfiani
arlaleriarluni oqaatigisimavaa, tassani Kalaallit Nunaata Danmarkillu
peqqinnissaqarfik pillugu suleqatigiinnerisa annertusinissaa aammattaaq
piumasarisimavaa.
Allaffissornikkut suliakkersuutaasoq
Siunnersuut soqutiginartuusoq Agathe Fontain isumaqarpoq,
taamaammallu Mimi Karlsen Inatsisartuni siulittaasunngorniarluni 2023-mi
septembarimi tunuareersoq peqqinnissamut naalakkersuisutut toqqarneqarami
suliaq malittareqqiiviginiarlugu aalajangerpoq.
– Innuttaasut katsorsartinniarlugit
Rigshospitalimut aallartikkaangatsigit allaffissornikkut suliarujussuusarpoq. Tassami
misissugassamik aaviisoqarnerit tamaasa misissuisoqarnerilluunniit tamaasa
Rigshospitali tamatigut akiligassamik Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut
nassiussisartussaavoq. Tamanna Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu
allaffissuutaangaatsiarpoq, ilaannikkullu innuttaasut katsorsarneqarnertik
tamatumalu akia katsorsartinnerup aallartinnginnerani akueritittartussaammassut
innuttaasunut kinguneqartarpoq. Innuttaasut taamaalillutik allaffissornermi
suliat utaqqeqqaartariaqarpaat. Tamannalu iluarinngilarput. Rigshospitalip
Kalaallillu Nunaanni peqqinnissaqarfiup akornanni akiligassanik nassiussisarneq
pinngitsoortissinnaagutsisu allaffissornermut aningaasartuutinik
sipaaruteqarlutalu innuttaasut sukkanerusumik pitsaanerusumillu
katsorsarneqarnissaat qulakkeersinnaavarput.
– Suliaq aallartilaaginnartoq Sofie Løhde
ataatsimeeqatigaara, ersarissumilli akissutisinissaq ajornarpoq. Politikki
atorfilittallu aqqutigalugit arlaleriarluta nukingisaarivugut. Aammattaaq Sofie
Løhde Kalaallit Nunaannut qaaqquarput. Taanna 2024-mi apriilimi
tikittussaagaluarpoq, siullermilli juunimut kingornalu septembarimut
kinguartinneqarpoq, sulili utaqqivarput. Sooq Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera taamak akisutiginersoq
takutikkusulluinnarparput. Tikippat soorunami aningaasat 140 millionit koruunit
qanoq allaffissornermi suliassanik oqilisaanermut innuttaasullu Danmarkimi
katsorsarneqarnerannik pitsanngorsaanermut atorneqassanersut iluatsillugu
oqaluttuariumavarput, Agathe Fontain oqarpoq. – Nerrivimmi issiaqatigiilerutta allaffissornikkut suleriutsit tamaasa
qaqissavagut. Qanoq ullumikkut periuseqartoqarpa, siunissamilu qanoq
pitsaanerusumik periuseqarsinnaavugut.
Innuttaasut nukittunerullutillu
peqqinnerusut
Agathe Fontain naapertorlugu Naalakkersuisut
Danmarkimut aningaasanik qinunngillat, illuatungaanilli suliat ilaasa
innuttaasunut iluaqutaasumik eqaannerulersinnissaat ersarissumik kissaatigaat, ilaatigullu
nunap ilaani Tasiilami nakorsaasimasumit Hans Chr. Florianimit, aviisimi
saqqummersumi kingullermi ”Kalaallit Nunaanni politiikerit peqqinnissaqarfik
salliussinnaanagulu salliukkumannginamikku nalligalugit” taamatuttaarlu ”Danmarkimiilli
ikiorsiissutinik tigusineq pingaartumik namminersulernissaq kissaatigigaanni tunniutiinnarnermut nalunaarutaanerarlugu” uparuaanera akuersaanngilaa. – Innuttaasut
napparsimannginnerunissaat aningaasartuutillu ikilinissaat ullumikkut
iliuuseqarfigisinnaagutsigu taava namminersulernissamut qaninnerulissaagut. Innuttaasut
nukittunerulernissaasa peqqinnerulernissaasalu tapersersornissaa ullut tamaasa
sulissutigaarput.
Peqqinnissamut aningaasaliineq
Innuttaasorli ataasiugaangat Danmarkimut
sanilliullugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut aningaasaliineq appasinnerusoq
takussutissaqarpoq.
– Danmarkimut sanilliullugu inuup
ataatsip peqqinnissaanut aningaasat annikinnerusut atortarigut ilumoorpoq. Innuttaasulli
Danmarkimisuulli katsorsarneqarnissamut periarfissaqarnissartik
naatsorsuutigigaluaraat aningaasat atorneqarsinnaasut ikinnerupput. Tamatuma
qaavatigut nakorsaatit akii ukiuni makkunani qaffakkiartorput. Peqqinnissamut aningaasaliissutit nutaat, 2025-mi atuutilertussatut
naatsorsuutigineqartut, sinaakkutissai aalajangersimasut nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministereqarfiup peqqissutsimullu naalakkersuisoqarfiup
ataatsimoorlutik suliarissavaat.
