Aki-Matilda: Amerikamioorusunngilagut, qallunaajorusunngilagut kisianniuna sorusuttugut?

Folketingimi nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliaq sapaatip-akunnerani kingullermi sisamanngornermi ataatsimiippoq, tassani ministeriuneq Mette Frederiksen Donald Trumpimik oqarasuaatikkut pingasunngornermi oqaloqateqarnini pillugu paasissutissiivoq.

Folketingimut ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam (S) ataatsimiinnermut peqataavoq. Ataatsimiinneq sakkortusisamik nipangersimasussaatitaanermik piumasaqarfiummat ataatsimiinnermilu pisut pillugit oqaaseqarfigisinnaanagit erseqqissarpaa, pissutsilli ataatsimut isigalugit nalilersinnaavai.

Siullertut Amerikamiut oqaaseqaataat aalajangersimasut sammissallugit pingaaruteqartoq politikeri oqarpoq.

- USA-miit pisortatigoortumik oqaloqateqarnerunngilaq imaluunniit maannakkut aalajangersimasumik neqeroortoqanngilaq. Oqaatigineqartut aalajangersimasut eqqartornissaat pingaaruteqarpoq, oqarpoq qallunaallu tusagassiorfii isornartorsiorlugit:

- Qulequttat uissuuminartut amerlasuut

- Qulequttanik uissuuminartunik amerlasuunik saqqummersitsisoqarpoq, pingaartumik qallunaat tusagassiorfiini. Taakku pisariaqanngitsumik toqqissisimajunnnaarsitsipput.

- Kalaallit Nunaanni amerlasuut soqutigineqarneq aamma sungiusimanngilaat. Avinngarusimasuuneq sungiusimanerusimavarput tamanillu ungasissumiinneq, Aki-Matilda Høegh-Dam naliliivoq.

USA-p Kalaallit Nunaannik annertuumik soqutiginnittuarsimanera eqqaasitsissutiginissaa pingaaruteqartoq isumaqarpoq, aamma nunarsuarmi tamarmi sakkutooqarnikkut maannakkut annertusaasoqarnera.

- Nunarsuarmi tamarmi taama pisoqarata nalunngissaa pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaanni maanna pisut eqqarsaatigalugit tupaallannanngilaq, oqarpoq nangillunilu:

- Kalaallit Nunaata soqutigisaanik qulakkeerinnittumik iliuuseqarnissarput, aamma kalaallit tamatumani eqqaamaneqarnissaat, uagut nammineq aalajangigassaraarput.

Suna taava kissaatigaarput?

Ataatsimoornissap pingaaruteqarlluinnarnera isumaqatigalugu aammali Kalaallit Nunaata peqataaffigiumanngisai kisiisa eqqartunnginnissaat aamma pingaaruteqartoq politikeri oqarpoq:

- Amerlagamik: Amerikamioorusunngilagut, qallunaajorusunngilagut, niuerutaarusunngilagut - aappi, ajunngilaq, kisiannimiuna sorusuttugut?

- Taamaalilluta kalaallit sinnerlugit oqariartuuteqassaagut, innuttaasullu toqqissisimanissaat isumannaatsuunissaallu qulakkiissallugu, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Naalakkersuisut iliuusiannik isornartorsiuinani erseqqissarpaa, aaqqiissutissanilliuna erseqqissunik aamma nalunaaruteqartoqarnissaa neriuutigigaa.

Nunat tamalaat kattuffiinut peqataanerusariaqarneq

Sunik kissaateqarnerluni erseqqissumik oqaatigiumanngilaa, kisianni Kalaallit Nunaata Nato-mik, Issittumi Siunnersuisoqatigiinnik, EU-mik, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiannik kattuffinnillu allanik suleqateqarnerulernissaq politikerip pingaarnertut eqqarsaatigineqarnissaat neriuutigaa:

- Paasilluarsinnaavara naalagaaffiit pissaanillit iliuusii inuppassuit ernumagigaat. Isumannaatsuunerpulli isumaqatiginninniutiginnginnissaa pingaartuuvoq. Piviusorli tassaavoq USA-p Kalaallit Nunaat isumannaatsuutimmagu.

- Nammineq aalajangiisinnaatitaanerput attatiinnarnagu nunat angisuut suleqatigilluarsinnaavavut, amerlanernilli ikinnguteqartariaqarpugut tamatigut tapersersuisinnaasunik, taamaattumik pingaaruteqarpoq nunanut assigiinngitsunut allanut ammasinnaanissaq. Soorlu Nato, namminerlu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini EU-milu iliuuseqarnissamut periarfissaq, allallu ilanngullugit, oqarpoq.

Isumakuluuteqartarneq atorunnaarsikkusukkaa

Kunngeqarfimmi ataqatigiissaarisoqarnerani naalagaaffinngornissaq aaqqiissutissaasoq politikeri isumaqarpoq:

- Assersuutigalugu ministeriunerup Mette Frederiksenip partiimit talerperliuneersumit taarserneqarnissaa isumakuluutiginagu Danmarkimik suleqateqarsinnaaneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Partiimmi oqariartuutiginikuuaa namminersorneq pillugu inatsit atorunnaarsissallugu namminerlu aalajangiisinnaatitaaneq annikillisinniarlugu. Ataqatigiissaarinermut innarliisuuvoq.

- Namminiilivinnissaq pinnagu naalagaaffinngornissaq oqaluuserissallugu pingaaruteqarpoq. Danmarki piumappat kunngeqarfik pinnagu naalagaaffik pilersinneqarsinnaavoq. Danmarki Kalaallit Nunaannut tunngatillugu naaggaarsinnaatitaaginnarani annerturusumik ataatsimoorfiusumit illersuisinnaanngussaaq – taamaalilluni naalagaaffiit pingasut naligiit suleqatigiilersinnaapput.

- Maannali pissutsit imaapput, qulaani eqqaaneqartut piviusunngussanersut isumakuluutaapput. Suleqatigiinnerulerumalluta tamanna piujunnaartariaqarpoq.