Åland
nunatut mikisutut isikkoqaraluarluni pisuujullunilu nunatsinnisut
ikittuinnarnik inoqarpoq.
Ålandip qeqertai Ruslandimut qanittumiipput,
sakkutooqarnikkulli inerisaaneq tassani pinavianngilaq. 1921-mi
isumaqatigiissut naapertorlugu qeqertat sorsunnermut akuliunnaveersaartuupput
sakkutooqarnikkullu inerisaaffiunatik.
Åland
nunatut mikisutut isikkoqaraluarluni pisuujullunilu nunatsinnisut
ikittuinnarnik inoqarpoq.
Ålandip qeqertai Ruslandimut qanittumiipput,
sakkutooqarnikkulli inerisaaneq tassani pinavianngilaq. 1921-mi
isumaqatigiissut naapertorlugu qeqertat sorsunnermut akuliunnaveersaartuupput
sakkutooqarnikkullu inerisaaffiunatik.
Ålandip
aningaasaqarnermut ministeria Mats Perämaa Ålandip immikkut inissisimaffia
pillugu AG-p apersorpaa.
-
Ålandimi namminiilivinnissamik kissaateqartut ikittuinnaasoraakka.
Soormitaavaana? Illillu inuttut nammineq qanoq isumaqarpit?
- Ilumoorpoq
partiip ataasiinnaap (Ålands Framtid) namminiilivinnissaq pillugu apeqqut
piffissami kingullermi kisimiilluni sammisaraa. Partii taanna aamma 2023-mi
qinersinermi kingullermi Lagtingimut isertitaqanngilaq. Taamaattoqarnera
paasineqarsinnaavoq namminiilivinnissaq Ålandimi innuttaasunut maannakkut
pingaarnerpaatinngikkaat. Uanga nammineq namminersornerup siuarsarneqarnissaa
tapersersorpara. Akileraartarnermut tunngatillugu (ullumikkut Finlandimit
piumasarineqartutut, aaqq.) oqartussaassuseqarnerulernissarput kissaatigaara.
Åland
Finlandimit aningaasatigut tapersersorneqanngilaq
- Kalaallit
Nunaat ukiumut 4 milliardit koruunit missaanni Danmarkimit
tapiiffigineqartarpoq. Ålandimi finlandimiut naalagaaffiannit aningaasatigut
tapersersorneqartarpa?
- Finlandimi
akileraarutit nalinginnaasut assigalugit akileraartarpugut. Ålandip
missingersuusiaani isertitat pingaarnerit marluk tassaapput akiligassat
akilerneqartarnerat akileraarutillu. Naatsorsuutit pissarsiarineqartarput
Finlandimi akileraarutitigut isertitat Ålandimilu akileraarutit ilaat 0,47
procentimik (Finlandimi innuttaasut akornanni Ålandimiut procentinngorlugit
amerlassusaat, aaqq.) gangeriarlugit, aningaasallu Ålandip missingersuusiaanut
nuunneqartarput, aningaasaqarnermut ministeri oqarpoq.
Akileraartarnermut
naatsorsuutit tassaapput Ålandimi akileraarutaat, Finlandimi Ålandimilu
akileraarutinut tamarmiusunut ilaanngitsut. Aningaasallu taakku Ålandip
missingersuutaanut nuunneqartarput, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq
nassuiaavoq. Katillugit tassuuna 311 millionit euronik – danskit
aningaasanngorlugit 2,3 milliarder koruunit – Ålandip isertitaatut
nalunaarsorneqartarput.
-
Isumaqarpunga Ålandimiut Ålandimilu suliffeqarfiit Finlandimi naalagaaffimmut
akileraarutitigut minnerpaamik 311 millionit euronik naleqarnerulersitsisartut.
Tassa 311 millionit eurot Finlandip naalagaaffiata missingersuutaanit
nuunneqarsimasut utertitsissutitut isigaakka. Finlandimit tapiissutaanatik,
Mats Perämaa oqarpoq.
Ruslandi
siooragineqarpoq
-
Sakkussiaqarnikkut annikillisaaneq Ålandimut pingaaruteqarpoq. Rusland
annilaartaatigineqanngitsoruna?
- Ilumut
annilaartaatigineqartarpoq, nunat allamiut assigalugit Ruslandip
sakkussiaqarnikkut tatisimanninnera pissutigalugu aarleqquteqartarput.
Sakkussiaqarnikkulli annikillisaaneq nunat tamalaat isumaqatigiissutaannik
tunngaveqarpoq, isumaqatigiissutinillu taakkunannga allaanerusumik
iliuuseqartoqarnissaa eqqortuusorineqanngilaq. Finlandilli illersornissaqarfia
pisussaaffeqarpoq isumaqatigiissutip malinneqarnissaanik illersuinissamut.
Finlandip Natomut ilaasortanngornera pissutigalugu pissutsit siornatigornit
toqqissisimanarnerusutut misigilersimapput.
-
Ålandimi politikkikkut ajornartorsiutit annersaat illit isummat malillugu suua?
-
Atugarissaarnerup aningaasalersorneqarnissaa. Inuiaqatigiit katitigaanerisa
ineriartornerat pissutigalugu utoqqaat amerliartorput inuusuttullu sulisartut
ikiliartorlutik, aamma inoorlaat ikiliartorput, tamannalu aningaasarsiornikkut
unammilligassanik pilersitsivoq.
- Åland
ukiuni 100-nit amerlanerusuni namminersortutut inissisimanikuuvoq, suna
iluaqutigaa sunalu ajoqutigigaa, Kalaallit Nunaatalu Åland qanoq
ilinniarfigisinnaavaa?
-
Namminersornerup ineriartortinnissaa aatsaat pisinnaavoq innuttaasut namminneq
piumassuseqarpata peqataallutillu. Namminersornerup ineriartortinnissaa
politikkikkut suliniutaannaasinnaanngilaq, politikerit aallutissallugu
nuannarisaat. Uagut politikerit innuttaasunut nassuiaajuartariaqarpugut
namminersorluni oqartussaanerup ineriartortinneqarnerata inuunerup
pitsaanerulernissaanik sooq naatsorsuutiginnittoqarsinnaanersoq.
Namminersorluni oqartussaanerup iluaqutissartai ersaripput. Namminersorluni
oqartussaaneqarfittut innuttaasunut najukkamiittunut iluaqutissiinissaq
periarfissaqarluarpoq. Ajoqutaasinnaasorli tassaavoq politikerit kukkusumik
aalajangiippata pisariaqartunillu aalajangiinissamut sapiissuseqanngikkunik
aningaasaqarnikkut ajornerulernissamut aarlerinartoqarnera, Ålandip
aningaasaqarnermut ministeria oqarpoq.
