Amerikamiut qimataannik saliineq ukioq manna ataasiinnaq

Kalaallit Nunaanni amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni qallunaat saliineranni Camp Corbett, ullumikkut Narsarsuarmi mittarfiup ungasinngisaani savaateqarfiup Kiattuut narsaataasa eqqaanniittoq tullinnguuppoq.

Forsvarsministeriets Ejendomsstyrelsip ingerlatsisutut qimatanik maaniinnarniittunik kiisalu radioqarfitoqqami eqqaavinnik marlunnik, amerikamiut 1942-mi pilersitaanni, 1958-imilu Narsarsuaq peqatigalugu qimataanniittut salinnissaat pilersaarusiorpaa.

Saliineq aggustimi septembarimilu ingerlanneqassaaq, kingornalu eqqakkat katersorneqartut peerneqassapput

 Marrarmi Ikkatsimilu mittarfeqarfiusimasuni taamatut saliinermi uuliap puuinik nappartanik tuusinterpassuarnik, aappalaartumik manngertornernerminni qalipaateqalersimanerminni »amerikamiut naasuinik« taaneqartunik saliinermik nassataqarpoq.

– Camp Corbettimi uuliap puui nappartat amerlassusaat eqqortumik ilisimaneqanngilaq, savimerngilli igitassat 70 tonsiunissaat missingerneqarpoq, tassani biilikut eqqaavimmiittut ilanngullugit, Forsvarsministeriets Ejendomsstyrelsi Sermitsiamut akissummini allappoq.

Saliinissaq kisimi suliassaavoq, Forsvarets Ejendomsstyrelsillu issumik imermillu saliinissaq ukioq manna pilersaarusiorsimanngilaa.

Suliffeqarfik Kingo Grønland ApS suliarinnittuussaaq, ukioq mannalu saliinermik, eqqakkanik piiaanermik siunnersortitullu ikiuunnissaq 7 – 9 millionit koruunit missaannik naleqassangatinneqarpoq.

2005-p kingorna sanaatornermik ingerlatsisut marluk Kingo Karlsen A/S Silkeborgimiittoq, Permagreen Grønland A/S Nuummiittoq nunatsinni suliassanut qanimut suleqatigiittarput, ilaatigut 2012-mi Nuummi Blok P-p isaternerani.

Ingerlatseqatigiiffiit taakku marluk 2015-imi suliffeqarfimmik pigisaminnik, Kingo Grønland ApS-imik aallartitsipput, 2016-imilu Nuummi Dronning Ingridip napparsimavissuani pilattaaviusimasumik avatangiisinik saliinermik isaterinermillu ingerlatsipput. Kingorna suliffeqarfiup nunatsinni suliassat assigiinngitsut arlallit isumagisarpai, maannalu tassa Camp Corbett tullinnguuppoq.

Qallunaatsiaat illukui sianigisigit

Savaateqarfik Kiattuut, Camp Corbettip inigisimasaani narsaateqartoq,1986-imi pilersinneqarpoq. Katersugaasiviup pisortai Hans H. Harmsen aamma Ditte Melitha Kristensen Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianneersut 2020-mi Camp Corbettimi assaallutik misissuipput.

Piffiup sivisuumik nunalerinermi atorneqarsimanera pissutigalugu ullumikkut allanngutsaalisanik takusassaqanngilaq, Katersugaasivillu amerikamiut Camp Corbettimi qimataannik tamakkiisumik saliinissamut akerliliissutigisassaqanngilaq.

Kingo Grønland ApS-imeersulli saliisussat mianerisassaqarput.

Camp Corbettip kujataata kitaani qallunaatsiaat illukui inissisimapput, eqqissisimatitsinermullu inatsit naapertorlugu taakkunannga 2 meterit iluanni suliaqartoqaqqusaanngilaq.

– Sakkutooqarfitoqqap amiakkuisa savaateqarnermik ingerlatsinera akornusersimanngilaat, Kattuullu eqqaani pinngortitaq alianaatsoq eqqarsaatigalugu amerikamiut qimataasa salinnissaat isumassarsiatsialaavoq, savaateqarfimmik piginnittoq Eskild Paviasen Sermitsiamut oqarpoq.

Saliineq akornutilik

2017-mi Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen statsministerilu Lars Løkke Rasmussen sakkutooqarfinnik silasiorfinnillu qimatani, amerikamiut nunatsinni sanaartorsimasaannik saliinissaq pillugu siunnerfeqatigiinnermik oqariartuuteqarput.

Kim Kielsenip miljø- og fødevareminister Esben Lunde Larsenillu isumaqatigiissut sukumiisoq, kommunini tallimani piffinnut 18-inut siaruarsimasoq 2018-mi atsiorpaat.

Camp Corbett kujataani sakkutooqarfiit qimatat sisamat qallunaat kalaalillu saliinissamik isumaqatigiissutaannut ilaasut ilagaat; pingasut allat tassaapput Artillery Point, Gamatron kiisalu Simiutaq.

Artillery Point: Piffik amerikamiut nuatsinniinnerannit oqaluttuarisaanikkut annertuumik naleqartoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalilerpaa. Taamaammat piffik attorneqarnani taamaaginnartinneqassaaq.

Gamatron: Sermitsiami allaaserineqartutut sikorsuit katersugaasivimmi pisortat Gamatronimut juunip naanerani misissuiartornissaraluat pinngitsoortippaa. Forsvarets Ejedomsstyrelsip septembarimi misissuiartoqqinnissaq avatangiisinillu misissuinissaq pilersaarutigaa.

Simiutaq: Amerikamiut Simiutami radioqarfiat Grønlands Tekniske Organisationimit tiguneqarpoq, nunatsinnilu nalunaarasuartaaserisoqarfiup Tusassip suli piffimmiippoq. Salinnissamik isumaqatigiissummi amerikamiut qimataat taamaallaat ilaatinneqarput, ukioq mannalu saliinissamik pilersaarut, suli Simiutami illuutit, atortut pigisanullu arlalinnut piginnittuuneq qulaajarneqarmat kinguaattoorpoq.