»Amerlanerusunik aallartitaqartariaqarpugut«

USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaannik ilanngusserusunnera pillugu oqaluuserinninnerujussuaq saqqummiunneqarmat, oqaasii siunissaq pillugu Kalaallit Nunaannut innuttaasunullu nalorninermik, ernumanermik annilaanganermillu pilersitsipput. 

Kalaallit Nunaat innuttaasuilu tamatuma kingunerisaanik pissusissamisoortumik alaatsinaanneqarput.

Danmarkimi kalaallit 17.000-it assingajalluinnaanik misigissuseqarlutik malinnaapput. Amerikamimi præsidentip oqaasii piviusunngussappata taakkununnga qanoq kinguneqassava?

Julie Rademacherip politikkikkut nunallu immikkoortuini politikkikkut soqutigisat nunami inuit ataasiakkaat misigisaannit pingaarnerutinneqarnerisa kingunerisaanik kiserliorneq nammineq misigisimavaa.

- Trumpip oqaaseqartarnerata kingunerisaanik kalaallit amerlasuut tatineqarput. Isumaqarpunga tamatta tamanna pillugu oqaluttuassaqartugut. Nammineerlunga kiserliortupilussuuvunga, piffissamilu tamatumani kiserliortunik allanik oqaloqateqarnikuuvunga, Julie Rademacher oqaluttuarpoq.

Juliep pisimasoq pissutigalugu nuna tamakkerlugu kattuffimmik pisariaqartitsineq pillugu arlalinnik oqaloqateqarpoq. Tassaapput kalaallit illui, Danmarkimi kalaallinut inatsisitigut ikiorsiisartut suliniuteqartullu allat, tamarmik immikkut Danmarkimi kalaallit tapersersorniarlugit ikiorniarlugillu suliaqartut.

- Danmarkimili kalaallit kattuffeqarnissaat amigaataavoq. Qanoq pitsaanerpaamik aaqqissuussisinnaanerluta oqaloqatigiissutigaarput. Kikkunnit tamanit, utoqqarniit inuusuttunut, peqataaffigineqarsinnaasariaqarami partiini politikkimut attuumassuteqassanngilaq. Aamma qallunaatut kalaallisullu oqalussinnaasunit. Taakkua tamarmik peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq, Julie Rademacher nassuiaavoq, taassumalu nuna tamakkerlugu kattuffik Uagut Nordslesvigimi tyskit ikinnerussuteqartut 15.000-it missaannik ilaasortallit kattuffiannut assersuuppaa.

- Kalaallit Danmarkimiittut aamma oqaaseqarsinnaanissaat pisariaqartinneqangaarpoq. Uagut-mi uagut piumasarput pillugu oqaaseqartoqartassaaq. Suliat ataasiakkaat pinnagit kisiannili Danmarkimi kalaallit pillugit apeqqutit nalinginnaasut suliarinissaat pisussaaffigaarput.

- Danmarkimi kalaallit Kalaallit Nunaannut akuerineqarsinnaasumik ataatsimoortuunissarput aamma pisariaqartipparput. Tassa Danmarkimi najugaqaraluarluta kalaallisut akuerineqarsinnaanissarput Atlantikulu akunneralugu suleqatigiittoqarsinnaanissaa, Julie Rademacher oqarpoq.

Julie aallarnisaasariaqartoq

Julie Rademacher qallunaamik anaanaqarluni kalaallimillu ataataqarluni Slagelsemi inunngorpoq. Socialdemokratit sinnerlugit 2007-imiit 2011-mut Folketingimi ilaasortaavoq, 2012-imilu Kalaallit Nunaannut nuunniarluni takorluukkani piviusunngortippaa. Nuummi ilaatigut ilinniarnertuunngorniarfimmi inuiaqatigiilerinermi ilinniartitsisuullunilu, taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasuannut Aleqa Hammondimut tusagassiutitigut saqqummertarnermi ataqatigiissaarisuullunilu Tusass A/S-imilu attaveqaqatigiinnermut pisortatut atorfeqarsimavoq. Danmarkimut 2024-mi uterpoq tassanilu siunnersuisarfimminik Pilu Consult-imik aallartitsilluni.

- Sooq illit oqaaseqartartuussavit imaluunniit siulittaasuussavit?

UAGUT-MIT SULIARINEQARTUSSAT SULIARISINNAANNGILAVUT

Peqatigiiffiit kattuffiat Inuit Danmarkimi kalaallit kattuffiannut Uagut-mut akerliunngilaq, kulturimilli aallussisutut peqatigiiffiunini pisussaaffigalugu. Peqatigiiffiit kattuffiata Inuit siulittaasuat Camilla Siezing oqarpoq.

- Uagut (kalaallit Danmarkimiittut kattuffiat, aaqq.) pilersinniarlugu suliniuteqartut aallartitsinnginnerminni attaveqarfigaatigut. Uagut-mi siunertarineqartoq oqaluttuaraat aperalutillu Inuit suliniutini allanilu suleqataasinnaanersut. Siunertaata politikikkut siunertaqarpasinnerunera pissutigalugu, ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqareersorlu siulersuisut aalajangerput Inuit kattuffimmut peqataassanngitsut, Camilla Siezing nassuiaavoq.

Peqatigiit kattuffiata Inuit nittartagaani oqaatigineqartut naapertorlugit, kattuffik taanna Danmarkimi kalaallit peqatigiiffiisa 20-ngajaasut kattuffigaat, 1974-imili pilersinneqarsimasoq. Kattuffiup malittarisassaani allassimavoq: „Peqatigiiffiit kattuffiat Inuit kalaallit Danmarkimi illoqarfinni assigiinngitsuni peqatigiiffiisa kattuffigaat, politikimut attuumassuteqanngitsoq“.

- Oqaatsit kinaassuserlu pillugit suliassat ilaat uagutsinnut attuumassuteqarsinnaapput. Pisinnaatitaaffiilli meeqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut pillugit suliassat peqataaffigisinnaanngilavut.

Camilla Siezing isumaqarpoq, Danmarkimi kalaallit pillugit assigiinngitsunik sammisaqarsinnaasumik ataatsimoorfissamik pisariaqartitsineq annertusoq.

- Uagut akerlerinngilarput. Pisariaqartinneqarnera takusinnaavarput. Neriuppugut nuna tamakkerlugu kattuffik taanna angusaqarluarumaartoq. Immaqa Inuit siulersuisuisa piffissap ingerlanerani Uagut-mmi suliniutigineqartut tapersersorsinnaassavaat, Camilla Siezing oqarpoq.

- Ila tassa, assigiinngitsorpassuartigut sinniisorpassuaqarusuppugut. Taamaammanuna kattuffimmik pilersitsisugut. Inuk ataasiinnaq pisariaqartinngilarput. Ataatsimoortariaqarpugut. Amerlasuujulluta.

- Amerlasuut iliuuseqartinniarlugit tapersersorumaarlugillu oqaloqatigisimavakka. Iliuuseqartoqanngilarli. Namminerlu eqqarsarpunga maannakkut iliuuseqartoqartariaqartoq. Kalaaliusugut alaatsinaanneqaleratta ersarinnerusumik oqariartuuteqarnissatsinnut inuillu iliuuseqalernissaannut maanna periarfissaqalerpugut. kinaassusersiorfigineqaqqissanngilagut, ammip qalipaataa tunngavigalugu immikkoortinneqassanngilagut, aamma isummiussereertarnerit nalaattakkavut nalaattariaqassanngilagut.

Juliep nuna tamakkerlugu immikkoortortaqarfik Uagut ullut ilaanni allamit aqunneqarsinnaalissasoq neriuutigaa.

- Ullut ilaanni pisariaqartinneqarunnaarsimassallunga neriuutigaara. Allat ingerlatitseqqiinissaat neriuutigaara. Taamaammat nuna tamakkerlugu kattuffiuvoq, ukiorpassuarnimi atasinnaasariaqarami.

Julie Rademacherip oqaaseqartarfissarsiornermini peqatigiiffiit kattuffiat Inuit, 1974-imiilli Danmarkimi kalaallit kattuffigisaat, attaveqarfigisarsimavaa.

- Peqatigiiffiit kattuffiat Inuit oqaloqatigisimavarput. Taakkua nuna tamakkerlugu kattuffiliornissaq tapersersorpaat. Uagulli soqutigisaqaqatigiinnut kattuffiuvugut, peqatigiiffiillu kattuffiat Inuit sumiiffinni peqatigiiffiit assigiinngitsunik suliaqartut kattuffigaat. Taamaammat tapersersoqatigiinnissarput isumaqatigiissutigaarput.

Nipi ersarissoq

Nuna tamakkerlugu kattuffiup Uagut-p kalaallit Danmarkimiittut pisinnaatitaaffiinik, atugarissaarneranni kulturikkullu kinaassutsiminnik nukittorsaaneq siuarsarnissarlu siunertaraa. Kattuffiup kalaallit akornanni ataatsimoornermik ataqatigiinnermillu pilersitsineq, kiisalu kalaallit Danmarkimi inuiaqatigiinni takussaanerannik, naligiinnerannik, sinniisuunerannik kulturiannik inuiaqatigiinnilu pissutsinik paasinninnermik qulakkeerinninneq sulissutigissavaa.

- Tamanut oqaatigisaleratsiguli pisariaqartinneqarluinnartoq uppernarsilluinnarparput. Danskit kommuniisa arlaannut saaffiginnittarsinnaaneq apeqquteqarsinnaanerlu aamma pisariaqartippaat, taakkumi aamma pitsanngorsarsinnaasariaqarput. Nunap immikkoortuini aamma kalaallit qanoq pitsaanerusumik naapinneqarsinnaanersut ilisimasinnaallugu pisariaqartippaat. Aamma illut (kalaallit illui, aaqq.) nuna tamakkerlugu iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsipput. Sammisassanik suliaqartoqarnissaa pisariaqartipparput, taakkulu nukittunerusumik inissisimalernissaat anguniarparput, Julie Rademacher oqarpoq.

Uagut pilersinneqarnera inuiattut ullorsiornitsinni saqqummiunneqarpoq. Julie Rademacherip Uagullu siulersuisuisa sinnerisa kattuffimmik siunissami alliartorsinnaanerusumik nukittunerulersinnaanerusussamillu ineriartortitsinissaq sulissutiginiarpaat.

- Aalajangersimasunik ilaasortaqarnissaq, ilaasortat amerliartortuarnissaat, ileqqoqalernissarput, kikkullu ilaasortaanerat apeqqutaatinnagu ingerlasinnaanissaa qulakkeerusupparput. Siunertarput naapertorlugu kattuffik ingerlateqqissinnaassavarput, nunarsuarmilu allanngorarneq naapertorlugu assigiinngitsutigut ingerlanneqarsinnaassaaq.

Ilaatigut Uagut pillugu Danmarkimi kalaallit ilisimasaqalersinniarlugit Uagut qaammammi matumani Ringstedimi ilaqutariinnut aaqqissuussissaaq, Kalaallit Nunaat Tivoli suleqatigalugu Danmarkimi kalaallit pillugit oqaloqatigiinnerit ingerlatissallugit, tamatumalu saniatigut ilaasortassarsiorneq kattuffillu pillugu paasissutissiineq sammineqassallutik.

- Aasap kingorna Danmarkimi tamarmi arfinileriarluta oqallitsitsinerit ingerlakkusuppagut. Tassami Danmarkimi tamarmi assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutaqarnissarput uagutsinnut pingaaruteqarpoq, Julie Rademacher oqarpoq.