DR-ip nangeqattaartuliaani Gift ved Første
Blik-imi immikkoortumi nutaanerpaami aappariit arlallit asanninneq pillugu
ilungersuuteqartut takusinnaavagut. Aappariinneq pillugu nangeqattaartumi
nuannarineqarluartumi katereersimalluni angalaqatigiinneq takutinneqartarpoq.
‘The Honeymoon’.
Taamaaliornermi suna tamarmi pingaartorsiutigineqartarpoq,
seqineq imeruersaallu sangaria qungujutsitsillunilu katerngaanut angalasunut
kunitsitsissaaq. Angalanerillumi aappariinnernut pitsaasumik kinguneqartartut
takussutissaqarpoq. Misissuinermi nutaami amerikamiut aappariit katillutik
238-t peqataaffigisaanni, ilisimatusartut inerniliipput, angalanerit
atoqatigiinneruffiusartut aapparisamullu naammagisimaarinninneruffiusartut.
Ilisimatusartut amerikamiut 18-ileereersut, aappaminnik najugaqateqartut,
ukiorlu ataaseq sinnerlugu najoreersut, aperaat angalaqqamminerminni
angalareernermilu ukiup ataatsip missaata qaangiunnerani, qanilaarneq soorlu
atoqatigiinneq, kuninneq inequnnerlu qanoq misigisarneraat. Ilisimatusartut aappariinnut
aamma makkua pillugit aperipput, misigissutsikkut qanilaarneq soorlu
aapparisamut atassuteqartutut misigineq. Inerniliussaq ersarippoq – aappariit
sulinngiffeqarlutik angalaqqammersimatillutik misigissutsikkut iliuutsimikkullu
qanilaarnerusutut misigisartut. Misigissutsit taakkua nuannersut
sulinngiffeqarluni angalanermit ukiumi ataatsimi atuuttarput.
Uippakajaannginneruneq
atoqatigiiffiunerusartoq
Ilisimatusartut inerniliussaat Hanne Nørr
Fentzip, Aarhus Universitetimi ph.d.-llunilu aappariinneq ilaqutariittullu
atassuteqarneq pillugit ilisimatusarfimmi tarnip pissusiinik immikkut
ilisimasaliusup isumaqatigai.
Kunikkusussutsip, eqikkusussutsip itisuunillu
eqqartuilluni oqaloqatigiikkusussutsip allinera immaqa ima
nassuiarneqarsinnaavoq, aappariit sulinngiffeqarlutik angalanerminni
ulluinnarni inuunerminnit uippakajaannginnerulersut, taanna isumaqarpoq.
Ilisimatusarnermimi takutinneqarpoq ulluinnarni tatineqarluni ulaperulunneq
aappariinnermut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaasoq.
– Suliffik,
nerisassiorneq, meeqqat meeqqerivinnukaateqattaagassat perorsaanerlu pillugu
isumaqatigiinnginnerit aappariit aappariinnermik naammagisimaarnissaanut
annertuumik sunniuteqartarput, Hanne Nørr Fentz oqarpoq.
Uippakajaarneq taama
ittoq qaangerneqartarpoq assersuutigalugu nunanut kiattunut aappatta
angalaqatiginerani.
– Viinni mamarluinnartoq imerneqariasaalersarpoq, isikkut
toqqarluni isigisoqalersarpoq, oqaloqatigiinnissamullu
piffissaqartoqalersarluni, Hanne Nørr Fentz oqarpoq.
Oqaloqatigiinnerit
pitsaaqutigisarpaat immitsinnut nalunnginnerulertaratta taamaalillutalu
immitsinnut ataqatigiikkusunnerusutut misigisarluta. Taakkua saniatigut
angalanermi misigisat nutaat ukiorpassuarni aappariinnermi nuanniilliutaasartut
taamaakkunnaartissinnaagaat, taanna nangilluni nassuiaavoq.
– Aappatsinnut
nalinginnaasumik kissaatigisartagarput tassaavoq aapparput
eqqoriaruminartuullunilu toqqissisimassasoq. Aapparisaq tatigisinnaasaq, Hanne
Nørr Fentz oqarpoq.
Aappariinnermi qanillinissamut kajumissuseqalerneq aamma
ima pinngortarpoq, pissanganartut tupaallannartullu nutaat pigaangata, taanna
itisiliivoq.
– Aappariittut nuannariinnerulerneq angalanerni takukulavarput.
Palertarpugut atisakisaarnerusarlutalu. Kialaaq seqinermit aappattalu timaanit
immaqa malugineqarsinnaasarpoq, Hanne Nørr Fentz oqarpoq nangipporlu:
- Aapparisaq meeqqat peqatigalugit
naluttarfimmi pequerluni nalulersinnaasarpoq, tamanna nuannaraarput,
taamaalilluni angut arnarluunniit uatsinnut nuannarinnittutut isigilersarpoq
taamaalilluni nuannaarneq perusunnerlu ikeqqittarput.
Uagut nammineq nutaanik
misigisaqaraangatta, aappatsinnut pitsaasuuvoq
Ilisimatusartut misissuinermi nutaami aamma
tikkuarpaat, aappariinneq nuannersunngorlunilu nukittunerulertartoq, aappariit
kulturimik nutaamik misigisaqaraangamik, nerisassanik allanik nerigaangamik,
unammillernartunillu soorlu, innartornermik, qaqqasiornermik, kuukkulluunniit
sakkortuumik kuuttukkut ingerlaarlutik misigisaqaraangamik.
– Angalalluta
nutaanik misigisaqaqatigiikkaangatta sianissutsigut alapernaassuserpullu
eqeersarneqartarput, Mattias Stølen Due, tarnip pissusiinik immikkut
ilisimasalik, aamma atuakkamut ’Pas på Parforholdet’-mut atuakkiortuusoq Center
for Familieudvikling-imilu pisortaasoq, nassuiaavoq. Alapernaassutsip
aappatsinnut soqutiginninnerulersittarpaatigut, taanna nangilluni
oqaluttuarpoq.
– Nuliaq katersugaasivimmi eqqumiitsuliamut imaluunniit
pinngortitami pikkusuleraangat, arnap sooq pissanganartuutinneraa pillugu
nuannaarneq alapernaannerlu namminermut siaruaattarpoq. Taamaalilluni aappaasup
misigisai aamma aappariinnermut nukittorsaataasarput, Mattias Stølen Due
oqarpoq.
Taassuma ilisimatusarnermi inerniliuussaq, tassa angalanermi
unammillernartunik misigisaqarneq aappariinnermik qanillisitsisartoq
ilisarisinnaavaa.
– Tamanna suliassamik ataatsimut anguniagaqarnermi
suliaqarsinnaanissaq anguniarlugu, inunnik eqimattanik tarnikkut
sunneeqatigiisinnaanermullu sungiusaanermit nalunngilarput. Taamaaliornermi
qiasoqarlunilu assoroortoqartarpoq, kisianni aamma illarlunilu
nuannaartoqartarpoq, Mattias Stølen Due oqarpoq.
Arlaannik iluatsitaqaraangatta
– soorlu takisuumut pikkunartumik pisunneq – misigisarpugut sammisatsinnut
pikkorilluta. Taanna, ataatsimoorluni misigisanik avitseqatigiinneq aqqutaanilu
tapersersoqatigiinneq atassuteqarnermik nukittunerulersitsisarpoq, Mattias
Stølen Due nangilluni nassuiaavoq.
– Pisuttuarneq assamminnermik
eqinnermilluunniit naggaseraanni aappariinnermut pitsaasumik tunisarpoq, taanna
oqarpoq.
Innartoqatigiinneq
aappariilluarnerunngitsoq
Naak Hanne Nørr Fentz-innip ilisimatusaat
soqutiginartutut taagaluarlugu aappariinnerlu pillugu
pingaaruteqartuuneraraluarlugu aamma sulinngiffeqarnermi sunniutit qanoq
misissorneqarsinnaanerat pigaluarlugu nangaassuteqarpoq. Naqissusissallugu
pingaaruteqarpoq misigisat pissanganartut nutaat, aappariit aappariinnermik
pitsaanerulerneranik kinguneqarnersut ilisimatusaammi
inerniliuunneqarsinnaanngimmat.
– Ilisimatusarneq misiliillattaaneriinnaavoq
aappariit naammagisimaarinnissusaat angalanerminnilu misigisaat ataatsimut
nalilerneqarlutik, taanna oqarpoq itisiliillunilu:
- Taakkua ataqatigiinnersut
misissussagaanni aappariit piffissami sivisunersumi qaninnerusumik
malinnaavigineqassapput – angalannginneranni angalareernerannilu.
Angalanerit aappariilluarnermut
qulakkeerinninngitsut
Angalanerit aappariilluarnerulernanngillat.
Ingammik aappariit angalannginnerminnili pitsaasumik aappariissimanngippata,
ilisimasallit taakkua taama oqarput. Ataatsimoorluni misigisassat
salliutikkaanni – assersuutigalugu sulinngiffeqarluni angalanikkut- tamanna
aappariinnermut pitsaasuuvoq.
Ilisimatusarnerup tikkuarpaa Parisimut ukiumut
ataasiarluni angalaneq ullut tamaasa qanoq imminut pissuseqarfigeqatigiinnermit
annikinnerusumik isumaqartoq. Sulinngiffeqarluni angalanerit aappariinnermik
annaassisuunissaat upperineqassanngilaq, taamaallaat toqqissisimanermik
tunngaveqarluaraanni, Mattias Stølen Due nassuiaavoq.
–
Assigiinngissuserujussuit uatsinniillutillu aapparisatsinniittut aamma
sulinngiffeqarnermi taamaapput, taanna oqarpoq.
Taassuma saniatigut aamma
aningaasarpassuarnik sulinngiffeqarnermut atuineq isumaqatigiinngissutsinik
pitsaanngitsunik sunnerneqarsinnaavoq.
– Aningaasat sulinngiffeqarnerup
nuannaarutiginissaanut tatineqartutut misigititsisinnaapput. Taavalu aamma
ajornartorsiutit isumaqatigiinngissutillu ulorianarluinnartuusinnaallutik,
pissutigalugu imminut nuannaarutiginngiinnarsimaneq
ajuusaarutigineqarsinnaasarmat, Mattias Stølen Due nassuiaavoq.
Ulluinnarni pitsaasuuneq nanisiuk
Inuimmi tamarmik angalanissamut akissaqarneq
ajortut, Hanne Nørr Fentz erseqqissaavoq.
– Soorunalimi angisuumi, torraasumi
akisuumilu sulinngiffeqarneq nuannersuuvoq. Kisianni aamma isumaliutigissallugu
pingaaruteqarpoq angalanermi nuannaarneq qanoq ilillugu ulluinnarni
nuannaarninngorsinnaanersoq, taanna oqarpoq nangipporlu:
- Silamut
anillalaaginnarluni pisunneq seqernullu tarrilerneranik isiginnaarneq,
pinnguaammik nutaamik pinnguaqatigiinneq sikkileqatigiinnerluunnit aamma
aappariinnermut nuannersunngortitseqataasinnaapput. Mikisunik meeraqaraanni
unnuillu tamaasa piffissami sivisuumi aneernissaq ajornarpat taava
paarlattuanik angerlarsimaffimmi nalaasaarfimmiilluni aappariinneq
suliarineqarsinnaavoq, Hanne Nørr Fentz taama siunnersuuteqarpoq.
Taassuma
aamma siunnersuutigaa aappariinneq pitsaanerusoq pillugu iliuuseqarneq,
Aarhusip Universitetiata Center for Familieudvikling-illu suliarisimasaat.
Suliaq taanna assigiinngitsunik neqerooruteqarpoq, assersuutigalugu
tusarnaagassat aappariinnerlu pillugu ilitsersuutit aappariinneq pillugu
isumassarsianik aallerfigineqarsinnaasut.
– Ilisimatusarnermit nalunngilarput,
suliniutit taama ittut pitsaasumik sunniuteqartartut kiisalu meeqqat
inersimasullu iluarisimaarinninnerannik sunniuteqartut, Hanne Nørr Fenzt oqarpoq
naggasiillunilu:
- Aappariinneq imerterneqartariaqarpoq, sikkissappallu
eqqumaffigineqartariaqarluni. Angalanerit ulluinnarlugulu angalaarnerit
pitsaasuusinnaapput, taamaaliornermimi imminut alapernaassuseq
pigiinnarneqartarmat.
