Kalaallit Nunaat angallannikkut qulliusuuguni sungaartumik qaamaneqassagaluarpoq.
– 2024 ilaqutariit suliffeqarfiillu aningaasaliinerannut sanilliullugu ukiuuvoq unikaallaffik, ilimagineqareersutulli unikaallannerup peqqutigaa, erniat qaffasinnerunerat nukissiornermilu akit qaffakkiartornerat, Grønlandsbankenip pisortaa Martin Kviesgaard oqarpoq.
Kalaallit Nunaat angallannikkut qulliusuuguni sungaartumik qaamaneqassagaluarpoq.
– 2024 ilaqutariit suliffeqarfiillu aningaasaliinerannut sanilliullugu ukiuuvoq unikaallaffik, ilimagineqareersutulli unikaallannerup peqqutigaa, erniat qaffasinnerunerat nukissiornermilu akit qaffakkiartornerat, Grønlandsbankenip pisortaa Martin Kviesgaard oqarpoq.
Aamma Nuummi Ilulissanilu mittarfissuarnut aningaasaliinerit kigaallatsinneqarsimapput, sisamanngornermilu novembarip 28-anni Air Greenlandip timmisartorsua aappillarissoq »Tuukkaq« siullermeerluni Nuummut missaaq.
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni aningaasaliinerit toqqaannartumik naatsorsorneqarsinnaapput, Royal Arctic Linep umiarsuaasa usiisa annertussusaasigut. Ingammik suliniutinut assartukkat; tassalu assartukkat imaaliallaannaq nalinginnaasumik angalanissamut pilersaarutinut nalinginnaasunut imaluunniit assartuussinermi akinut tulluarsarneqarsinnaanngitsut, tassaammata usit angisuupilussuit imaluunniit passukkuminaatsut.
– Qaammatini arfinilinni siullerni Kalaallit Nunaanni suliniutit annertuumik appariarput 30 procentit sinnerlugit, suliniutit annertuut naammassinerat peqqutaalluni, aningaasatigullu unikaallattoqarneratigut, nunatsinni umiarsuaatileqatigiit ukiup affaanut naatsorsuutaani atuarneqarsinnaavoq.
Kisitsisit pingasut
Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfik kingullertigut naatsorsuutinik pingasunik saqqummersitsivoq tamarmik 2024-mi aningaasaqarnikkut unikaallannermik takussutissiisunik. Ukiuni arlalissuarni suliffissaaleqinermut kisitsisit suliffissaqarnerulernermik oqaluttuarput, kingullertigulli ajalusoortoqarpoq. Apriili, maaji, juuni juulilu 2024 tamarmik suliffissaaleqinerup annikilliartornerannik takutitsipput. Juulimi inuit 1.230-t suliffissaaleqisutut nalunaarsorneqarput, tassalu juulimi 2023-mut sanilliullugu 114-inik amerleriaateqarlutik.
2024-mi ukiup sisamararterutaasa aappaanni akunnittarfinni unnuisut unnuinerillu ikileriarput: Unnuisut 59.930-t unnuinerillu 151.706-it akunnittarfinnut, angalaartunut akunnittarfinnut unnuisarfinnullu 45-nut agguataarsimasut naatsorsuinerni ilaapput. 2023-mi ukiup taamaalineranut sanilliullugu tikeraat 6,5 procentimik ikileriarsimapput unnuinerillu 8,0 procentimik ikileriarsimallutik.
Ukiumi qaammatini siullerni arfinilinni Kalaallit Nunaannit angalasut 39.080-iupput nunanut allanut angalasunut mittarfinnit arfiniliusunit Kangerlussuarmit, Nerlerit Inaannit, Kulusummit, Ilulissanit Nuummiillu. Coronamik ajornartoornerup kingorna angalarusuttut amerleriapiloorput, tamannali naammatsissimagunarpoq. 2022-mit 2023-mut qaffariapiloorneq 2024-mi nalinginnaanerulerpoq 0,6 procentiulluni.
Sungaartooreeraangami qorsunngortarpoq
Sungaartup kingorna aappaluttunngunngikkaangami qorsunngortarpoq.
Grønlandsbanken naliliivoq ukiup immikkoortuini takkuttussani erniat appassasut aalisanermut inatsimmut nutaamut attuumassutilimmik Nuummilu mittarfissualiornerup naammassinera ukiuni aggersuni aningaasaliinernik nutaanik kinguneqarumaartoq.
– Ukioq manna annikitsumik unikaallanneq takuarput, tamannali annermik erniat qaffannerannik peqquteqarnerugunarpoq. 2025-miilli Nuummi mittarfiliorneq naammassippat tamanna pissusissamisoortumik suliaqartoqarnerulerneranik kinguneqassaaq. Tassaasinnaapput akunnittarfiliornerit imaluunniit takornariaqarnikkut allatigut aningaasaliinerit. Takuinnarlugu ajunngitsumik ingerlasoqarpoq, 2024-milu suliniutit nutaat annikillilaarnerat uagutsinnut pissusissamisoortumik isikkoqarpoq, Martin Kviesgaard Sermitsiamut oqarpoq.
