Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq Qatserisunut tunngatillugu taarsigassarsinissaq pillugu ataatsimiigiaqquneqarpoq

Inatsisartut aningaasaqarnermut akileraartarnermullu ataatsimiititaliaat juulimi ataatsimiinneq ajoraluarpoq, siulittaasulli Asii Chemnitz Narupip (IA) ataatsimiinnissamut aggersaavoq. Tassani Naalakkersuisut Illuut A/S-imut ukiumut erniaqanngitsumik akiligassaqanngitsumillu 3 millionit koruuninik, katillugit ukiuni 18-ini, 54 millionit koruuninik Qaterisuni inissianut aningaasartuutit appartinniarlugit taarsigassarsitinneqarnissaat pillugu qinnuteqaataat suliarineqassaaq.

- Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut qinnuteqarput taarsigassarsinissamut akuereqqullutik, suliarli suli aalajangiiffigineqanngitsoq Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaanni siulittaasoq Asii Chemnitz Narup oqarpoq. Suliarlu qaqugu naammassineqassanersoq aamma oqaatigisinnaanagu.

Ineqarnermut akiliutit annikinnerulissasoq

Naalakkersuisut Qatserisuni inissianut aningaasartuutit appartinniarlugit taarsigassarsinissamik qinnuteqartut, Peqqissutsimut Naalakkersuisup Agathe Fontainip (IA) Anna Wangenheimip (D) paragraf 37 naapertorlugu apeqqutaanut akissutaani atuarneqarsinnaavoq. Qatserisuni inissiat akisuut pillugu misissuisussat suleqatigiit qanoq ingerlanersut apeqquteqartup paaserusuppaa.

- Naalakkersuisut suleqatigiissitat iliuusissatut pilersaarutaa juunip 17-ani 2024-mi ataatsimiinnerminni oqaluuserigaat Agathe Fontain allappoq. Taamaattumillu aalajangerlutik pisortanit erniaqanngitsumik akilersugassartaqanngitsunillu taarsigassarsinissamik qinnuteqartoqassasoq. Tamatumalu kingunerissavaa kvadratmeterimut aamma inissiat assigiinngitsut angissusiannut ineqarnermut akigititat appariarnerat. Tassa pisortanit llluut A/S-imut ukiumut 3,0 millionit koruuninik taarsigassarsisoqartillugu, ukiumut kvadratmeterimut ineqarnermut akigitinneqartoq 167 koruuninik appartinneqassalluni.

Takussutissaq naapertorlugu inissiaq marlunnik initalik qaammammut 11.171 koruuninik akilik pisortanit taarsigassarsinermi qaammammut 10.006 koruuninik akeqalissasoq.

Qatserisuni inissiaq sisamanik initalik qaammammut 17.496 koruuninik akeqartoq, pisortanit taarsigassarsinikkut qaammammut 15.653 koruuninik akeqalersinnaavoq.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq nangilluni ilisimatitsivoq suliaq Inatsisartuni ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiititaliamut sanaartornermullu ataatsimiititaliamut saqqummiutissallugu.

Neriuutissaqanngitsoq piviusorsiunngitsorlu

Anna Wangenheimip (D) Naalakkersuisut Qatserisuni sulisunut inissianut akisuunut, nammineq ineqarnissamut suli ileqqaarisinnaanermik periarfissiinngitsuni, iliuusaat naammaginngilaa.

- Tamanna neriuuteqalersitsinanilu pissusissamisuunngilaq. Nammineq ineqalersinnaanermik anguniagaqarnermut naapertuutinngilaq. Sulisut inaat taama akisutigisut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nammineq inissiamik pigisaqalernissaq siunertaralugu ileqqaarsinnaaneq ajornarluinnarpoq, Anna Wangenheim oqarpoq.

- Sulisut inaat utaqqiisaasumik aaqqiissutaajuaannartariaqaraluarpoq, uangalu isumaga malillugu ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq ataavartoq aallartinneqassaaq, ilaqutariit tamarmik ineqarnissamut periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu. Toqqissisimanartumik angerlarsimaffeqalernissamik namminerlu aningaasaqarnermi oqimaaqatigiissaarisumik. Ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq aamma inissiat qanoq sivisutigisumik atorneqarsimanerat aallaaviulluni ineqarnermut akiliutip appasinnerpaaffissaannut anguniagaqartoq, Anna Wangenheim oqarpoq.

Ajornartorsiutit taarsigassarsinikkut aaqqinneqarsinnaanngillat

Ukiuni 18-ini 54 millionit koruuninik taarsigassarsineq aaqqiissutissaanngilaq, aamma inissiat amerlinerinik kinguneqanngilaq, Demokraatinit Inatsisartunut ilaasortaq isorinnippoq.

- Aningaasanik taarsigassarsineq saammarsaataannaavoq maannakkut ajornartorsiummut aaqqiissutaanngitsoq. Maluginiarpara inissiat sulisunut atugassiat amerlisitsinatik sulisunut iniusimasunut allanut taartaasut, Anna Wangenheim oqarpoq. Nassuiarpaalu inissiat taarserneqartut peqqinnissaqarfimmi sulisunut, soorlu SIK-p isumaqatigiissutaa malillugu aningaasarsiaqartuni, atorneqartartut. Maannalu taakku Qatserisuni initaarnissamik periarfissaaruttut.

- Akissarsiakitsut akiliisinnaassusaat immaqa inissiamik pisinissamut akuerineqarnissamik annikippallaarsinnaavoq, tamannalu sulisunut naligiinngitsunik periarfissaqalernerannik kinguneqarpoq. Tamanna ernumanartorujussuuvoq, uggoraaralu Naalakkersuisut pissutsit ataatsimut isiginngimmassuk, tassa pissutsit ilungersunartut, atorfinitsitsiniarneq peqqinnissaqarfimmilu sulisunik atorfimmiiginnartitsiniaaneq eqqarsaatigalugu. Taakka inimik neqeroorfigineqarnissamik pisinnaatitaaffeqarmata.

Allamik soraartoqaqqittoq

Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisuusimasoq Erik Jensen (S) Illuut A/S-ip inissianik pingasunik, katillugit 90-inik inissialimmik, Qatserisuni 2023-mi apriilimi pisisinnaaneranik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaata qinnuteqaataa akuersissutigaa.

- Tamanna DIH-ip ingerlanneqarneranut iluaqutaassasoq kiisalu peqqinnissaqarfiup sulisussarsisarnissamut sulisorinniinnarnissamullu periarfissaannik pitsanngorsaassasoq, naatsorsuutigineqarpoq. Tassunga ilanngullugu attartukkat arlallit atorunnaarsinneqarsinnaalissapput, Naalakkersuisoq Erik Jensen tusagassiutinut taamani nalunaaruteqarnermini ilaatigut allappoq.

AG Sermitsiarlu Qatserisuni ineqarnermut akiliutit qaffasippallaarnerat pissutigalugu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsat peqqissaasullu suliffimminiit soraarniuteqarsimasut 2024-p aallartinnerani allaaserisaqarput. Ineqarnermut akiliut annertuallaarnera pissutigalugu alla aamma soraarniuteqaqqissimavoq.

- Peqqissaasoq kalaaleq ukiorpassuarni sulisuusimasoq, ataqqineqarluartoq, atorfimminiit soraarniuteqarsimasoq Danmarkimullu nuuttoq oqaloqatigivara. Taassuma Qatserisuni inigisamini ineqarnermut akiliutit annertuallaaqimmat aningaasaqarnerata nammassinnaanngimmagu soraarniuteqarpoq. Taarsiullugu Danmarkimi piginneqataassutsimik inissiaq, maani inigisaata angeqqataa, qaammammut tusindialuit koruuninik akilik orniginarneruvoq. Suliffissarlu piginnaasaqarluarninilu pissutigalugu qulakkeeqqallugu, Anna Wangenheim oqarpoq. 

Politikkikkut akisussaaffigineqarnissaa piumasaqaatigigaa

Qatserisuni sulisunut inissiat pillugit suliaq aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanermilu ilungersunartunik unammilligassaqartitsisoq, Inatsisartullu suliaq pillugu iluamik paasitinneqarsimanngitsut Demokraatineersoq Anna Wangenheim isumaqarpoq.

- Naalakkersuisut siunissamut takorluuisinnaannginnerat Inatsisartunullu iluamik paasititsisoqarsimannginnera aningaasaqarnikkut nalorninartorsiortitsinermik peqqinnissaqarfiullu ilungersunartumik unammilligassaqarneranik kinguneqarpoq. Napparsimasut passunneqarnissaat qulakkeerumallugu peqqinnissaqarfiullu siunissaa illersorniarlugu ajornartorsiutit taakkua pilersaarusiorluakkamik ammasumillu iliuuseqarfigineqartariaqarput. Sulisullu inissaannik aningaasaliisoqartariaqarluni, oqarpoq Inatsisartullu Naalakkersuisut suliap kinguneri pimoorullugu iliuuseqarfigissagaat piumaffigeqqullugit kaammattuilluni.

- Demokraatit piumasaraat atorfinitsitsiniarluni sulisunillu atorfimmiitsitsiinnarniarluni iliuuserineqaraluartup kukkusumik kinguneqarnera politikkikkut akisussaaffigineqassasut, Inatsisartullu taama annertutigisunik kinguneqartitsisunik aalajangiisoqartillugu ilisimatinneqarlutillu peqataatinneqartassasut.