AVATAARSUA
Avataarsua pillugu Kalaallit Nunaat inatsisitigut malittarisassaqanngilaq
Ukioq 2016-imi, ukioq taanna avataarsuani suliniutit pillugit Danmarkimi inatsit atuutilermat, issittumi nunallit akornanni ICC aqqutigalugu aarlerinartoqarnera pillugu sukataartoqarpoq. Taamani Rusit raketsiata sinnikua ikummatissamik toqunarluinnartumik akulik Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni nakkarpoq. Qujanartumik ikummatissaq taanna issimut akiuuussutissaqarsimanngilaq, kisianni Kalaallit Nunaannut inatsisitigut malittarisassaqannginneq pillugu mianersoqqussutaava?
Avataarsuanut angalaartarnerit aammalu atortulersuutit avataarsuaniitinneqartut pillugit ineriartorneq sukkasuumik ingerlavoq. Kalaallit Nunaat avataarsualerinermi siunissami peqataasinnaalluartutut siulittorneqarpoq, taamaattorli inatsisit avataarsuanut tunngassuteqartut nunatsinni amigaataapput.
Assilisoq: Avataarsualiartartoq Andreas Mogensen
Sunik pisinnaatitaaffeqartoqarpa avataarsuani eqqakkat ilaat nakkassagaluarpat nunatsinnilu inummik ajutoortitsilluni, imaluunniit issittumi inuusunut uumasut nerineqartartut mingutsitsinermik eqqugaassagaluarpata avataarsuanit eqqakkanik nakkartoqarnera pissutaalluni aalisakkat uumasullu pisarineqartartut eqqorneri pissutaallutik? Ilumut nunatsinniit raketsinik igeriussisarfimmik pilersitsisoqassagaluarpat taava inatsisit suut tunngavigineqassappat?
2016-imi, Kalaallit Nunaanni issittumilu innuttaasut tupatsitaapput (Politiken 4. juni 2016), piffissamilu tassani Danmarkimi folketingi avataarsuani iliuutsit pillugit inatsimmik akuersissuginnippoq, tassanilu inatsit pineqartoq aqqutigalugu avataarsuani iliuusissat pillugit akuersissutinik pissarsiniartarneq, isumannaallisaaneq, avataarsuani eqqakkat isumagineqartarnerat, avatangiisinut malittarisassat aammalu avataarsuaniititat nalunaarsorneqartarnissaat pillugit ersarissumik malittarisassaqalerpoq. Kisianni inatsit Kalaallit Nunaanni atuutilinngilaq.
Maannakkut isikkoqarneratut, avataarsuani iliuutsit tunngavigalugit Kalaallit Nunaata illersorneqarnera aamma imartaani, nunami silaannarmilu killeqarfiit pillugit suli inatsisitigut malittarisassaqalinngilaq.
Maanna 2024-miippugut, avataarsualiartartullu Andreas Mogensens tikeraarnerani ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoqarfimmi atorfilittap, Dorte Juul Munch-ip erseqqissaatigaa avataarsuani iliuutsit pillugit nunatsinni suli inatsiseqanngitsoq, taamaattorli Danmarkimik oqaloqateqartoqartoq, Kalaallit Nunaata danskit inatsisaat ilannguffigissaneraa nalilersorneqarluni.
Angisuunik takorluuisaritsi
Ullormi sammisaqarfimmi qulequtserlugu "Kalaallit Nunaat avataarsuani" juunip 17-iani ingerlanneqartumi, tassani DTU-Space, Sulisitsisut, ineqarnermut attaveqaasersutinullu naalakkersuisoqarfik, Lumina Sustainable Materials, Tusass, Arktisk Kommando aamma pingaarnerusumik Andreas Mogensen avataarsuani pisut pillugit assigiinngitsutigut saqqummiussaqarput, saqqummiinerit tamarmik ataatsimoorfeqarput, tassalu avataarsuani atortulersuutit Kalaallit Nunaanni ulluinnarni qanoq sunniuteqartarnersut, saqqummiisullu ataasiaratik ataatsimoortumik kalaallinut inuiaqatigiinnut kaammattuuteqarput: Angisuunik takorluuisaritsi.
Kisianni takorluukkanut angisuunut piusunut pinngorumaartunullu inatsisitigut atugassarititaasussat amigaataasut amigaatigiunnaarnissaat tullinnguuppoq, tassami Kalaallit Nunaat avataarsuani sulianut akuulissappat nunap inatsisitigut isumaannallisagaanissaa pingaaruteqarmat.
Sermitsiamit sulissutigaarput paasiniarlugu inatsisitigut amigaataasut pillugit Danmarkimik oqaloqatiginninneq sumut killinnersoq aammalu avataarsuani pisut pillugit nunatta inatsiseqalernissaa qaqugu naatsorsuutigineqarnersoq.
