Danmarkimi naalakkersuisut 2025-imiit
2028-imut atuuttussamik Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmut immikkut
ittumik 140 million koruuninik immikkoortitsiniarput. Tamanna danskit naalakkersuisuisa 2025-mut aningaasanut inatsisissatut
siunnersuutaanni saqqummiunneqaqqammersumi atuarneqarsinnaavoq.
Aningaasat taakku Naalakkersuisut qinnuteqaataannik tunngaveqartumik immikkoortinneqartut peqqinnissaqarfimmi sulisussarsiornermi unammilligassaqarnerup,
utoqqaat amerliartornerisa innuttaasullu
annertuumik pisariaqartitsisut amerliartornerisa peqqinnissaqarfimmik piujuartitsilluni ingerlatsinissamik attassiinnarnissamik
ajornakusoortitsisumik ikiorsiissutaassapput.
Peqqinnissaqarfittaaq aaqqissuusseqqinnerup aallartinneqarnerata kingunerisaanik
allannguiffigineqarpoq. Naalakkersuisut
peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsipput, taannalu 2023-mi maajimi nunatsinni peqqinnissaqarfiup qanoq
naleqqussarsinnaaneranut pitsanngorsarsinnaaneranilu innersuutinik tunniussivoq.
Innersuutit 100-t missaanniittut Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfiup siunissami
aaqqissuusseqqinnissaanut sinaakkutaassapput.
Danmarkimi naalakkersuisut 2025-imiit
2028-imut atuuttussamik Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfimmut immikkut
ittumik 140 million koruuninik immikkoortitsiniarput. Tamanna danskit naalakkersuisuisa 2025-mut aningaasanut inatsisissatut
siunnersuutaanni saqqummiunneqaqqammersumi atuarneqarsinnaavoq.
Aningaasat taakku Naalakkersuisut qinnuteqaataannik tunngaveqartumik immikkoortinneqartut peqqinnissaqarfimmi sulisussarsiornermi unammilligassaqarnerup,
utoqqaat amerliartornerisa innuttaasullu
annertuumik pisariaqartitsisut amerliartornerisa peqqinnissaqarfimmik piujuartitsilluni ingerlatsinissamik attassiinnarnissamik
ajornakusoortitsisumik ikiorsiissutaassapput.
Peqqinnissaqarfittaaq aaqqissuusseqqinnerup aallartinneqarnerata kingunerisaanik
allannguiffigineqarpoq. Naalakkersuisut
peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsipput, taannalu 2023-mi maajimi nunatsinni peqqinnissaqarfiup qanoq
naleqqussarsinnaaneranut pitsanngorsarsinnaaneranilu innersuutinik tunniussivoq.
Innersuutit 100-t missaanniittut Kalaallit
Nunaanni peqqinnissaqarfiup siunissami
aaqqissuusseqqinnissaanut sinaakkutaassapput.
Danmarkimi katsorsartittussat
amerlanerusut
Aningaasat tunniunneqarnerannut atatillugu nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeri Sophie Løhde tusagassiutitigut
nalunaarummi ima oqarpoq:
»Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik
ilungersunartumik inissisimavoq ukiunilu
aggersuni tunngaviusumik allannguuteqartussanngorluni. Taamaammat naalakkersuisuniit kalaallit aningaasatigut ikiorserusuppavut. Peqqinnissamut aningaasaateqarfik
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup
aningaasartuutaanut, assersuutigalugu
kræftimik uummatikkullu nappaatilinnut
Danmarkimi napparsimmavinnut katsorsartinnissamut nassiunneqartunut atorneqarsinnaasoq Danmarkimiit eqqarsaatigaarput,
maannalu qanoq atuinissaq isummerfiginiarlugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut ministeriaqarfik ataatsimeeqatigissavarput.«
Peqqinnissamut aningaasaliissutit nutaat siorna tarnikkut nappaatilinnut immikkut
ilisimasalinnik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu sulisussanik atorfinitsitsinissamut
aningaasaliissutinut ilaapput, tamannalu
Dronning Ingridip Napparsimmavissuani
tarnikkut nappaatilinnut sulisussarsiornermi unammillernartut aaqqiissutissaannut
alloriarneruvoq.
Kræfti uummatillu nappaataat
annertusut
Aningaasarpassuit pisariaqartinneqarluinnartut nunatsinni atugarissaarnerup
annertusarneqarnissaanut Folketingimi
qulakkeerneqaqqinnerat Inuit Ataqatigiit
sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja
Chemnitzip killitsissutigaa:
– Napparsimagaangatta nappaatip suna
tamaat tiguartarpaa. Ullumikkut peqqinnissaqarfimmi pikkorissunik sulisorpassuaqarpoq. Amerlavallaat kræfteqalertarlutillu
uummallulertaramik danskit peqqinnissaqarfiannit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisarput. Taamaammat peqqinnissaqarfiup
pitsanngorsarneqarnissaa IA-mut pingaaruteqarpoq, nuannaarutigaaralu naalagaaffiup Naalakkersuisut Folketingimilu IA-p
peqqinnissaqarfimmi suleqatigiinnerulernissamik kissaateqarnerat tusarnaarsimammassuk. Peqqinnissaqarfimmi suleqatigiinnerulernissaq qulakkeerniarlugu
uanga nammineq qineqqusaarnikuuvunga,
qanittukkullu Københavnimi Kalaallit Peqqissartut Illuat pulaassavara.
Tunniutiinnarneq
Danmarkimiilli aningaasatigut ikiuineq kikkunnit tamanit nuannaarutigineqanngilaq.
Hans Chr. Florianip, Tasiilami napparsimmavimmi nakorsaasimasup, kalaallit politikeriisa namminneq peqqinnissaqarfimmut
tunngatillugu iliuuseqarsinnaannginnerat
nuannaarutiginngilaa.
– Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik
ukiut 30-t sinnerlugit matuma siornatigut
tigunikuuaa. Piffissami tassani kalaallit
politikeriisa peqqinnissaqarfik Danmarkimitut pingaarnerutinngilluinnarsimavaat.
Kalaallit Nunaanni nunap aningaasartuutaasa (BNP) 10 procentii inorlugit peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutigineqartarput,
Danmarkimilu nunap aningaasartuutaasa
12 procentiisa missaanniillutik, tassanilu inummut ataatsimut aningaasat Kalaallit
Nunaannit amerlanerupput. Taamaammat
koruuninngorlugit isiginssagaanni Kalaallit
Nunaat inummut ataatsimut aningaasanik
sipaaruteqangaatsiarpoq. Soorunami kalaallit peqqinnissaqarfiata aningaasat taakku
atorluarsinnaavai, taakkulu tikilluaqquneqangaatsiarput, Danmarkimiilli ikiorsiissutinik tigusineq tunniutiinnarnermut
nalunaarutaavoq. Pingaartumik namminersulernissaq kissaatigigaanni.
Nunamut Namminermut Peqqissutsimullu Ministereqarfiup Kalaallit Nunaannilu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup peqqinnissamut aningaasaateqarfiup nutaap,
2025-mi atuutilernissaanik naatsorsuutigineqartup, sinaakkutissai aalajangersimasut
ataatsimut suliarissavaat.
