Danskit ilisimatuut: Siunissami ivigartortalissaagut
Ilisimatuut proteini ivikkameersoq inunnit nerineqarsinnaanngortinniarlugu ilungersorput. Det er et alternativ til protein fra soja og valle og har et stort klimapotentiale. Proteini sojamut vallemullu taartaasinnaasoq silallu pissusianut sunniuteqarluarsinnaasoq, ilisimatuut isumaqarput.
Qallunaat ilisimatuut isumaqarput siunissami ivikkat nerisassanut ilaasariaqartut.
Foto: Colorbox
Takorlooruk mayonnaise orsoqarluartoq.
Taava takorlooruk mannik akorinagu ivikkat atorlugit akoorlugu aalaterluagaasoq.
Immaqa tusaannarlugu eqqumiippoq, kisianni tassa siunissami taama isikkoqarsinnaavoq.
Aalborg Universitetimi ilisimatuut ivikkanit proteini pissarsiarissallugu iluatsissimavaat. Naak ivikkat inunnut neriuminaakkaluartoq. Taama Videnskab.dk allaaserisaqarpoq.
Ivikkap mamaa tikkalu aamma peerneqarpoq.
Ukiorpassuarni misissuineq maanna naammassilerpoq. Nioqqutissaq proteineqarluartoq mamaqanngitsoq proteininut soyanut vallenut eertanullu taarsiunneqarsinnaassaaq.
- Piujuaannartitsinissamut ukkassinermut tulluuppoq, Mette Lübeck Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Taanna Aalborgip Universitetiani Institut for Kemimi Biovidenskabimilu lektoriuvoq, ivikkallu ilisimatusarfigineqarnerani siuttuulluni.
Ivigaq qorsooqqissumiit proteinimut qalipaateqanngitsumut
Ilisimatuut siullertut iliuusaat tassaavoq ivikkat isseraajarlugit.
Issera marlunnut agguarneqarpoq - affaa uumasunut, soorlu kukkukuunut puulukinullu nerisassanut akuliunneqarpoq, aappaattut inunnut proteininngorlugu nerineqarsinnaanngorlugu.
Issera proteineqarluartoq immikkoortiterivikkooqqaarneqarpoq, tassani fiberit, qalipaataa tikkalu peerneqarlutik.
Peerneqartut naatitat neqitaanut assinguvoq uumasullu nerisassaannut atorneqarsinnaalluni.
Sinneruttut aamma immikkoortiterivikkoortinneqaqqissapput, tassani molekylit mikisut tarajuilu immikkoortiterneqarput. Taamaalioreeranni proteini 70 %-usoq kiserngorutsinneqarpoq, mayonnaisemut atorneqarsinnaalluni.
Silap pissusianut atorluarneqarsinnaasoq
Soja aamma valle ullutsinni proteiniliorniarluni atorneqartarpoq.
Sojap Danmarkip eqqussukkami amerlanersaat Brasiliamit Argentinamillu pisarput, tassanilu tunisassiorneq orpippassuarnik nungusaataasinnaavoq.
Morten Ambye-Jensen Aarhus Universitetimi Institut for Bio- og Kemiteknologimi lektoriuvoq, aamma ivikkani proteinit qanoq inunnit nerineqarsinnaanngortinneqarsinnaanersut misissorpaa.
Soorunami aamma ivikkat iluaqutaasinnaanerat takusinnaavaa.
- Uumasut proteinii naasunik taarsersinnaagutsigit silap pissusianut iluaqutaangaassaaq, oqarpoq, ilanngullugulu eqqaavaa uumasut proteinii ivikkanit taarserneqarpata, hektarimut proteini amerlanerujussuit tunisassiarineqarsinnaasut.
- Sojamik tunisassiorneq aamma silaannarmut avatangiisinullu ajoqutaasarpoq, Danmarkimimi tunisassiarineqarsinnaanngimmat.
Akuersissutit sivisusinnaasut
Danmarks Tekniske Universitetimi aamma ivikkaniit proteiniliorniarlutik sulissuteqarput. Taakku 2020-imi Videnskab.dk-mi ima allapput:
- Arrortikkuminaannera, qorsuunera, tikka hiistillu qilannganik tipimmata ivikkat proteinitai nerineqarsinnaanngillat.
Ukiulli sisamat qaangiummata mamaa qlaipaataalu peerneqarput, ivikkallu proteinitaa atorlugu arlalinnik nerisassiortoqarluni. DTU-milu ilisimatuut isumalluarput.
Takku proteiniutaa nerisassat saniatigut nerisassatut akuerineqarput, kisianni nerisassani akuutissatut suli akuerineqaratik. Nerisassatut nutaatut suli akuerineqanngillat, nerisassanullu akuutissatut piniaraanni akuersissuteqaqqaartariaqarpoq.
- Ivikanik burgeriliat nerisalernissaanut piffissaq suli sivisusinnaavoq, DTU-mi ivikkanik misissuinermik suliaqartut ilaat, Timothy John Hobley, DTU-mi Fødevareinstituttimi lektoriusoq oqarpoq.
Morten Ambye-Jensenip aamma eqqaavaa akuerineqarnissamik qinnuteqartarneq aqagu — imaluunniit ukiut tulliuttut ingerlaneranni — nerisassat ivikkanik akulinnik nerisalernavianngitsugut. Immaqalu aatsaat suli ukiut tulliuttut qaangiuppata.
Taassuma Mettep Lübeckilluunniit oqaatigisinnaanngilaat qaqugu ivikkanik proteinilik nerisinnaalissanersugut.
