Dronit Kalaallit Nunaanni attaveqaatersuutinut pingaaruteqalissasut

Nakkutilliineq Issittumi isumannaallisaanermut pingaaruteqarpoq, siunissamilu Issittumi nakkutilliineq droninik, qaammataasanik, radarinik sonarinillu suusinnaasunik immamiittunik malussarsinnaasunik, tunngaveqassaaq.

Kangerlussuarmi septembarip 17-ianiit 19-ianut isumannaallisaaneq pillugu ataatsimeersuarnermi dronit qaammataasallu marloqiusatut , tassa illersornissaqarfimmi inuiaqatigiinnilu, atorneqarsinnaasut ukkatarineqarput.

Ataatsimeersuarneq Dansk Industri Forsvar og Sikkerhedimiit, Qeqqata Kommunianiit aamma suliffeqarfimmit dronilerisartumiit Arctic Unmannedimiit, droninik silaannami immamilu atorneqarsinnaasunik suliaqartumit, aaqqissuunneqarpoq.

DI-p Issittumi isumannaallisaaneq ukioq manna ukkatariniarlugu aalajangersimasoq siunnersortaaneq Jeppe Nørregaard Krusager oqarpoq.

Kangerlussuup inissisimaffia siunissami Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermut pingaaruteqassasoq Laust Løgstrup, isumannaallisaaneq pillugu ataatsimeersuarnerup pilersaarusiorneranut ingerlanneranullu Qeqqata Kommunia sinnerlugu suleqataasoq, neruuteqarpoq.

Arctic Unmanned Mads Petersenimit, suliffeqarfimmittaaq pisortaasumit, tunngavilerneqarpoq. Suliffeqarfik Egtvedimi qullersaqaraluartoq Mads Petersen Qeqertarsuarmeersuuvoq.

Droninik misileraavik droninik timmisitsinissamut akuersissuteqartoq Kangerlussuarmi pilersinneqassasoq pillugu Qeqqata Kommunia suleqatigalugu suliniutigaa. Misileraavik Kangerlussuarmi Akuliarusersuup kuuata eqqaaniittussaq 320 kvadratmeterinik angissuseqassaaq.

Taamatuttaaq Odense Lufthavn Mittarfeqarfiit suleqatigalugu Kangerlussuarmi droninik misileraavimmik pilersitsinikuuvoq.

Dronit

Dronet Kalaallit Nunaanni sumiiffinni amerlasuuni pingaaruteqartorujussuanngussasut Mads Petersen isumaqarpoq. Isumannaallisaaneq nakkutilliinerlu pingaarnernut tassani ilaallutik.

- Kalaallit Nunaanni sullitaqalerpisi?

– Maannakkut suliniuteqarpugut annertuumik oqaatigisinnaanngikkallakkannik. Dronemilli angisuumik ungasissumut timmisinnaasumik oqimaatsunillu assartuutilinnik ineriartortitsinissaq pineqarpoq.

– Kangerlussuarmi misilittaasarfitsinni misilerassavarput, akuerineqarpallu nunarsuarmi tamarmi atorneqarsinnaalissaaq, Mads Petersen oqarpoq, ilisimatitsillunilu sakkutuunit kisimi atorneqassanngitsoq.

- Aamma aatsitassarsiornermut aatsitassarsiornermilu misissuinermut tulluassaaq, oqarpoq.Assersuutigalugu containeri avinngarusimasumiittumut aatsitassassarsiorfimmut assartuussinnaassavaa.

– Drone qulimiguulimmit akikinnerujussuuvoq, Mads Petersen oqarpoq, taannalu siornatigut Kalaallit Nunaanni dronet pillugit ataatsimeersuartitsinermik aaqqissuussinikuuvoq, siorna illersornissaq pillugu ataatsimeersuartitsisoqareermat, ingerlanneqartumik.Aaqqissuisut ukioq manna dronet illersornissaqarfimmut ataqatigiissinniarlugit ukioq manna aalajangerput, aaqqiissutit marloqiusamik atugassat, soorlu illersornissaqarfimmi atorneqarsinnaasut aamma inuiaqatigiinni ineriartornermut ilaasinnaasut, sammineqarniassammata.

Taamaattumik aaqqiissutissanut tamakkununnga aningaasaliineq sakkussiassanik pisinertut isigineqanngilaq, nunamili angisuumi innuttakitsumilu ineriartortitsinissaq pisariaqartinneqartoq isigineqarpoq.

Attaveqaasersuutit ajornakusoortut

– Isumannaallisaaneq, nakkutilliineq illersornissarlu ataatsimoortinnissaat ukioq manna aalajangersimavarput, pingaartumik Kalaallit Nunaanni attaveqaatit pingaarutillit, ilaatigut immap naqqatigut kabeli, isumannaallisaaffiginissaat, Mads Petersen oqarpoq, ilisimatitsillunilu Arctic Unmanned, Tusass sinnerlugu immap naqqatigut kabelinik nakkutilliisussamik, immap naqqatigut dronemik angisuumik suliniummi peqataasoq.

– Ataatsimeersuarnermi suliniutit assigiinngitsut saqqummiunnissaannut periarfissaqarnerput pingaaruteqarpoq, tassani suliffeqarfissuit allat uagut droneutitsinnik atuinissamik soqutiginnissinnaasut peqataassammata. Dronemut immap naqqaniittumut tunngatillugu aningaasalersuinissamut, taanna immap naqqani kabelinik nakkutilliinngikkaangat allanik atuiffigineqarsinnaanissaa, pingaaruteqarmat, Mads Petersen nassuiaavoq.

Aammattaaq dronit inuiaqatigiinni atorneqarnissaannut periarfissarpassuaqartoq, aaqqiissutissat akikinnerulersillugit, oqarpoq. Assersuutigalugu nakorsaatit inuunermut pingaaruteqartut sumiiffinnut mikinerusunut assartuunneqarnissaat kisiat pinnagu aammali allakkat poortukkat, ujaasinerit, sikunik ilulissanillu, angallanneq, uuttortaaneq – dronet atornissaanut inuiaqatigiinni suliassanut pingaarutilinnut akikitsumik aaqqiissutissatut atorneqarnissaannut takorluuisinnaaneq kisimi apeqqutaavoq.

Aammali eqqaavaa dronet mikisut namminneq timmisinnaasut sinerissami nunamik assiliisinnaallutillu nakkutilliinermut atorneqarsinnaasut.

- Illersornissaqarfiup nammineq suliarisinnaasaanit akikinnerusumik sinerissap assiliornissaa neqeroorutigisinnaavarput, Mads Petersen oqarpoq.

Paasissutissanik isumannaallisaaneq

Kangerlussuarmi septembarimi isumannaallisaanermut tunngasunik ataatsimeersuartoqalerpat paasissutissanik isumannaallisaaneq sammineqassaaq.

- Kalaallit Nunaat annertuumik navianartorsiorpoq, tassa attaveqaasersuutit digitalimik ingerlammata. Attaveqaasersuutit pingaarutillit unitsinnissaat anguneqariaannaavoq, Kenneth Fenger Jeppesen, Danmarkimi Thalesip paasissutissanut tunngasunik isumannaallisaanermut pisortaq, oqarpoq.

– Kalaallit Nunaata attaveqaatit pingaarutillit avataaneersunit saassunneqarnissaannik qanoq illersorneqarsinnaanersut ataatsimeersuarnermi oqaluttuarissavarput. Kalaallit Nunaanni sutigut tamatigut paasissutissanik isumannaallisaasinnaavugut, Kenneth Fenger Jeppesen oqarpoq, taannalu Illersornissaqarfiup Ballerupimi ulloqartitsinerani aamma peqataaqqammerpoq.