Nakkutilliineq
Issittumi isumannaallisaanermut pingaaruteqarpoq, siunissamilu
Issittumi nakkutilliineq droninik, qaammataasanik, radarinik
sonarinillu suusinnaasunik immamiittunik malussarsinnaasunik,
tunngaveqassaaq.
Kangerlussuarmi
septembarip 17-ianiit 19-ianut isumannaallisaaneq pillugu
ataatsimeersuarnermi dronit qaammataasallu marloqiusatut , tassa
illersornissaqarfimmi inuiaqatigiinnilu, atorneqarsinnaasut
ukkatarineqarput.
Ataatsimeersuarneq
Dansk Industri Forsvar og Sikkerhedimiit, Qeqqata Kommunianiit aamma
suliffeqarfimmit dronilerisartumiit Arctic Unmannedimiit, droninik
silaannami immamilu atorneqarsinnaasunik suliaqartumit,
aaqqissuunneqarpoq.
DI-p
Issittumi isumannaallisaaneq ukioq manna ukkatariniarlugu
aalajangersimasoq siunnersortaaneq Jeppe Nørregaard Krusager
oqarpoq.
Kangerlussuup
inissisimaffia siunissami Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermut
pingaaruteqassasoq Laust Løgstrup, isumannaallisaaneq pillugu
ataatsimeersuarnerup pilersaarusiorneranut ingerlanneranullu Qeqqata Kommunia sinnerlugu suleqataasoq, neruuteqarpoq.
Arctic
Unmanned Mads Petersenimit, suliffeqarfimmittaaq pisortaasumit,
tunngavilerneqarpoq. Suliffeqarfik Egtvedimi qullersaqaraluartoq Mads
Petersen Qeqertarsuarmeersuuvoq.
Droninik
misileraavik droninik timmisitsinissamut akuersissuteqartoq
Kangerlussuarmi pilersinneqassasoq pillugu Qeqqata Kommunia
suleqatigalugu suliniutigaa. Misileraavik Kangerlussuarmi
Akuliarusersuup kuuata eqqaaniittussaq 320 kvadratmeterinik
angissuseqassaaq.
Taamatuttaaq
Odense Lufthavn Mittarfeqarfiit suleqatigalugu Kangerlussuarmi
droninik misileraavimmik pilersitsinikuuvoq.
Dronit
Dronet
Kalaallit Nunaanni sumiiffinni amerlasuuni
pingaaruteqartorujussuanngussasut Mads Petersen isumaqarpoq.
Isumannaallisaaneq nakkutilliinerlu pingaarnernut tassani ilaallutik.
-
Kalaallit Nunaanni sullitaqalerpisi?
– Maannakkut
suliniuteqarpugut annertuumik oqaatigisinnaanngikkallakkannik.
Dronemilli angisuumik ungasissumut timmisinnaasumik oqimaatsunillu
assartuutilinnik ineriartortitsinissaq pineqarpoq.
–
Kangerlussuarmi misilittaasarfitsinni misilerassavarput,
akuerineqarpallu nunarsuarmi tamarmi atorneqarsinnaalissaaq, Mads
Petersen oqarpoq, ilisimatitsillunilu sakkutuunit kisimi
atorneqassanngitsoq.
- Aamma aatsitassarsiornermut
aatsitassarsiornermilu misissuinermut tulluassaaq,
oqarpoq.Assersuutigalugu containeri avinngarusimasumiittumut
aatsitassassarsiorfimmut assartuussinnaassavaa.
– Drone
qulimiguulimmit akikinnerujussuuvoq, Mads Petersen oqarpoq, taannalu
siornatigut Kalaallit Nunaanni dronet pillugit
ataatsimeersuartitsinermik aaqqissuussinikuuvoq, siorna
illersornissaq pillugu ataatsimeersuartitsisoqareermat,
ingerlanneqartumik.Aaqqissuisut ukioq manna dronet
illersornissaqarfimmut ataqatigiissinniarlugit ukioq manna
aalajangerput, aaqqiissutit marloqiusamik atugassat, soorlu
illersornissaqarfimmi atorneqarsinnaasut aamma inuiaqatigiinni
ineriartornermut ilaasinnaasut, sammineqarniassammata.
Taamaattumik
aaqqiissutissanut tamakkununnga aningaasaliineq sakkussiassanik
pisinertut isigineqanngilaq, nunamili angisuumi innuttakitsumilu
ineriartortitsinissaq pisariaqartinneqartoq
isigineqarpoq.
Attaveqaasersuutit ajornakusoortut
– Isumannaallisaaneq,
nakkutilliineq illersornissarlu ataatsimoortinnissaat ukioq manna
aalajangersimavarput, pingaartumik Kalaallit Nunaanni attaveqaatit
pingaarutillit, ilaatigut immap naqqatigut kabeli,
isumannaallisaaffiginissaat, Mads Petersen oqarpoq,
ilisimatitsillunilu Arctic Unmanned, Tusass sinnerlugu immap
naqqatigut kabelinik nakkutilliisussamik, immap naqqatigut dronemik
angisuumik suliniummi peqataasoq.
– Ataatsimeersuarnermi
suliniutit assigiinngitsut saqqummiunnissaannut periarfissaqarnerput
pingaaruteqarpoq, tassani suliffeqarfissuit allat uagut
droneutitsinnik atuinissamik soqutiginnissinnaasut peqataassammata.
Dronemut immap naqqaniittumut tunngatillugu aningaasalersuinissamut,
taanna immap naqqani kabelinik nakkutilliinngikkaangat allanik
atuiffigineqarsinnaanissaa, pingaaruteqarmat, Mads Petersen
nassuiaavoq.
Aammattaaq
dronit inuiaqatigiinni atorneqarnissaannut periarfissarpassuaqartoq,
aaqqiissutissat akikinnerulersillugit, oqarpoq. Assersuutigalugu
nakorsaatit inuunermut pingaaruteqartut sumiiffinnut mikinerusunut
assartuunneqarnissaat kisiat pinnagu aammali allakkat poortukkat,
ujaasinerit, sikunik ilulissanillu, angallanneq, uuttortaaneq –
dronet atornissaanut inuiaqatigiinni suliassanut pingaarutilinnut
akikitsumik aaqqiissutissatut atorneqarnissaannut takorluuisinnaaneq
kisimi apeqqutaavoq.
Aammali
eqqaavaa dronet mikisut namminneq timmisinnaasut sinerissami nunamik
assiliisinnaallutillu nakkutilliinermut atorneqarsinnaasut.
-
Illersornissaqarfiup nammineq suliarisinnaasaanit akikinnerusumik
sinerissap assiliornissaa neqeroorutigisinnaavarput, Mads Petersen
oqarpoq.
Paasissutissanik
isumannaallisaaneq
Kangerlussuarmi
septembarimi isumannaallisaanermut tunngasunik
ataatsimeersuartoqalerpat paasissutissanik isumannaallisaaneq
sammineqassaaq.
-
Kalaallit Nunaat annertuumik navianartorsiorpoq, tassa
attaveqaasersuutit digitalimik ingerlammata. Attaveqaasersuutit
pingaarutillit unitsinnissaat anguneqariaannaavoq, Kenneth Fenger
Jeppesen, Danmarkimi Thalesip paasissutissanut tunngasunik
isumannaallisaanermut pisortaq, oqarpoq.
– Kalaallit
Nunaata attaveqaatit pingaarutillit avataaneersunit
saassunneqarnissaannik qanoq illersorneqarsinnaanersut
ataatsimeersuarnermi oqaluttuarissavarput. Kalaallit Nunaanni sutigut
tamatigut paasissutissanik isumannaallisaasinnaavugut, Kenneth Fenger
Jeppesen oqarpoq, taannalu Illersornissaqarfiup Ballerupimi
ulloqartitsinerani aamma peqataaqqammerpoq.
