Flemming Bolømut eqqaaniut: Kalaallit Nunaata nutaap pilersinneqarneranut peqataavoq

”Flemming Bolø Kalaallit Nunaata nutaap pilersinneqarnerani inuttut qitiulluinnartut ilagaat,” Naalakkersuisut siulittaasorisimasaat Inatsisartunullu ilaasortaasimasoq Lars-Emil Johansen oqarpoq, taannalu namminersornerullutik oqartussat pilersinneqarneranni namminersornerulernitsinnilu inuttut pingaarnerit ilagaat.

„Bolø ilinniagaqarluarpoq, kulturikkut akuulluarsimavoq, suliaanilu tamani inuiaqatigiinnut ilumoorfiginninnera erseqqittuaannarpoq,“ Lars-Emil Johansen oqarpoq.

Flemming Boløp suliniuteqarnera allaffissornikkut atorfinni pingaarutilinni arlalinni takuneqarsinnaasoq, nangilluni oqarpoq.

Flemming Boløp aningaasaqarnermut niuernermullu naalakkersuisoqarfimmi pisortatut aamma KNI-p nutaap pilersinneqarnerani sulinera taassuma immikkut erseqqissarpaa, 1980-ikkunni KGH-p pisiarineqarnerata kingorna aaqqissuussaanermik allanngortitsinikkut aningaasarsiornerup pilersaarutaasumik ingerlanneqartup annertuup ’KGH’-mik taaguutillip, niuernermik, umiarsuarnik angallassinermik, tunisassiornermik avammullu niuernermik, allakkeriveqarnermik allarpassuarnillu suliani, aaqqissuusseqqinnermut suleqataasimaneranik Lars-Emil Johansen erseqqissaavoq.

Siuttoq angingaartoq

– Flemmingimut suliassat akunnaquteqarnikuunngillat, Kalaallit Nunaannilu siuttuusut pingaarnerit ilagaat, namminersornerullutik oqartussani aningaasaqarnermut pisortaasimasoq Peter Beck Flemming, Boløp Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarnera pillugu oqarpoq.

– 1980-ikkut aallartinnerannit 1993-imut Bolømut atorfeqarnikkut peruttulerfiuvoq. Piffissami tassani suliassat annertuut pingaarutillillu naalagaaffimmit namminersornerullutik oqartussanut nuunneqarmata, piffissaq taanna Namminersornerullutik Oqartussanut pingaaruteqarluinnartoq, Peter Beckip oqaatigaa.

– Flemming Namminersonerullutik Oqartussat allaffeqarfianni niuernermik angallannermillu ingerlatsiviup KGH-p Namminersornerullutik Oqartussanut 1986-imi nuunneqarnissaanut pilersaarusiornermi siuttuusimavoq. Tamatuma kingorna soorunami ingerlatseqatigiiffimmi KNI-mik taaguutilimmi ukiuni arlalinni pisortaanertut sulivoq, tassanilu niuernermut, nioqqutinik assartuinermut, nioqqutissanik ilaasunillu assartuinermut allarpassuarnullu akisussaalluni.

– Tassani siuttutut pikkorissutut nukittuutullu ilisimaneqarpoq. Inuk nuannarineqarluartoq, attaveqarfigiuminartoq, pikkorissoq, pinertusaartoq inuttullu nukissaqarluartoq, Peter Beck oqaluttuarpoq.

– Flemmingip kommunini arlalinni kæmneritut nunami isorartuumi assigiinngissutsit kulturillu ilisimasaqarfigillualerpai. Kalaallisullu oqaatsit ilisimasaqarfigillualerlugit. Kingusinnerusukkut Paamiunit Nuummi Namminersornerullutik Oqartussanut nuukkami kulturinik oqaatsinillu ilisimasaqarneq iluaqutigingaarpaa. Unnia Jonathan Motzfeldtip Nuummi atorfissaqarsimanerarsimagaa. Taava Flemming Paamiunit Nuummut nuuppoq, Peter Beck oqaluttuarpoq.

Kalaallisut ilinniartoq

Flemming Bolø 1963-imi inuusuttuulluni 22-nik ukioqarluni Narsap kommuniani isumaginninnermut allaffimmi pisortatut suliartorluni Kalaallit Nunaannut tikippoq, tassanilu aamma naatsorsuuserisuutsiarpoq. Taamanikkut suliffimmini nalaatsornerinnakkut eqquiniutiginninnikkullu Kalaallit Nunaannut tikippoq. Tamanna nammineq Facebookimi gruppini assigiinngitsuni allagaani amerlasuuni, katersorneqarlutillu atuakkiatut saqqummersinneqartariaqartuni, oqaluttuaraa. Oqaluttuap ilaa soqutiginangaartoq. Ukiuni 46-ni Kalaallit Nunaanni sulisimalluni nammineq oqaluttuarpoq.

Silkeborgip Esbjergillu kommuniini ilinniarsimavoq. Sakkutuujunermi kingorna Fynimi Vejlby-Strib Kommunemut nuuppoq, tassanilu eqquiniutiginninnermut atatillugu Kalaallit Nunaannut pivoq.

Akileraartarnermut pisortap Kalaallit Nunaanni suliffittaarsinnaannginnerarsimavaa. Tamanna eqquiniutiginninnermik kinguneqarpoq, Kalaallit Nunaannilu Naalakkersuisoqarfimmut qinnuteqaateqarsimapput, sivitsunngitsorlu Kalaallit Nunaanni suliffittaarngaarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqanngilaq, nunallu assinga atorlugu Narsap sumiinnera takusariaqarsimavaa.

Ukiunili aqqaneq-marlunni siullerni Kalaallit Nunaata kommunini qulini sulivoq.

Taamaalilluni Kalaallit Nunaat tamaat attaveqarluarfigilerpaa, sumilu tamani nuannarineqarpoq.

Oqaluttuarnera malillugu Kujataani Henrik Lund, Tage Frederiksen aamma Agnethe Nielsen ilisarisimallualersimavai.

„Allaat Agnethe oqartarpoq uannut anaanaalluni, Narsami isumagisimammanga,” ukioq manna aggustimi Facebookimi allappoq.

Kommunini arlalinni kæmneri

Kalaallisut oqalussinnaaneq sulinermini iluaqutigingaarpaa. “Allaffimmilu suliassat suliarilluarsinnaagakkit, 1965-imi Ittoqqortoormiini nunap naalagaata kæmnerinngortippaanga.

Kæmner taamanikkut kommunimi pisortaavoq, taamanikkulli naalagaaffimmit atorfinitsinneqarpoq, aatsaallu 1976-imi kæmneri kommunimit atorfinitsinneqarpoq.

Kæmnerit allaffianni kisimiippoq, Tunumiutullu oqalussinnaalerpoq.

1966-imi Kalaallit Nunaannut Naalakkersuisoqarfiup Ilulissanut nooqquaa, tassanilu 1966-imit 1968-imut sulivoq.

“Illoqarfik nuanneqaaq pinngortitaalu kusanarnersaalluni. Sukkasuuliaaqqamik angallateqalerpunga Qeqertarsuup Tunuani piniariarsinnaallunga. Misigisat nuanneqisut”, oqaluttuarpoq.

Pinerit ilaanni Qaanaami kæmnerioqqusaavoq.

“Piffissaq pissanganarluinnarpoq, tassanilu kalaallisut oqaatsit pingasut atorsinnaalerpakka. Aamma kommunimi nuannersumi tassaniinninni — 1969-1970-imi — Inughuinit ilikkagarpassuaqarpunga.”

1970-imi Qeqertarsuarmi kæmneriusussatut nunap naalagaanit nalunaarfigineqarpoq.

“Piffissaq nuanneqaaq, tassanilu katillutalu meerartaarngaarpugut. Oqaluffimmi “Naalakkatta pilikkiliviani”-mik taasartakkatsinni katilluni nuanneqaaq.

Kommunimi nuannisaqaanga innuttaasullu akornanni akuusutut misigalunga. G44-mi målmandiuvunga unnukkullu qallunaanut kalaallisut ilinniartitsisuullunga.

Inuit kalaaliviusutut pivaannga, tamannalu pillugu qutsavissaqarfigeqaakka.”

1972-imi nunap naalagaanit allanik suliassinneqarpoq.

Flemming Bolø Nanortalimmut nuutsinneqarpoq, tassanilu 1972-imit 1973-imut kæmneriuvoq.

“Kæmnerip allaffiata paarinerlunneqarsimasup iluarsaanneqarnera iluatsilluarpoq, tamannalu pissutigalugu nunap naalagaata Aasianni Kangaatsiamilu kæmnerinngortippaanga.”

1973-imit 1975-imut tassani atorfeqarsinnaatitaavoq.

“Piffissami tamatumani aappassaanik meerartaarpugut ”, oqaluttuarpoq.

Kommunimi aningaasaqarnermullu pisortaq

Tamatuma kingorna kommunit aaqqissuuteqqinneqarput, taannalu 1975-imit 1979-imut Paamiut kommuniani pisortaanertut siullersaalluni atorfimmut qinnuteqarsimavoq.

Tamatuma saniatigut Paamiut Kommuniata isumaqatigiissutigaa Ivigtut Kommuniani, taamanikkut taama taaneqartartumi, pisortaanertut aamma atorfeqassasoq.

“Qujanartumik 1980-ip tungaanut Paamiuni najugaqarsinnaatitaavunga, taamani Namminersornerullutik Oqartussani aningaasaqarnermut, sulisut inigisaannut akileraartarnermullu akisussaasutut atorfinikkama ”, oqaluttuarpoq.

Tamatuma tungaanut ilinniaqqittarpoq: 1978-imi merconom-itut, 1980-imi merconom-itut kukkunersiuisutut niuernermullu inatsisilerituutut aamma 1980-imi EDB-mi merconom-itut.

1980-imit 1984-imut aningaasaqarnermut pisortaavoq, kiisalu 1984-imit 1987-imut niuernermut angallannermullu pisortaalluni.

Namminersornerullutik Oqartussani pisortaanermini 1980-83-imi EDB-mik atuinermik aallarniisuuvoq. Aammattaaq naalagaaffiup suliassaqarfiinik arlalinnik, ilaatigut Den Kongelige Grønlandske Handelimik (KGH), tigusivoq Kalaallit Nunaannilu suliffeqarfinnik arlalinnik pilersitsilluni.

KGH-mik pisinermi kingorna 1987-imit 1992-imut KNI-mi pisortaanertut siullersaalluni atorfeqarpoq.

1992-imi nammineq siunnersuisarfimmik, Bolø Management ApS-imik, pilersitsivoq.

Siulersuisuni arlalinni ilaasortaasimavoq.

Aktiaatileqatigiiffiit siulliit nalunaarsorsimaffiisa ilagaat Kasoda A/S, 1985-imi septembarip aallaqqaataani pilersinneqartoq kingusinnerusukkullu Nuuk Imeq A/S-imik taaneqartoq, tassanilu ukiuni arfinilinni siulersuisuni ilaasortaavoq.

1992-imiilli Flemming Bolø suliffeqarfinni aqqanilinni siulersuisuni qullersaqarfinniluunniit ilaasortaasimavoq.

Suliffeqarfinni qulini siulersuisuni ilaasortaasimavoq, sivisunerpaamik Air Greenlandimi siulersuisuni ilaasortaasimalluni 1985-imit 1993-imut. Aamma Air Greenlandip immikkoortortaqarfiini assigiinngitsuni siulersuisuni ilaasortaasimavoq.

Jonathan Motzfeldt

Politikkerit ikinngutigillualigaasa ilaat tassaavoq Jonathan Motzfeldt, kæmneriusarnermini ataatsimeeqatigiuarsimasaa.

Ullut ilaanni "Jonathanip suliniuteqarluarnerarpaanga, suleqatigerusunnerarpaangalu.

Ilaatigut ima nipilimmik oqarpoq: 'Kalaallit Nunaanni namminersorneruneq eqqukkukku suleqatigerusuppakkit... 1972-imi, tassa namminersornerunissaq ukiut arfineq-marluk sioqqullugu."

Flemming Bolø oqaluttuarpoq 1979-imi Paamiuni kommunimi pisortaanermini qanoq pisoqarnersoq.

Ullut ilaanni Lars Emil Paamiuni heliportimiippoq oqarfigaangalu “Namminersornerullutik Oqartussani aningaasaqarnermut pisortatut atorfimmut pilersinneqaqqammersumut qinnuteqaqqullunga.”

Jonathanip aamma kimigiiserfigereeraanilu atorfimmut atorfinitsinneqarpoq.

Flemming Bolø oqaluttuarpoq Jonathan Naalakkersuisullu suleqatigilluarsimallugit.

Gunnar Martens aamma John Jensen allaffissornermut pisortaapput.

Aasat ilaanni tamarmik, Jonathan Flemmingilu kisimik pinnatik, sulinngiffeqarsimapput.

“Kisimiippugut, taavalu Savalimmiut Danmarkillu atassuteqarnerat assigiinngitsullu aaqqiagiinngissutaapput.”

“Tassani Jonathani naalakkersuinermik suliaqartutut ilisarilerpara, suliaalu nersortarpakka, isumaqatigiinniarnerni angusinnaasai tupinnaqaat.

Isumaqatiginninniarnerni arlalinni piumasaqaatitta piviusorsiunnginnerat ingasattajaarnerallu pillugit iluaalliulerpunga, Jonathanilli periaasiisigut Kalaallit Nunaata piumasaqaataanut allat nakkaannarput.

Ajasoorlungalu tupaallaqqalaarpunga, nukappiaqqalli pissaaneqarluartut akornanni unammineq pillugu ilikkagaqaqaanga,“ Flemming Bolø aggustimi allaaserisamini oqaluttuarpoq.

Ullormi ataatsimi pingasoriarluni soraarsitaasimasoq

Aammali oqaluttuaraa ullormi ataatsimi pingasoriarluni Jonathanimit soraarsitaasimalluni.

“Suleqatigiinnerput pissutigalugu qanimut attaveqatigiilerpugut, aningaasaqarnerlu pillugu oqallittoqaraangat ilaannikkut Jonathanimukaqqusaasarpunga.

Isummakka oqaatigikulasarpakka, tamannalu pissutigalugu Jonathanip ilaannikkut kamaattarpaanga.

Ullut ilaanni siunersiuinermik ulloq aallartippara.

Siunnersuutiga Jonathanip nuannarinngivippaa, taamaattumik soraarsitaavunga, qullersaqarfinnili allaffinnut uteqqippunga sulillungalu.

Kinguninngua oqarasuaatiga sianerpoq. Ullaaq taanna aallartilluarsimanngikkipput Jonathan isumaqarsimavoq, taamaattumik atorfinitsitsineqaqqippunga oqaloqatigiinnernullu allanut qaaqquneqarlunga.

Suna pillugu pinerpoq pisut ajalusooqqipput soraarsitaaqqippungalu.

Niuernermut Angallannermullu Qullersaqarfimmut uteqqippunga. Oqarasuaat sianeqqippoq atorfinitsitsineqaqqippungalu.

Kingusinnerusukkut Jonathanimut aggersarneqaqqippunga, ajoraluartumillu isumaqatigiinngissuterput aaqqissinnaanngilarput. Arlaannattaluunniit isummani allanngortikkusunngilaa. Pingajussaanillu soraarsitaaqqippunga.

Aqaguani suliartornanga Amerikamiut konsulateqarfiata eqqaani naatsiivik passutileruttoriga Jonathanip ornippaanga aperalungalu suliartussannginnersunga.

Naameerpara.

'Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqanngilanga', oqarpunga.

Jonathanip tamanna paasilluarsinnaanngilaa, isumaqarporlu paatsoorsimagiga. Tamanna oqaloqatigiissutigaarput, suliartoqqippungalu....

Ukiorpassuarni tulliuttuni Jonathan suleqatigilluarpara, ilaatigullu piffissami uanga KNI-mi pisortaaffigisanni KNI-mi siulersuisunut siulittaasuusimavoq.”

Naleqqussarsinnaanngitsoq

Ukioq manna septembarip qaammataani Facebookimi ima allappoq:

“Ajoraluartumik Danmarkimi naleqqussarsinnaanngitsut ilagaannga. Eqqarsartariaasera danskinut tulluarpallaanngilaq, aammalu susassareqatigiinnginneq sanioqqukkaannilu ilassiortannginnerit uumigaakka. Kalaallit Nunaanni piginnaasaqarnittulli piginnaasaqannginnera pissutigalugu maaniiginnarpunga. Taamalu utoqqaatigalunga utissagaluaruma imminut pakatsisissimassagaluarpunga, ilumoorlungali sorpassuit maqaasisarpakka. Maqaasinninnera timersornermut saatsillugu angusarissaarluarsimavunga. Ilaatigut soraarniullunga Fynimit Italiami Gardasøenimut pingasoriarlunga sikkilertarnikuuvunga. Tysklandip Kangisissuani eqqarsartariaaseq Danmarkimut sanilliullugu kalaallit eqqarsartariaasiannut assingutinneruara. Tyskit oqaasii ajunngivimmik atorsinnaavakka. Eqqumiitsumik eqqarsartaaseqalersimassagaluarpunga.”