Ikkikkut aseruuttoorneq timimut napparsimalersitsisinnaava?

Kigutit putoqalinnginnissaat aamma qarnup tipinnginnissaa pillugu kigutigissartarluta tamatta nalunngilarput. Taamaattumillu amerlanerpaat ullormut marlussoriarlutik kigutigissartarput. Kisianni aamma ullaakkut unnukkullu kigutit salilluartarnissaannut allamik pissutissaqartoq ilisimaviuk?

- Qarnup iluatigut nappaatit qarnup iluanut taamaallaat sunniuteqarneq ajorput, Christian Damgaard, parodontologimik Københavns Universitetimi ilisimatusartoq oqarpoq, nassuiaallunilu:

- Nappaatit ilungersunarluinnartut arlallit ineriartornerat qarnup peqqinneranit imaluunniit peqqinnginneranit sunnerneqarsinnaapput.

Taanna ilisimatusarnikkut suliniummut annertuumut maanna ingerlanneqartumut akisussaasuuvoq, inerneri ukiamut saqqummiunneqassapput, taakkulu qallunaanit uisitsissapput.

Qaneq timilu

Tassami Danmarkimi innuttaasut inersimasut 40 procentii – tassa inuit 2,3 millionit – assigiinngitsumik annertussuseqartumik aseruuttoornermik parodontitisimik nappaateqarput. Eqimattat ikkimikkut aseruuttoorsimasut akornanni aamma allanik nappaateqartut amerlanerussuteqarput, assersuutigalugu sukkorneq, uummatikkut taqqatigullu nappaateqarneq, naggussatigut ujallerineq aamma puigortunngorneq.

Nunarsuarmi tamanit ilisimatusartut paradontitis nappaatinut pissutaaqataasarnersoq, imaluunniit napparsimasut allanik pissuteqarlutik arlalinnik ataatsikkut nappaateqartarnersut misissuiffigileruttorpaat. Tassa pissuteqaqatigiinnersut imaluunniit imminnut ataqatigiinnersut.

- Paradontitisip aamma qarnup avataani peqqissuseq sunniuteqarfigisinnaagaa ullutsinni misissuinernit annertuunit takutitsisunik peqarpoq, paradontitisimillu katsorsaaneq aamma type 2-diabetesimik napparsimasut aamma uummatikkut taqqatigullu napparsimasunik katsorsarneqarnerinut innersuussutinut najoqqutassanullu ilanngunneqartalerpoq, Christian Damgaard oqarpoq, nassuiaallunilu:

- Ilisimatusarnikkut suliniummi inernerit qallunaanut ataasiakkaanut iluaqutaasinnaanissaat neriuutigaarput. Qaneq timip sinneranit immikkoortuunngilaq, taamaattumillu qanermi nappaatit kigutinut taamaallaat tunngassuteqanngillat, timimut tamakkerlugu pineqarpoq.

Tamanna Andreas Stavropoulosip, Malmö Universitetimi professorip aamma Region Blekingemi paradontologimi immikkut ilisimasallip isumaqataaffigaa:

- Qanermi nappaatit aamma timip sinnerani nappaatit akornanni ataqatigiittoqarnersoq misissussallugu pissutissaqarluarpoq. Tassami paradontitis timi tamakkerlugu peqqissutsimut arlaatigut sunniuteqarsinnaasoq ilisimareerparput, professori qallunaat ilisimatusarneranut peqataanngitsoq oqarpoq.

Ilisimatusarnermilli suliniutip qanermi nappaatit tamatuma avataani nappaateqalersitsisinnaanersut inerniliussinnaanngikkaa oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaallaat ataqatigiissinnaanerannik uppernarsaasinnaavoq, aamma peqqinnissaqarfimmi assigiinngitsunik, qarnup peqqissusaa naapertorlugu katsorsaariaatsinik peqarnersoq.

Ida Haukåen Stødlep suliniummut PlanPerioMed-imut peqataanngitsoq, kisianni qarnup iluani avataanilu nappaatit akornanni attuumassutsit pillugit Oslomi Universitetimi nammineq ilisimatusartoq taama oqarpoq.

- Paradontitisip nappaatinut qarnup iluaniinnaanngitsoq pissutaalersarnerami inerniliussinnaanngilarput. Kisianni napparsimasut paradontitiseqartut taassuminnga nappaateqanngitsunut sanilliullugit allanik nappaateqalersarnerusartut takusinnaavarput, soorlu uummatikkut taqqatigullu, sukkorneq aamma KOL, taanna oqarpoq, Norgemilu misissuinermut BMC Oral Healthimi pingaarnertut allaaserinniffigisaminut siorna saqqummersinneqartumut innersuussilluni.

Innuttaasut peqqissusaannut pitsaasumik iliuuseqarusuttut

Parodontitis aseruuttoorneruvoq, taamaalillunilu parodontitis nappaatinut allanut arlalinnut timimi aseruutsitsisartunut assingussuteqarpoq, Christian Damgaard nassuiaavoq.

- Napparsimasut paradontitiseqartuni bakteriaqalertoqartartoq sivisuumik ilisimaneqareerpoq, tassa tamuanermi aamma nalinginnaasumik kigutinik paaqqinninnermut atatillugu bakteriat ikkinnit ingerlaarfinnut pisoqartartoq, taanna oqarpoq, nassuiaallunilu:

- Ikkimi aseruuttoorsimasumi ikeqalersarneranik tamanna pissuteqarpoq, tamannalu toqqaannartumik ikkinnit aseruuttoorutissanik ingerlaartoqartarpoq, tamannalu qanermit aseruuttoortitsilersarpoq.

Taamaattumik nappaat paradontitis bakterianik timimut ingerlatitseqqissinnaasartoq tupinnanngilaq, aamma timimi kigutillu ipiutaasartaanni aseruuttoornermik annertunerulersitsisarpoq, aamma aseruuttoornerit allat ajornerulersissinnaallugit, Christian Damgaard isumaqarpoq.

- Suliniummik paasissutissat annertuneranni paradontitisip katsorsarneqarneranut sunniutinut uppernarsaateqalissaagut aammalu nappaatit attuumassuteqartut qanoq pinngortarnerannut ingerlasarnerannullu tunngasunik paasisaqarluta, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Aamma ataqatigiinnersut ataqatigiinnginnersulluunniit pillugit ilisimasaqarnerulersitsissaaq, kiisalu paradontitisip katsorsarnera qanoq isumaqarnera pillugu. Taamaalillunilu inernerit katsorsaanermut toqqaannartumik nuunneqarsinnaassapput, taanna oqarpoq.

Ilisimatusarnikkut suliniutip ingerlanneratigut, nammineq suleqatinilu Danmarkimi inuiaqatigiit peqqissusaannut pitsaasumik iliuuseqarsinnaanertik neriuutigaat.

Andreas Stavropoulosip oqarnera naapertorlugu ilisimatusarnikkut suliniummi paasissutissat annertupput, taamaattumillu aamma ukiaru inerneri takunissaat soqutiginarput.

- Pingaartumik nakorsiartut kigutileritinnermit qanoq pissarsiaqassanersut paasisaqarfigissallugu soqutiginarpoq, aamma timip sinnerani nappaatit allat ineriartornerannut qanoq attuumassuteqarnera. Tassa nakorsiartup qanoq akulikitsigisumik kigutip nakorsaanukartarneranut aamma kigutit salitsinneqartarneranut tunngatillugu allanik nappaateqalernissaanut aarlerinartup suunera paasillugu, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Nakorsiartoq assersuutigalugu ukiumut qanoq amerlatigisunik kigutiminik salitsitsiartortaruni, taava nakorsiartoq nakorsiartumut allamut ukiumut affaannaanik amerlassusilinnik kigutiminik salitsitsiartortartumut sanilliulluni timimigut nappaateqalernissamut aarlerinartorsiunnginnerussaaq.

Kigutip nakorsaanut tapiissutit

Ilisimatusarnikkut suliniut – piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu – danskinut paradontitiseqalernissamik aarlerinartorsiornerusunut, assersuutigalugu type 2-diabetisertut aamma naggussamikkut ujallerisartunut aamma uummalluttunut tapiissuteqarnerunissamut politikerit isumaliulersitsissasoq, Christian Damgaardip neriuutigaa.

- Diabetisertut ullumikkut katsorsarneqarnissamut tapiissuteqarfigineqartarput – assersuutigalugu isikkanik tagiartuisartunut – kisianni qarnup iluatigut nappaatinut katsorsarneqarnissamut tapiissutisisanngillat, naak paradontitisip katsorsarneqarnerata aap sukkoqassusaanut pitsanngoriartitsisinnaagaluartoq, diabetisimut nakorsaatinik katsorsarneqarnerup annertussusaata assinganik.

Tamannalu paasiuminaappoq, Christian Damgaard isumaqarpoq.

- Ilisimatusartutut qarnup iluanik katsorsaanerup tapiissuteqartitsisarnermut ilaatinneqannginnera uannut paasiuminaappoq. Eqimattat navianartumiittut pineqarput. Katsorsarneqarnissamut akissallit napparsimannginnerusarput, akissaqanngitsullu napparsimanerusarlutik, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Qarnup iluani nappaatit katsorsarutsigit, peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit katinnerinut appartitsinissamut periarfissinneqassaagut. Taamaattumik qarnup iluani nappaatit katsorsarnerisigut aningaasarpassuarnik sipaagassaqarpoq, timip sinnerani nappaatinik pinaveersaartitsinera pissutigalugu.