Kigutit putoqalinnginnissaat aamma qarnup
tipinnginnissaa pillugu kigutigissartarluta tamatta nalunngilarput.
Taamaattumillu amerlanerpaat ullormut marlussoriarlutik kigutigissartarput.
Kisianni aamma ullaakkut unnukkullu kigutit salilluartarnissaannut allamik
pissutissaqartoq ilisimaviuk?
- Qarnup iluatigut nappaatit qarnup iluanut
taamaallaat sunniuteqarneq ajorput, Christian Damgaard, parodontologimik
Københavns Universitetimi ilisimatusartoq oqarpoq, nassuiaallunilu:
PARADONTITIS
Parodontitis ikkikkut aseruuttoorneruvoq,
ipiusanut ilorpasinnerusumiittumut siammartersimasut, tassa kigutip mannguata
nalaani. Tamanna kigutip alleqqullu saanertaata akorniniittunik
annaasaqarnermik aamma saanermik nungullariartornermik kinguneqartarpoq. Ikkit
itinerulersarput, kigullu patajaatsumik atajunnaartarpoq.
Allatut oqaatigalugu ikkikkut aseruuttoorneq
nalinginnaasoq paradontitisinngorsinnaavoq. Aseruuttoornerlu
annertusiartortillugu, ikkeqarfiit itinerulertarput – kigutillu patajaatsumik
atajunnaarlutik, naggataatigullu katanneqartarlutik.
Najoqqutaq: Tandlægeforeningen
Kigutit putoqalinnginnissaat aamma qarnup
tipinnginnissaa pillugu kigutigissartarluta tamatta nalunngilarput.
Taamaattumillu amerlanerpaat ullormut marlussoriarlutik kigutigissartarput.
Kisianni aamma ullaakkut unnukkullu kigutit salilluartarnissaannut allamik
pissutissaqartoq ilisimaviuk?
- Qarnup iluatigut nappaatit qarnup iluanut
taamaallaat sunniuteqarneq ajorput, Christian Damgaard, parodontologimik
Københavns Universitetimi ilisimatusartoq oqarpoq, nassuiaallunilu:
- Nappaatit ilungersunarluinnartut arlallit
ineriartornerat qarnup peqqinneranit imaluunniit peqqinnginneranit
sunnerneqarsinnaapput.
Taanna ilisimatusarnikkut suliniummut
annertuumut maanna ingerlanneqartumut akisussaasuuvoq, inerneri ukiamut
saqqummiunneqassapput, taakkulu qallunaanit uisitsissapput.
Qaneq timilu
Tassami Danmarkimi innuttaasut inersimasut
40 procentii – tassa inuit 2,3 millionit – assigiinngitsumik
annertussuseqartumik aseruuttoornermik parodontitisimik nappaateqarput.
Eqimattat ikkimikkut aseruuttoorsimasut akornanni aamma allanik nappaateqartut
amerlanerussuteqarput, assersuutigalugu sukkorneq, uummatikkut taqqatigullu
nappaateqarneq, naggussatigut ujallerineq aamma puigortunngorneq.
Nunarsuarmi tamanit ilisimatusartut
paradontitis nappaatinut pissutaaqataasarnersoq, imaluunniit napparsimasut
allanik pissuteqarlutik arlalinnik ataatsikkut nappaateqartarnersut
misissuiffigileruttorpaat. Tassa pissuteqaqatigiinnersut imaluunniit imminnut
ataqatigiinnersut.
- Paradontitisip aamma qarnup avataani
peqqissuseq sunniuteqarfigisinnaagaa ullutsinni misissuinernit annertuunit
takutitsisunik peqarpoq, paradontitisimillu katsorsaaneq aamma type
2-diabetesimik napparsimasut aamma uummatikkut taqqatigullu napparsimasunik
katsorsarneqarnerinut innersuussutinut najoqqutassanullu
ilanngunneqartalerpoq, Christian
Damgaard oqarpoq, nassuiaallunilu:
- Ilisimatusarnikkut suliniummi inernerit
qallunaanut ataasiakkaanut iluaqutaasinnaanissaat neriuutigaarput. Qaneq timip
sinneranit immikkoortuunngilaq, taamaattumillu qanermi nappaatit kigutinut
taamaallaat tunngassuteqanngillat, timimut tamakkerlugu pineqarpoq.
Tamanna Andreas Stavropoulosip, Malmö
Universitetimi professorip aamma Region
Blekingemi paradontologimi immikkut ilisimasallip isumaqataaffigaa:
- Qanermi nappaatit aamma timip sinnerani
nappaatit akornanni ataqatigiittoqarnersoq misissussallugu
pissutissaqarluarpoq. Tassami paradontitis timi tamakkerlugu peqqissutsimut
arlaatigut sunniuteqarsinnaasoq ilisimareerparput, professori qallunaat
ilisimatusarneranut peqataanngitsoq oqarpoq.
Ilisimatusarnermilli suliniutip qanermi
nappaatit tamatuma avataani nappaateqalersitsisinnaanersut
inerniliussinnaanngikkaa oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaallaat
ataqatigiissinnaanerannik uppernarsaasinnaavoq, aamma peqqinnissaqarfimmi
assigiinngitsunik, qarnup peqqissusaa naapertorlugu katsorsaariaatsinik
peqarnersoq.
PLANPERIOMED
PlanPerioMed danskit ilisimatusarnikkut
suliniutigaat, tassani qarnup iluani nappaatit assersuutigalugu nappaatinut
diabetisimut, naggussatigut ujallerineq aamma uummatikkut taqqatigullu
nappaatinut qanoq sunniuteqarsinnaanersut misissuiffigineqarput.
Suliniut piffissami 2000-2023-mi
paasissutissanik kigutit pillugit nalunaarsukkanit elektroniskiusunik 2,5
millioninik tunngaveqarpoq. Tamatuma ilisimatusarnikkut suliniut maannamut
namminersortunut nakorsiartut pillugit paasissutissat annertussusaannik uuttortarnerisigut
annersaatippaa. Kigutit nakorsaasa sulinerannit paasissutissat danskit
peqqinnerulernissaannut iluaqutaatinneqarnissaat siunertarineqarpoq.
Suliniut 1. juli 2022-mit 30. august 2025-p
tungaanut ingerlavoq.
Ida Haukåen Stødlep suliniummut
PlanPerioMed-imut peqataanngitsoq, kisianni qarnup iluani avataanilu nappaatit
akornanni attuumassutsit pillugit Oslomi Universitetimi nammineq
ilisimatusartoq taama oqarpoq.
- Paradontitisip nappaatinut qarnup
iluaniinnaanngitsoq pissutaalersarnerami inerniliussinnaanngilarput. Kisianni
napparsimasut paradontitiseqartut taassuminnga nappaateqanngitsunut
sanilliullugit allanik nappaateqalersarnerusartut takusinnaavarput, soorlu
uummatikkut taqqatigullu, sukkorneq aamma KOL, taanna oqarpoq, Norgemilu
misissuinermut BMC Oral Healthimi pingaarnertut allaaserinniffigisaminut siorna
saqqummersinneqartumut innersuussilluni.
Innuttaasut peqqissusaannut pitsaasumik
iliuuseqarusuttut
Parodontitis aseruuttoorneruvoq,
taamaalillunilu parodontitis nappaatinut allanut arlalinnut timimi
aseruutsitsisartunut assingussuteqarpoq, Christian Damgaard nassuiaavoq.
- Napparsimasut paradontitiseqartuni
bakteriaqalertoqartartoq sivisuumik ilisimaneqareerpoq, tassa tamuanermi aamma
nalinginnaasumik kigutinik paaqqinninnermut atatillugu bakteriat ikkinnit ingerlaarfinnut pisoqartartoq,
taanna oqarpoq, nassuiaallunilu:
- Ikkimi aseruuttoorsimasumi
ikeqalersarneranik tamanna pissuteqarpoq, tamannalu toqqaannartumik ikkinnit
aseruuttoorutissanik ingerlaartoqartarpoq, tamannalu qanermit
aseruuttoortitsilersarpoq.
Taamaattumik nappaat paradontitis
bakterianik timimut ingerlatitseqqissinnaasartoq tupinnanngilaq, aamma timimi
kigutillu ipiutaasartaanni aseruuttoornermik annertunerulersitsisarpoq, aamma
aseruuttoornerit allat ajornerulersissinnaallugit, Christian Damgaard
isumaqarpoq.
- Suliniummik paasissutissat annertuneranni
paradontitisip katsorsarneqarneranut sunniutinut uppernarsaateqalissaagut
aammalu nappaatit attuumassuteqartut qanoq pinngortarnerannut
ingerlasarnerannullu tunngasunik paasisaqarluta, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Aamma ataqatigiinnersut
ataqatigiinnginnersulluunniit pillugit ilisimasaqarnerulersitsissaaq, kiisalu
paradontitisip katsorsarnera qanoq isumaqarnera pillugu. Taamaalillunilu
inernerit katsorsaanermut toqqaannartumik nuunneqarsinnaassapput, taanna oqarpoq.
Ilisimatusarnikkut suliniutip
ingerlanneratigut, nammineq suleqatinilu Danmarkimi inuiaqatigiit
peqqissusaannut pitsaasumik iliuuseqarsinnaanertik neriuutigaat.
Andreas Stavropoulosip oqarnera
naapertorlugu ilisimatusarnikkut suliniummi paasissutissat annertupput,
taamaattumillu aamma ukiaru inerneri takunissaat soqutiginarput.
- Pingaartumik nakorsiartut
kigutileritinnermit qanoq pissarsiaqassanersut paasisaqarfigissallugu
soqutiginarpoq, aamma timip sinnerani nappaatit allat ineriartornerannut qanoq
attuumassuteqarnera. Tassa nakorsiartup qanoq akulikitsigisumik kigutip nakorsaanukartarneranut
aamma kigutit salitsinneqartarneranut tunngatillugu allanik
nappaateqalernissaanut aarlerinartup suunera paasillugu, taanna oqarpoq,
nangillunilu:
- Nakorsiartoq assersuutigalugu ukiumut
qanoq amerlatigisunik kigutiminik salitsitsiartortaruni, taava nakorsiartoq
nakorsiartumut allamut ukiumut affaannaanik amerlassusilinnik kigutiminik
salitsitsiartortartumut sanilliulluni timimigut nappaateqalernissamut
aarlerinartorsiunnginnerussaaq.
Kigutip nakorsaanut tapiissutit
Ilisimatusarnikkut suliniut – piffissaq
ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu – danskinut paradontitiseqalernissamik
aarlerinartorsiornerusunut, assersuutigalugu type 2-diabetisertut aamma
naggussamikkut ujallerisartunut aamma uummalluttunut tapiissuteqarnerunissamut
politikerit isumaliulersitsissasoq, Christian Damgaardip neriuutigaa.
- Diabetisertut ullumikkut
katsorsarneqarnissamut tapiissuteqarfigineqartarput – assersuutigalugu
isikkanik tagiartuisartunut – kisianni qarnup iluatigut nappaatinut
katsorsarneqarnissamut tapiissutisisanngillat, naak paradontitisip
katsorsarneqarnerata aap sukkoqassusaanut pitsanngoriartitsisinnaagaluartoq,
diabetisimut nakorsaatinik katsorsarneqarnerup annertussusaata assinganik.
Tamannalu paasiuminaappoq, Christian
Damgaard isumaqarpoq.
- Ilisimatusartutut qarnup iluanik
katsorsaanerup tapiissuteqartitsisarnermut ilaatinneqannginnera uannut
paasiuminaappoq. Eqimattat navianartumiittut pineqarput. Katsorsarneqarnissamut
akissallit napparsimannginnerusarput, akissaqanngitsullu napparsimanerusarlutik,
taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Qarnup iluani nappaatit katsorsarutsigit,
peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit katinnerinut appartitsinissamut
periarfissinneqassaagut. Taamaattumik qarnup iluani nappaatit
katsorsarnerisigut aningaasarpassuarnik sipaagassaqarpoq, timip sinnerani nappaatinik
pinaveersaartitsinera pissutigalugu.