Ilinniartut siunissaapput

Royal Greenland ilinniartunik sullivimmi misiliinissamik neqerooruteqarniarluni Nunatsinni Danmarkimilu ilinniarfinnik arlalinnik suleqateqarpoq.

Maannakkut ilinniartut 23-t Royal Greenlandip ilinniartitsinermut ingerlatsineranut Royal Greenlands Academymut, ilinniakkaminnut aamma inuttut atugarissaarnerminnik pingaartitsiffiusumut peqataapput. Peqataasut ilinniartunik allanik ukiumoortumik sungiusaaqatiginnittarput, ilinniartullu aqutsisunut sullivimmik misiliinermut siunnersortitut pikkorissarsimasunut atassuteqartarlutik.

 – Ilinniartut suliffeqarfimmik paasisaqarluarnissaat immikkoortortaqarfitsinnit ilinniartitsinermillu siunnersortitsinnit ilungersuutigineqartarpoq, Tanja Knudsen Royal Greenlandimi ilinniartitaanermut siunnersorti oqarpoq.

Ataavartumik ilinniartoqalersartut

Ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinnittarnerinut peqatigitillugu, ataavartumik ilinniartunik nutaanik aallartitsisoqartarpoq. Ilinniartut qulingiluat ilinniakkaminnik qanittukkut naammassinnipput, taakkunanngalu arfineq-marluk ingerlaannartumik Royal Greenlandimi atorfinitsinneqarlutik.

 – Assigiinngitsorpassuarnik ilinniagalinnik suleqateqartuarnerput, suliffeqarfimmut ilaavoq. Ilaat ilinniakkaminnik aallartitseqqammersimasarput, allallu ilinniakkaminnik naammassinningajalersuusarlutik. Ilaat ilinniakkamik sivikitsumik aallartitseqqammersimasarput, allallu ilinniakkamik qaffasinnerusumik ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartuusarlutik, taamaattumik assigiinngitsorpassuarnik ilinniagaqartarput, Tanja Knudsen oqarpoq.

 Royal Greenlandip nittartagaani massakkorpiaq sumi sullivimmik misiliiffissaqarnersoq takuneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu Kangaatsiami, Maniitsumi, Ilulissani, Nuummi, Paamiuni, Qasigiannguani, Qeqertarsuarmi, Sisimiuni, Upernavimmi Uummannamilu aamma kilisaatini sullivinnik misiliisoqarsinnaalluni. Sullivimmi piginnaasaqarfiit tamarmik atorfissaqartinneqartarput.

 Sammisassaqartitsinerit atuarfeqarfinnullu pulaarnerit

Royal Greenland suliffeqarfik pillugu meeqqanut inuusuttunullu soqutiginnilersitsiniarluni paasissutissiiuartarpoq, soorlu meeqqat atuarfianni atuartunut nukarlernut sammisassaqartitsiniarluni atuartunut pulaarnerit, ilinniartitaaneq pillugu paasisitsiniaalluni angalaqatigiinnernut sullivinnillu saqqummersitsinerni peqataanerit aqqutigalugit.

 Royal Greenlandip ilinniartut ilinniakkaminnik ingerlatitseqqinneranni aamma tapersersortarpai, suliffeqarfimmi ilinniartutut ingerlatsereersimagaluarpataluunniit. Suliffeqarfimmut tunngasunik suliassiissutaasinnaapput imaluunniit Nunatsinni nunarsuarmiluunniit allami suliffissuarmi, imaani allaffimmiluunniit sivikitsumik sivisuumilluunniit sullivimmik misiliinerusinnaalluni.

 – Ilinniartitaanermut suliniutivut pingaaruteqarluinnarput, piffissamilu unammillernartorsiorfiusumi suliassat ilaat unitsiinnartariaqarsimagaluarlugit, ilinniartitaanermut sipaarniassanngitsugut isumaqatigiissutigaarput. Pingaartinneqarnerussapput, sulisoqarnermut ineriartortitsinermi pisortaq Sara Biilmann Egede oqarpoq.

 Inuttut ineriartorneq

Royal Greenlandip ilinniartut taamaatiinnartarnerannut suut patsisaasarnersut, ukiut pingasut matuma siornagut misissuiffigalugit aallartippai.

 – Misissuinermit paasivarput tamanna suliamut tunngassuteqanngitsoq, inuttulli inoqatinut attaveqarnermut ineriartornermullu tunngassuteqartut. Taamaattumik tamanna ilinniartitaanermut ilanngupparput. Ukiumoortumik ilinniartunik katersuutsitsinitsinni inuttut ineriartorneq sammineqarluarpoq, aamma piffissami artornartumi qanoq siunnersuisoqarsinnaanersoq atorsinnaasunillu atuisoqarsinnaanersoq ilanngullugit. Sakkortuumik nalaataqarsimasunut katsorsaasartumik ukiuni kingullerni marlunni suleqateqarpugut, taannalu atuartunut sulisunullu inuttut ineriartornermik neqerooruteqartarluni. Tamannalu pillugu pitsaasumik misilittagaqarfigineqartoq paasitinneqarpugut. Sulisutut misigisimasat sakkortuut oqaloqatigiissutigisinnaanissaat pingaartuuvoq. Nalinginnaasumik atuartut ataasiakkaat qanimut oqaloqatigisarpavut, sinerissamilu atuartunut akisussaasut aamma naleqqussarnissaat isumagisarlugu, assersuutigalugu sullivinnik misiliisunut ilitsersuisartunut pikkorissartitsisarpugut, Sara Biilmann Egede oqarpoq.

Royal Greenland Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut, Nunatsinni ilinniartitaanerup qaffassarnissaanut immikkut pisussaaffeqarpoq.

- Pisussaaffipput eqqumaffigilluartorujussuuarput. Ilinniartitsinerup suliffeqarfimmut iluaqutaaginnarani inuiaqatigiinnulli aamma iluaqutaanissaa inuiaqatigiit aamma soqutigisaraat.