Ilisimatusarneq: Kalaallit Nunaanni imminut toqussimasut amerlanerujussuat qallunaanit nunasiaataanermut attuumassuteqarpoq

Allaaserisaq una videnskab.dk suleqatigalugu saqqummersinneqarpoq, allaaserisamilu tamatumani Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfimmi postdoci Ivalu Katajavaara Seidler allattuuvoq.

1721-mi umiarsuit pingasut ajoqersuiartortitanik ilaasullit Kalaallit Nunaannut tikimmata qallunaat Kalaallit Nunaannik nunasiaateqarnerat aallartippoq.

Ilisimatusarnikkut qangalili nunasiaataaneq nunap inoqqaavinut assigiinngitsorpassuartigut ilungersunartunik kingunerlutsitsisartut paasineqarnikuuvoq. Ajornartorsiutit annersaat tassaapput namminneq aalajangiisinnaatitaanermik annaasaqarnermik kingunerannik kulturimik, kinaassutsimik oqaatsinillu annaasaqarneq misigissutsikkut naalliuutigineqartarnerat.

Danmarkip Kalaallit Nunaannik nunasiaateqarnera aamma taamaappoq, tamanna kalaallinut suli kingunerluuteqarpoq. Assersuutigineqarsinnaasoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni imminut toqussimasut Danmarkimut sanilliullugit arfineq-pingasoriaammik amerlanerunerat.

Imminut toquttartut amerlassusaat qallunaat sunniinerannit nunasiaasimanerullu kingunerannit amerlanerat allaaserisami matumani, Kalaallit Nunaanni imminut toquttarnerup navianaatai toqunnissamullu illersornissamut tunngavigineqarsinnaasut pillugit ph.d.-nngorniarlunga allaaserisara tunngavigalugu, sammissavara.

Kalaaliuvunga ukiunilu kingullerni arfineq-marlunni Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik suliaqarlunga. Inuppassuit allat assigalugit Kalaallit Nunaanni ukiut tamaasa imminut toquttartut amerlassusaat sunnertiffigisarpakka. Ph.d.-lianni pissutaasinnaasut paasinissaat itisilernerullugit qanorlu iliortoqarsinnaanersoq kissaatigisimavara.

Nunasiaataasimanerulli kingunipilui pillugit misissuinerit takutitaat sammeqqaariartigit:

Nunasiaataanerup kinguneri amiilaarnartut

Nunasiaateqarneq tassaavoq naggueqatigiit nunami namminermiittut naggueqatigiinnit allanit tiguarneqarnerat, tassa nunap aqunneqarnissaa pisuussutaanillu pissarsiniarlutik.

Nunasiaataanerup kinguneri ilungersunartut amerlasut nalunngilarput, soorlu kulturimik kinaassutsimillu annaasaqarneq tamatumalu kingunerisaanik misigissutsikkut anniaatit: kulturimik, oqaatsinik kinaassutsimillu annaasaqarneq, qallunaat kinaassusiannik piumaffigineqarneq, pinngitsaalisaalluni nuutsinneqarneq, meeqqanik annaasaqarneq nunallu ineriartorneranut sunniuteqarsinnaajunnaarneq assersuutit ilaannaaraat.

Nunap inoqqaavi nunasiaatigineqartut aamma taamatut atugaqartarput, ullumikkullu inuunerannut periarfissaannullu suli sunniuteqartunik.

Nunasiaataanerup kingunerisaanik misigissutsikkut nanertisimaneq angajoqqaat pissusilersornerannik ajortumik ilaatigut kinguneqarsinnaapput, tamannalu meeqqat peroriartorneranni misigissutsitigut nanertisimanerulernermi pilersitsisarpoq imminut toqunnissamik kinguneqarsinnaasumik.

Inuttut ataasiakkaatut misigissutsitigut naalliuutit aamma kinguaariit akornanni misigissutsikkut naalliuutit piusinnaapput.

Kulturimik annaasaqarnerup kinguneranik inuusuttut kinaassutsiminnut tunngatillugu tammartajaarsinnaapput, siunissamullu takorluuisinnaanerat ajornakusoorsinnaalluni. Nunasiaataanerup kingunerisaanik kulturi kinaassutsikkullu kultureqarneq misigissutsikkut kingunerluuteqarnermi nuanninngitsunik malitseqarsinnaasut nalunngilarput.

Nunap inoqqaavi kulturiminnik attassiinnarsimasut imaluunniit ineriartortitseqqissmasut, assersuutigalugu imminut toquttartut amerlassusaannut illersuugaanerusartut misissuinerit takutippaat.

Kalaallit Nunaat nutarsarneqarmat imminut toquttartut amerlisut

Kalaallit Nunaanni imminut toquttartut amerlassusaasa pissutaannut paasinnissagutta maana aallartissaagut.

Oqaluttuarisaanermi soqutiginartoq tassaavoq nunasiaataasimanerup kingorna sorsunnersuup aappaata kingorna imminut toquttartut amerliartuinnarnerat.

Kalaallit Nunaat qallunaanit nunasiaatigeqqusaajunnaarpoq, taamaattumillu qallunaat maligassiaat malillugu nutarsaaneq aallartinneqarpoq.

Innuttaasut ulluinnarni inuunerat allanngorluinnarpoq, pissutsinullu atuuttunut naleqqussarneqarani.

Inuppassuit inoqarfinniit amerlanngitsunik najugaqarfigineqartuniit illoqarfinnut nuupput imaluunniit nuutsinneqarput, piffissamilu sivikitsumi inuusaasitoqqaminniit inooriaatsimut nutaaliaanerusumut ikaarsaartariaqarlutik.

Allanngorneq annertoorujussuuvoq, isumaqarpungalu inuppassuit piffissami tassani katataasimasut. Tamanna imigassamik eqqussuineq 1950-ikkut 60-ikkut naalerneranni annertusiartupiloornerani 1980-illu naalerneranni annertunerpaaffiani ilaatigut erserpoq.

Imigassamik atuinerup annertusipiloornera allanngortoqarujussuarneranik aamma nutarsaanerup kingunerisaanik naalliuutinik atuuttunik naammaginninniarnertut paasineqarsinnaagunarpoq.

Imminut toquttut inuusuttuunerupput

1993-imiilli inuiaqatigiinni misissuinitsinni pissutsit atugarisat ilungersunartut, soorlu angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiuteqartumi nakuuserfiusumilu peroriartorsimaneq 18-inillu ukioqalernani kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimaneq, paasinarsipput.

Peroriartornermi atugarluuteqarsimaneq imminut toqunnissamik ilimanaateqalersitsisarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni 1960-ikkunni imminut toqussimasut amerlagisassaanngeriarlutik amerlasoorujussuanngorsimapput.

1980-ikkut naalerneranni imminut toquttartut amerlanerpaaffissaanniipput, tamatumalu kingorna ikiliartulerlutik. Inulli 100.000-iugaangasa imminut toquttut 80-iusarnerannit kisitsit annikinnerulersimanngilaq, ullumikkullu ukiumut inuit 100.000-iugaangata 83-81-it akornanniillutik.

Ukiumut inuit 40-60-it imminut toquttarput amerlapput.

Danmarkimili ukiumut inuit 100.000-iugaangata qulit aqqaneq-marlullu akornanni imminut toquttarput.

Pingaaruteqarluinnarpoq eqqaassallugu Kalaallit Nunaanni inuusuttuunerummata imminut toquttartut, ingammik angutit arnallu inuusuttut 15-iniit 34-llu akornanni ukiullit. Tamanna qularnanngitsumik Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissillugu inuunerup Danmarkimit ukiut qulit missaannik sivikinneruneranik pissuteqarpoq. Tamannalu nunani killerni pissutsinit akerliuvoq, tassani innuttaasut utoqqaanerusut imminut toquttartut amerlanerupput.

Aarlerinaateqarnermut pissutaasut ilisimaneqartut

Imminut toquttarneq assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarpoq, alianartumillu taama pisoqarneranut pissutaasut assigiinngitsorpassuupput. Nalunngilarput peroriartorneq artornartoq imminut toqunnissamut navianartorsiortitsisartoq, aammali nalunngilarput imminut toquttut tamarmik taama pissuteqanngitsut.

Piitsuuneq, suliffissaqannginneq ilinniagaqarsimannginneq, peqqinnissaqarfimmit ikiorneqarsimannginneq, peqqiilliorneq eqqarsartaatsikkullu ajornartorsiutit aamma navianaataapput.

Nunap immikkoortuini imminut toqussimasut amerlassusaat assigiinngilluinnarput, sumiiffinnilu equngasoqarnerani ilinniagaqannginneq, suliffeqannginneq inissaaleqinerlu inuuniarnermi naleqquttumik nalerisimaarnartumillu inuunissamut aalajangiisuupput.

Nunatsinni imminut toquttarneq eqqartorneqaraangat imigassaq aamma avaqqunneqarsinnaanngilaq. Peroriartornermi atugarliornerup saniatigut imigassamik atornerluineq imminut toqunnermut pissutaasarpoq, ilaatigut qanigisamik aaqqiagiinngissuteqarnermik peqquteqartumik.

Nalunngisallu aaqqiagiinnginneq qinngasaarneqartarnerlu ajornartorsiutaapput annertuut, taakkulu pissutsini atugarliorfiusuni peroriartornermut attuumassuteqarluinnarsinnaasarlutik.

Imminut toqunnissamik navianaatit Kalaallit Nunaanni misissuinermi paasineqartut Kalaallit Nunaanni kisimi takornartaanngillat. Navianaatilli annertungaatsiarnerat immikkuullarissutaavoq.

Imminut toqunnissamik navianaateqarnerat nunasiaanerup kingorna ajornartorsiuterpassuarnut, Kalaallit Nunaata qallunaat maligassiuisoralugit nutaanngorsaaseqarneranut tunngassuteqartoq soorlu ph.d.-nngorniarninni paasigiga.

Siunissaq qanoq isikkoqarpa — Qanoq iliortariaqarpugut?

Imminut toquttarneq pinaveersaartinniarlugu imminut toquttunik annaasaqarsimasut eqqarsaatiginerusariaqarpavut. Misissuininni suli saqqummersinneqanngitsumi meeraanerminni anaanamik, ataatamik qatanngummilluunniit toqukkut annaasaqarsimasut imminut toquttartut amerlavallaartut paasivara. Ingammik anaanaminnik annaasaqarsimasut imminut toqunnissamik kinguneqarsinnaasarpoq.

Taamaattumik imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermi annaasaqarsimasut ikiorneqarsinnaanissaat tapersersorneqarnissaallu pingaaruteqarpoq.

Kinaassutsimik kulturimillu annaasaqarnerup kalaallit eqqarsartaasiat allanngortilluinnarpaa, taamaattumik imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaa eqqarsartaatsikkullu peqqissuuneq atugarissaarnerlu eqqartoraangatsigit tamanna aamma eqqarsaatigisariaqarparput.

Kalaaliusugut kulturitsinnut pinngortitamullu atassuteqarluarpugut, aamma misissuinerit takutippaat kulturimik pinngortitamillu sammisaqarnerup nunap inoqqaavisa akornanni imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut atugarissaarnissamullu iluaqutaalluinnartarnera.

Imminut toquttarneq, eqqaaneqareersutut, Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni pisarpoq, ajornartorsiulli aaqqinniarlugu inuusuttut avatangiisii aamma eqqarsaatigisariaqarpavut. Inuusuttut ataasiakkaat kisiisa pinaveersaartitsinermik suliaqarfiginagit aammali inuiaqatigiit inuusuttut najugaqarfigisaat nukittorsarneqarnissaat eqqaamallugu. Soorlu oqartoqartarneratut: Nunaqarfik tamarmi atorfissaqartinneqarpoq.

Inuusuttuulluni kulturi ilisimalluarneqarneq ajorpoq, aamma pinngortitami angalaarneq tamanit peroriartorfigineqarneq ajorluni. Najukkami inuiaqatigiit apeqqutaasarput, tassanimi ilisimasat piginnaasallu pingaarutillit, ingammik utoqqaanerusuni, nassaassaapput.

Pinngortitami qanoq angalasoqartarneranik ilisimasaqarluarput, aammattaaq kulturikkut ileqqutoqqanik immikkut ilisimasaqarlutillu piginnaasaqarput. Inuiaqatigiinnut naleqangaarput, aamma nalunngilarput kinguaariit imminnut attaveqatigiinnerat isumakkut peqqissutsimut iluaqutaallunilu illersuutaasartoq.

Inuiaqatigiinni illersuutaasinnaasut sulissutiginissaat periarfissaqarluarpoq, taakkualu pitsaanerpaartaraat inuiaqatigiinni najugaqarfinneereernerat.

Kalaallit Nunaanni imminut toquttarnerup misissuiffigineqarnera pillugu Syddansk Universitetip nittartagaani paasisaqarnerusinnaavutit