Ukiut 5.000
matuma siornagut ujaqqanik sakkoqarnerup nalaani umiatsianik amernik
qallikkanik Skandinaviamiut umiartortarsimapput, soorlu avannarpasinnerusumi
nagguteqatigiit inuit taamaaliorsimasut.
Taamaassimasorlu
ilisimatuut saqqummiussipput, misissuineq atuagassiami Journal of Maritime
Archaeologymi saqqummersinneqartumi tunngavilersuinerminni.
Ilisimatuut
tikkuagaasa ilagaat ujaqqanut kigartuilluni allannerit, umiatsiatut armernik
qallikkatut titartakkat tunngavigalugit, kiisalu ujaqqanik sakkoqarnerup
nalaani inuiaat najugaanni puisit sinnikui annertuut tunngavigalugit.
- Umiatsianik
orpiit kanaartaat mangiarlugit sanaajusunik puisinniarneq ajornakusuussaaq,
kanaartanik umiatsialianik taaneqartartunik atuisimasut ilisimaneqarmat, Mikael
Fauvelle ilisimatusaammi pingaarnertut allattuusoq oqarpoq.
- Tamatuma
saniatigut piffissami tamatumani Skandinaviami tamarmi isorartoorsuarmut
niuertoqartarsimavoq. Nioqqutissat uumasulluunniit orpiup kanaartaannik
mangiaalluni umiatsialianik assartornissaat ajornakusoorsimassaaq, ilaatigullu
tamanna peqqutigalugu isumaqarpugut inuit taakku ungasissupilussuarmut
umiatsianik amernik qallikkanik angalasarsimassasut, nangilluni oqarpoq.
Ilisimatuulli
tamarmik taama isumaqanngillat.
Taakku ilaat
qangarnisarsiooq, Skandinaviami itsaq umiatsianik immikkut ilisimasalik
katersugaasiviillu suliniaqatigiiffiani ROMU-mi ilisimatuujusoq Ole Kastholm
taama isumaqanngilaq. Naqissuserpaa umiatsianik amernik qallikkanik
qanganisarsiornermi nassaartoqarsimanngitsoq, umiatsianillu amernik qallikkanik
atuisoqarsimaneranik isumaliutigineqartut tamarmik taanna naapertorlugu
toqqaannanngitsumik uppernarsaatinit tutsuiginanngitsunit pinngorsimasut.
- Misissuinerminni
eqqoriaanertut ittumik uppernarsarniarpaat umiatsiaqarsimasoq amernik
qallikkanik, umiatsiamilli nassarinngisatsinnik pilersitsinissaq
pisariaqanngitsoq, Ole Kastholm Videnskab.dk-mut oqarpoq.
- Matumani
ilisimatuut umiatsianik amernik
qallikkanik peqarsimasimaneranik tikkuagaat nassuiarneqarsinnaalluarput
nalunngisatsitut umiatsiaqarsimasoq orpiit kanaartaanik mangiaalluni sanaanik
ujaqqanik sakkoqarnerup nalaani peqarsimasoq, oqarpoq.
Oqaluttuarisaanitta paasinissaanut ikiortigut
Ujaqqanik
sakkoqarfiup nalaani Skandinaviami inuiaat immaqa taamanikkut umiarsianik
amermik qallikkanik umiartortarsimasut umiartortarsimanngitsulluunniit
grubekeramiskimik taaneqartartumi kultooreqartut ilagaat. Grubekramiskimik
kultooreqarneq taaguuserneqarpoq, marrarnik pinnersaariaasiat ilisimanaqisoq
tunngavigalugu, taakkulu Kristusip inunngornera ukiunik 3.500-niiit 2.300-mut
sioqqullugu Norgemi, Sverigemi Danmarkillu avannarpasissortaani pinialuttutut
inuusimallutik - naak taamanikkut Skandinaviami nunalerineq
atugaalereersimagaluartoq. Inuiaapput sineriammiut, inuunerminni
angallatigisatik qitiutillugit inuusut. Niuernikkut assartuinerniit
nerisassaminnik atisassaminnillu amernik pissarsiniarnerminni angallammik
angalaneq aallaavigaat – taamaattumik angallatit suut atorsimaneraat
paasissallugu pingaartuuvoq.
- Tamanna
pingaartupilussuuvoq Skandinaviami oqaluttuarisaanermi imarsiortuunerup
aallartinneranut malunniutaammat, immakkut niuernermut pingaarluinnartuummat,
Mikael Fauvelle naggasiivoq.
- Skandinaviap
oqaluttuarisaanerani tamarmi umiatsianik angalasoqartarsimavoq: Kanngussammik
sakkoqarnerup nalaani silarsuarmut aallarpugut, vikingillu nalaani aamma
taamatut. Tassanilu suut tamarmik tunngaviat ippoq – taamaattumik paasissallugu
pissanganarpoq angallatit qanoq ittut atorneqarsimanersut. Skandinaviap
oqaluttuarisaanerata paasinissaanut tamanna iluaqutigaarput, oqarpoq.
Uppernarsiuminaatsoq
Qanganisarsiuulli
isumaqatigiilersinnaanngillat – Ole Kastholm kiisalu Mikael Fauvelle
kisimeeqqajanngillat assigiinngitsunik isumaqartut, marrarnik
pinnersaariaatsimik kultooreqartut pingaarnertut angallatigisimasaat pillugit.
Københavnip ilisimatusarfiani Saxo-institutimi qangarnisarsiooq ilisimatoorlu
Rune Iversen taama oqaluttuarpoq.
- Apeqqut
qangali taamaattuarsimavoq, Videnskab.dk-mut oqarpoq.
- 1951-imili
taamaappoq, matumani Danmarkimi ilisimatooq Carl Johan Becker oqarluni, uku
inuiaat immakkut angallarissuusimassasut, isorartoorsuarmut angalallutik
annertuumik niuersinnaasimammata – immaqalu umiatsiat orpiit kanaartaat
mangiarlugit sanaat periarfissiinerannit angallarinnerullutik, oqaluttuarpoq.
Taamaalilluni
ima isummertoqarpoq Skandinaviamiut angallarissunik umiatsiaqarsimassasut,
Inuit atugaannut assingusunik – tassalu amernik qallikkanik.
Ajornartorsiutaavoq
tamatuma uppernarsiuminaannera.
Umiatsiammi
amermik qallikkat attanniarnerat ajornakusoortupilussuuvoq – taamaattumik aamma
uppernarsaammik apeqquserneqarsinnaanngitsumik nassaarsinnaanngilagut,
ilisimatusarnermi pingaarnertut allattoq Mikel Fauvelle oqaluttuarpoq.
– Eqqarsaatigisariaqarparput
vikingit nalaanni angallatinik ikittuinnarnik qisummik sanaanik
nassaarsinnaasimagatta. Ameq sivikinnerujussuarmik atasarpoq, taakkulu allaat
ukiunik tusindilikkaanik arlalinnik pisoqaanerupput, qangarnisarsiooq oqarpoq.
– Umiatsiamik
amermik qallikkamik nassaarnissamik periarfissaqanngingajappoq, taamaattumik
allat misissuiffigisariaqarpavut ima tikkuussisinnaasut peqarsimasoq, soorlu
matumani ilisimatusarnermi taamaaliortugut, oqarpoq.
Niuerneq puisillu orsua
Mikael
Fauvellep suleqataasalu ingammik
tunngavilersuutit pingasut erseqqissarpaat Skandinaviamiut siulliit amernik
qallikkanik umiatsianik atuisimanerannut :
Siullermik
sumiiffinni annertuuni annertuumik niuertoqartarsimanera paasineqarsimavoq,
kiisalu puisit orsuata sinnera immallu itisuup aalisagai: Tamatuminnga
tikkuussisuuvoq inuiaat marrianik pinnersaasarnermik kultooreqartut imaq
itisooq sungiusimagaat, Mikael Fauvelle oqarpoq.
- Tikkuarneqarportaaq
amernik qallikkanik umiatsiaqarsimasut, umiatsiat orpiit kanaartai mangiarlugit
sanaat imaani aqukkuminaatsupilussuummata, oqarpoq.
- Tamatuma
saniatigut angallatit qisuttai, amernik qalligaasimasinnaasut:
- Tysklandimi,
Hollandimi Sverigemilu nassaat ujaqqanik sakkoqarnermi kingullermi
ullulerneqartut (Kristusip inunngornera sioqqullugu ukiut 3.900 – 1.800)
imaluunniit siusinnerusukkut nassaarineqartut Mikael Fauvelle naapertorlugu
tassaasinnaapput angallatinik amernik qallikkanik sananissamik ilisimasat
Europa avannaani pigineqartut.
Sverigemi
assersuutit marluk tassaasinnaapput marrianik pinnersaanermik kultooreqartut
nalaanisut pisoqaassusilerneqarsinnaasut – sulili aaqqiagiinngissutaavoq
nassaat tassaanersut angallatit qisuttai.
Ujaqqat kigartorlugit allannerit immaqa
angallatit amermik qallikkat takutikkaat
Mikael
Fauvelle naapertorlugu uppernarsaatit pitsaanerpaat tassaapput ujaqqat
kigartorlugit allannerit, angallatit amernik qallikkat
takutinniarneqarunarlutik: Misissuinermi ujaqqat kigartorlugit allannerit
marrarmik pinnersaasartut sioqqullugit pisimasut tikkuarneqarpoq, tassalu
Kristuip ininngornera sioqqullugu ukiumit 5.000-mit 3.000-imut.
Ujaqqat
kiliorlugit allannernit pineqartut Norgep avannaaneersuupput, qanganisarsiuulli
oqaluttuaraat, Skandinaviami sumiiffinni arlalinni ujaqqat kigartorlugit
allannernik taamaangajattunik nassaartoqarsimasoq.
Takutinniarneqarpoq
aalisarneq, arfanniarneq puisinniarnerlu, marrarmik pinnersaasarnerup
nalaaneersoq, kiisalu angallatit amermik umiatsialianut Inuit atugaannut
assingulluinnartut.
Tuluit Nunaanni naggueqatigiit umiatsiaat
anginerusut
Katersugaasiviit
suliniaqatigiiffiani ROMU-mmi qanganisarsiuup ilisimatuullu Ole Kastholmip
isumaqatigaa naggueqatigiit umiatsiaat imaani aqukkuminaannerusut,
»imarsiornerli navianartorpassuaqartarpoq«, Videnskab.dk-mut oqarpoq.
- Umiatsiani
amermik qallikkani uumasuutit arsartoraanni soorlu nersuteeqqat tuttulluunniit
allaat imaassinnaavoq uumasup tukersineratigut umiatsiaq putuneqartoq, oqarpoq.
Katersugaasivimmi
pisortaq nangilluni oqaluttuarpoq, ilumooraluartoq naggueqatigiit umiatsiaat
Skandinaviami nassaarineqartut imarsiutigissallugit ajornakusoortut Tuluit
Nunaanni naggueqatigiit umiatsiaat pitsaanerit anginerillu
nassaarineqarsimasut.
- Umiatsianik
amernik qallikkanik atuisimanermut takussutissatut taaneqarsinnaapput
aalisakkanik itisoormiuk puisinillu nassaarnerit, tamannali
uppernarsaataanngilaq patajaatsoq. Pisuussutit taakku aamma naggueqatigiit
angallataannit pissarsiarineqarsinnaapput, oqarpoq.
- Ingammik
umiatsianik Tuluit Nunaanni nassaarisatsitut naggueqatigiit
umiatsiaqarsimappata, Ole Kastholm oqarpoq.
Ujaqqanik
kigartukkat ilisimatuup aamma tutsuiginartinngilai.
- Isumaqarpunga
sammisamut atatillugit paasisaqarfiunngitsut tutsuiginartut, oqarpoq
nangillunilu:
- Naak
Norgep avannaani ujaqqanik kigartukkani umiatsiat amermik qallikkat
takuneqarsimagaluartut imaanngilaq taakku Danmarkimi inuusunit
atorneqarsimasut.
Orpippassuaqarlunilu puiseqarsimasoq
- Nalinginnaasuuvoq
oqassalluni oqaluttuarisaanikkut atorsinnaasat tamatigut atorneqartarsimasut,
Ole Kastholm nangilluni oqarpoq.
- Danmarkimi
Skandinaviallu ilarujussuani orpippassuaqarsimavoq – Issittup paarlattuanik
naggueqatigiit Inuit najugaanni, oqarpoq.
Mikael
Fauvelle akivoq, taamatorpiaq tunngavilersuineq ilisimatusarnermi
atorneqarsimasoq:
- Isumaqatigaara
inuit atortussat avatangiisiminni pissarsiassaasut umiatsialiornerminni
atortarsimagaat. Tamannarpiaq peqqutigalugu tunngavilersorparput puisunik
puisillu amiinik pissarsisinnaalluarnermikkut umiatsianik amernik qallikkanik
sanasarsimanissaat ilimanaateqartoq, oqarpoq.
Skandinaviamiut umiatsialioriaasiannut
naleqqutinngitsoq
Naggataagut
Ole Kastholm erseqqissaavoq umiatsiat amermik qallikkat Skandinaviamiut
umiatsialioriaasiata ineriartorneranut naapertuutinngitsoq, ilisimasatsitut
Vikingit umiarsuaannut ineriartorsimasut.
- Vikingit
umiarsuaat qalerualittut sanaajupput, tassalu sallilikkat qalliit siulliullugit
sanallugit, kingornalu iluini ajagutalerlugit, tassalu killormut, ajaguttat
siulliunneqarlutik kingornalu amermik qallerlugit. Taamaattumik umiatsiat
amermik qallikkat teknologimut atatillugu siuariarfiunngillat,
qanganisarsiornikkut najoqqutat pigisavut misissorutsigit, katersugaasiviup
pisortaa oqarpoq.
- Tamanna
1956-mili Sverigemit etnologimit umiatsialiornermillu immikkut ilisimasalimmit
Albert Eskerödimit tikkuarneqarpoq, ilisimatusaammi aqqutissiuussisumi,
ilisimatusarnermi nutaamik allattut isummerfigisimarpasinngisaannik, Ole
Kastholm oqrpoq.
Mikael
Fauvelle akivoq tamannarpiaq oqaatiginiagaanut tunngavissiisoq:
- Vikingit
nalaat samminatigu bronzemik sakkoqarfiup nalaa isigisariaqarparput, taannami
ujaqqanik sakkoqarfimmut nutaanerusumut qaninnerujussuuvoq, Videnskab.dk-mut
oqarpoq.
- Bronzemik
sakkoqarfiup nalaani umiatsiat sallilikkanik mersorlugit katitikkanik
sananeqartarput. Sallilikkat mersorlugit katitikkat atorlugit periuseq amermik
mersornermut eqqaanartupilussuuvoq.
Apeqqutit suli ammasut
Umiatsiat
amernik qallikkat marrarmik pinnersaariaaseqarluni kultooreqarnerup nalaani
atorneqartut pillugit apeqqut suli ammavoq, qangarnisarsioorli
Saxo-insittutimilu ilisimatooq Rune Iversen naapertorlugu ilisimatusarneq
ilanngussaavoq soqutiginartoq.
- Kultoori
imarsiornermut tunngasupilussuuvoq, isorartuumullu assartuisoqarnerluni,
ilaatigut ammaaq nassarlugu, taamaalillutik umiartullaqqissuusimagunarlutik,
oqaluttuarpoq.
- Ammaaq
ujaraavoq Danmarkimeersoq Den Botniske Bugtimut allat assartorneqartarsimasoq –
taamaalilluni angallateqartarsimassalluni taamaaliornermi atorneqarsinnaasunik.
Tassaanersullu umiatsiat amernik qallikkat imaluunniit naggueqatigiit
umiatsiaat, naluarput, nassuiaavoq.
- Ilisimatusarnermi
ilisimatuut arlalinnik tikkuussipput, tamannalu ajunngilaq. Sulili ersarissumik
uppernarsaatissaqanngilaq, taamaattumik suli qimataaqqasutut ippugut, oqarpoq.
