Ilisimatusarnerup nutaap meeqqat peqqissusiat atugarissaarnerallu pitsaanerulersissavai
Kalaallit Nunaanni meeqqat peqqissuunissaat atugarissaarnissaallu ullut tamaasa sulissutigineqarpoq, ilisimatusarnerli qanoq pitsaanerpaamik tapersersuisinnaava? Ilisimatusartut peqqissaasut ernisussiortullu suleqatigalugit ilisimatusaammi nutaami taanna akissutisiniarpaat.
Foto: Leiff Josefsen
Nunatsinni meeqqat peqqissuunissaat atugarissaarnissaallu sulissutigineqarpoq.
Meeqqalli peqqissuunissaat ingerlalluarnissaallu qulakkeerniarlugu iliuuseqangaatsiartoqaraluartoq meeqqat ilaat atugarliortarput meeraanerminniilli ikiorneqarnerusariaqarlutik. Meeqqat inuunerminni ajornartorsiulerumaartut meeqqat atuarfianni takuneqarsinnaalereersinnaasarpoq - assersuutigalugu pissusilersornikkut ajornakusuulereersinnaasarmata.
Innuttaasunik misissuineq naapertorlugu 15-iniit 34-nut ukiullit pingajorarterutaat meeraaneranni angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiuteqartoqarlunilu nakuusertoqarsimasarpoq. Ilaqutariit meerartallit quliugaangata sisamat imigassamik ajornartorsiornissamik aarlerinartumiittarput.
- Atuarfimmi naapeqqikkaangatsigit paasilertarparput unammilligassat annertusisimasut, naak sapinngisatsinnik sakkussat atugassarititaasut atorlugit iliuuseqaraluarluta.
Ilisimatusartut ilisimasallillu sisamat Videnskab.dk-mi taama allapput. Taakku tassaapput Syddansk Universitetimi ph.d.-nngorniartoq Charlotte Brandstruo Ottendahl, DIH-mi ernisussiortuuneq Ailinaq Willesen, Kalaallit Nunaanni peqqissusermik Ilisimatusarfimmi professori Christina Viskum Lytken Larsen, SDU aamma DIS-imi peqqissaasuuneq Dina Berthelsen.
- Suut unammilligassarineraat takusinnaavagut
Suliniummi nutaami inuunermi siusissukkut misigisat meeqqat inuusuttullu inuunerannut qanoq sunniuteqartarnersut - maannakkut siunissamilu - inuusuttullu atugarliornerannut suna pissutaanersoq, minnerunngitsumillu meeqqat ingerlalluartartut amerlasuut suna ilisarnaatigineraat misissorneqassaaq.
Kalaallit Nunaanni meeqqat 18-it inorlugit ukiullit 13.500-t nunami 2 millionit kvadratkilometerinit anginerungaartumi — Danmarkimiit 40-riaammik anginerusumi - najugaqarput.
- Ernisussiortutut peqqissaasutullu ilaqutariit qanimut attaveqarfigisarpavut takusinnaasarlugillu suut unammilligassarineraat. Ajoraluartumik ilaatigut atornerluinermik, aningaasatigut ajornartorsiuteqarnermik meeraanermiluunniit misigisimasaminnik kingunerluutillit naammattoortarlugit, Videnskab.dk-mi allapput.
Meeqqat peqqissusiat atugarisaallu pillugit paasissutissat katersorneqaleereeraluartut pinaveersaartitsinermut iluaqutaasumik atorneqarsimanngillat. Tamannali allanngulerpoq.
Politikerit tunngavissaqarluarnerulissasut
- Suliniummi paasissutissat peqqinnissaqarfimmit, kommuninit, politiinit kiisalu angajoqqaajusut atugaat pillugit paasissutissat (soorlu isertitat, suliffik ineqarnerat) katersorpavut.
Suliniummi paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmeersut katersorneqarlutillu misissorneqarput, paasissutissallu tamarmik inuttut paasissussutissat illersorlugit suliarineqarlutik. Taamaalilluni meeraq naartuneraniit inunngorneranut, peqqinnissaqarfimmit kommunimilu sullissisut aqqutigalugit kiisalu atuarfiit ilinniarfiillu aqqutigalugit malinnaavigineqarsinnaalersarpoq.
- Taamaalilluta meeqqat angerlarsimaffimmi nakuuserfiusumi atornerluiffiusumiluunniit peroriartornerat pillugu paasisaqarnerusinnaavugut, aamma siunissami ineriartornerannut atugarissaarnissaannullu qanoq sunniuteqarnersoq nalilersinnaavarput.
- Neriuppugut ukiuni sisamani tulliuttuni apeqqutit taakku akissutissarsiumaarlugit, politikkikkullu aalajangiinerit periusissiallu meeqqat peqqissusaannut toqqaannartumik sunniuteqarsinnaasut tunngavissaqarluartilerlugit.
