Ineqarnermut akiliutit qaffarujussuartussanngortut

Naalakkersuisut milliardikkaat atorlugit inissianik nutarteriniarneranni, Nunatta karsianit koruunimik ataatsimilluunniit aningaasaliisoqanngilaq.

Ineqarnermut naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen: - Aserfallatsaaliisoqannginnera naggataagut akisunerulersarpoq. Nuummi Narsarsuarmi blok 2-mit 10-mut aneersuartarfinnik isertarfeqarfinnillu nutarterineq 60 millionit koruuninik akeqarpoq. Tamanna aneersuartarfiit ukiut ingerlaneranni aserfallatsaalineqarsimagaluarnerannit tallimariaammik arfinileriaammilluunniit akisuneruvoq.
Published

Nuummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat attartortittakkat 31-t oquk pissutigalugu piffissami matumani sukumiisumik nutarterneqaleruttorput, inissiallu allat 79-it nutarterisussat utaqqitillugit inoqanngillat.

Taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaanni inissiat 110-t oqummit eqqugaasimasut, inissianit attartortittakkanit nalinginnaasunit peerneqarsimapput. Inissiat ilaat oqoqartut ukiuni arlalinni inoqarsimanngillat.

Nuummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat attartortittakkat 31-t oquk pissutigalugu piffissami matumani sukumiisumik nutarterneqaleruttorput, inissiallu allat 79-it nutarterisussat utaqqitillugit inoqanngillat.

Taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaanni inissiat 110-t oqummit eqqugaasimasut, inissianit attartortittakkanit nalinginnaasunit peerneqarsimapput. Inissiat ilaat oqoqartut ukiuni arlalinni inoqarsimanngillat.

Taama pisoqarnerani attartortut inissiani taartaasuni najugaqarput, taamaalillutik ilaqutariit taakku tamarmik immikkut inissiani marlunni najugaqarput, tassa illoqarfimmi inissianik amigaateqarfiusorujussuarmi.

Nuuk nutartigassanut kinguaattoorfiusorujussuarnut assersuutissaannaavoq, nutartigassammi ukiut qulikkaat arlallit ingerlaneranni nuna tamakkerlugu uninngatiinnarneqarsimammata. Namminersorlutik Oqartussat namminneq inissiaateqarput, inissiaatileqatigiiffimmit A/S Inimit aqunneqartunik, nutarterinissanut atugassat 2,5 milliardit koruuninut inississimavaat, maannali ineqarnermut naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen (S) iliuuseqarnialerpoq.

Nutarterinissamut suliniut ”Ataatsimoorluta inissiat peqqissuutitsigit – Namminersorlutik Oqartussat inissianik attartortittagaannik iluarsaasseqqinneq” atorlugu nutarterinissamut kinguaattoorutit ukiut 20-t ingerlaneranni kinguaattoorutaasimasut iliuuseqarfiginiarpai, suliassamut angisuumut tamatumunnga aningaasaqarneq assassugassanillu sulisartut malinnaasinnaaniassammata.

TAARSERAANNERSUAQ

Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni aserfallatsaaliinissamut kinguaattoorutinut aningaasartuutissat 2,5 milliardit koruuninut naatsorsorneqarput.

Aningaasarpassuit pineqartut ukiut ingerlaneranni amerliartorsimapput. Aamma Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imili eqqunneqarneranit ineqarnermut naalakkersuisuusartut 26-eriarlutik taarserneqartarsimapput. Allaammi 2013-imi qinersinerup kingorna naalakkersuisuusartut 13-eriarlutik taarserneqartarsimapput.

1979-84: Moses Olsen, S

1984-88: Aqqaluk Lynge, IA

1988-91: Moses Olsen, S

1991-95: Kuupik Kleist, IA

1995-99: Daniel Skifte, A

1999-2001: Steffen Ulrich-Lynge, S

2001-02: Jørgen Wæver Johansen, S

2002-03: Johan Lund Olsen, IA

2003: Mikael Petersen, S

2003-05: Jens Napaattooq, S

2005-07: Jørgen Wæver Johansen, S

2007-09: Kim Kielsen, S

2009-13: Jens B. Frederiksen, D

2013: Mette Lynge, Partii Inuit

2013-14: Siverth K. Heilmann, A

2014: Kim Kielsen, S

2014-16: Knud Kristiansen, A

2016-17: Martha Lund Olsen, S

2017: Múte B. Egede, IA

2017-18: Erik Jensen, S

2018: Simon Simonsen, S

2018-21: Karl Frederik Danielsen, S

2021: Naaja H. Nathanielsen, IA

2021-22: Mariane Paviasen, IA.

2022-23: Erik Jensen, S

2023-: Hans Peter Poulsen, S.

Politikerit arfinillit, 2021-mi apriilimi qinigaasut, aserfallatsaaliinissanut kinguaattoorutinut milliardikkaanut aamma ukiut pingasut qaangiuppata ineqarnermut akilitutit qaffarujussuarnissaanut akisussaaqataapput:

Erik Jensen aamma Kim Kielsen, Siumut, Jens Napaattooq, Naleraq, aamma Múte B. Egede, Mariane Paviasen, aamma Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit.

Aningaasanut inatsimmi suli ilaavoq konto 89.72.12 taaguutilik ”Inissialiassat taartissanillu inissialiortiterneq”, ukiuni 20-ni ingerlasussami aningaasat 3,8 milliardit koruunit atorniarpai, taamaasilluni aningaasaqarneq sanaartortullu suliassaq annertuumik suliassaqartoq malinnaaffigisinnaavaat. Aningaasanut inatsimmi konto 89.72.12-imi allassimavoq »Inissiat suliniutit taartaasullu«, aningaasallu kontomit tassannga aaneqartut, milliarditut siullertut ikiorsiissutaassapput.

– Naalakkersuisut nutarterinissanut siunnersuutaanni, tassa Nunatta karsianit nutaanik aningaasaliisoqassanngilaq?

– Aap, tassami aningaasat nutaat pineqanngillat, kisianni aningaasat ukiut tamaasa atuutsinneqalersartut pineqarput, taamaalilluta immikkut ittumik suliniuteqarnissamut aningaasanik pisariaqartunik qulakkeerinninniarluta, Hans Peter Poulsen Sermitsiamut oqarpoq.

Milliardit aappaat attartortunit pissarsiarineqassapput.

- Ineqarnermut akiliutinik naleqqussaaneq 3,8 procentinut ukiuni 15-ini 2027-mit 2041-mut ukiut tamaasa ilanngunneqartassaaq, Hans Peter Poulsen oqarpoq.

- Ineqarnermut akiliutinik naleqqussaaneq oqaluuserivat, pineqartorli tassaagaluarpoq ineqarnermut akiliutinik qaffaaneq?

- Assigiinngitsunik taaneqarsinnaavoq. Tamatumani pineqartoq tassaavoq iliuuseqartoqartannginnerata, ukiorpassuarni atuussimasup matussuserneqarnissaa, attartortummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni najugaqarnerminni aningaasartuutinik piviusunik akiliisarsimanngimmata. Ineqarnermut akiliutit maanna atuuttut aalajangiusimaannassagutsigit, akiligassaq kinguaariinnut tulliuttunut ingerlateqqiinnassavarput, taamaaliuinnarsinnanngilagullu, Hans Peter Poulsen oqarpoq.

Inigisamut akiliutit qaffakkiartortut – ineqarnermut tapiissutit qaffakkiartortut

Nutarterineq 2025-mi aallartissaaq ineqarnermullu akiliutit qaffannerat 2027-mi aallartissalluni.

Imaluunniit allatut oqaatigalugu: Nutarterinerit pisariaqartinneqarluinnartut qinigaaffimmi matumani aallartinneqassapput; inigisanut akiliutinik qaffaanissat nuannarineqanngeqisut qinigaaffimmi tulliuttumi aatsaat atuutilissapput. Hans Peter Poulsenilli pissutsit akulerutinngilai.

– Ukiut pineqartut marluk atorlugit attartortut ineqarnermut akiliutitik naleqqussassavaat. Ukiut pineqartut marluk atorlugit Inatsisartut ineqarnermut tapiissuteqartarnerup nutaamik aaqqissuunnissaata akuersissutiginissaanut atussavaat, Hans Peter Poulsen nassuiaavoq.

Ineqarnermut tapiissuteqartarnikkut ullutsinni attartortut isertitakitsut Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit inissiaataanni najugaqartut tapiiffigineqartarput, 2027-miilli namminersortunit attartortitat aamma ilaatinneqalissallutik. Tamatumunnga peqatigitillugu attartortut ineqarnerminnut akiliutiminnut tamanut tapiiffigineqarnissaminnik qinnuteqarsinnaalissapput, imeqarneq kiassarnerlu ilanngullugit. Tamanna nutaaliorneruvoq, tassami innuttaasut utoqqaanerusut inissiani aserfallassimanerusuni attartortuunerusarmata, taakkunanilu imermut kiassarnermullu aningaasartuutit sanaartukkanit nutaanit qaffasinnerusarmata.

Hans Peter Poulsenip neriorsuutigaa, ineqarnermut tapiissuteqariaatsimi nutaami inissiamik attartornermut qaffaanissat pakkersimaarneqassasut, taamaalilluni ilaqutariit isertitakitsut ineqarnermut akit aningaasartuutinut naapertuuttut akilersinnaaniassammatigik.

Ineqarnermut akiliutit ukiuni tallimani nikisinneqanngitsut

Ineqarnermut tunngasut ukiuni qulikkaani arlalinni politikikkut sumiginnagaanerisa kingunerinik, attartortut 2027-mi sakkortuumik eqqortussaavai.

Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiup inissiaatai januaarip aallaqqaataanni 1987-imi isumagisarilerpai aamma naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutai, nutaanik inissialiornissanut 214 millionit koruuninik amerlineqarlutik. Tamatuma akerlianik nutarterinissanut 1 koruunimilluunniit malinnaatitsisoqanngilaq, naalagaaffiup oqarneratut ineqarnermut akiliutinit aningaasalersorneqartussaammata.

Politikerilli pilertortumik paasivaat, inissiat ineqarnermullu akiliutit qaffaanaveersaarnissamut atorneqarsinnaasut. Naalakkersuisut aamma sulisartut kattuffiat SIK 1990-ikkunni isumaqatigiissuteqarput akit, akissarsiat aamma ineqarnermut akiliutit eqqissisimatinneqassasut, aningaasat Danmarkimit nalikilliartunnginnerunissaat qulakkeerumallugu. Taama isumaqatigiissuteqarnikkut ineqarnermut akiliutit kinguaattoorfiulerput, aaqqiivigineqanngisaannartunik. Aamma 2021-mi septembarimi ajorluinnartumik pisoqarpoq, taamanikkummi ineqarnermut naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA), inissianut 2.877-iusunut Nanortalimmiittunut, Paamiuniittunut, Nuummiittunut aamma Maniitsumiittunut attartornermut akiliutinik qaffaasoqarnissaa ilimasaarutigimmagu. Qaffariaatigineqartussat katillugit 4,9 millionit koruuniupput, tamannali Inatsisartuni naammagittaalliutigineqartorujussuuvoq, ingammik taamanikkut naalakkersuisoqataasunit Naleqqamit.

Inatsisartut ineqarnermut akiliutinik qaffaaniarneq taamaatiinnarpaat, tamatumunngalu taarsiullugu Nunatta karsiata ineqarfiit immikkoortortat arfineq-marluk pisariaqartinneqartunik aningaasaliiffigai, aningaasatigut missingersuutit oqimaaqatigiinnissaannut inatsisitigut piumasaqaataasoq naammassineqarsinnaaniassammat.

Tamanna ataasiaannarluni iliuuseqarneruvoq, taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni ineqarnermut akiliutit qaffariaataat aningaasanut inatsimmit matussuserneqartarput.

  • 2022: 4,9 millionit koruunit.
  • 2023: 8,5 millionit koruunit.
  • 2024: 4,8 millionit koruunit.
  • 2025: 3,1 millionit koruunit.
  • 2026: Suli aalajngersaasoqanngilaq.

Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni ineqarnermut akiliutit taamaalillutik 2022-mit 2026-mut nikisinneqassanngillat.

Tamannalu aningaasaqarnikkut malugineqarsinnaavoq.

- Ineqarnermut attartornermut akiliutinit maanna isertinneqartartut ineqarfinnut immikkoortortat ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu aningaasartuutaannut matussusiineq ajortut, Hans Peter Poulsen ilisimatitsivoq.

Pisariaqartinneqartut piviusut 150 millionit koruuniupput, taamaallaalli 35 millionit koruunit atugassiissutaallutik. Assigiinngissusaat ineqarnermut akiliutit 3,8 procentinik qaffaavigineqarnerisigut matussuserneqassapput, Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni akit eqqortut naapertorlugit ukiut 20-t qaangiuppata attartornermut akiliisoqartalerniassammat.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS