Nuummi
Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat attartortittakkat 31-t oquk
pissutigalugu piffissami matumani sukumiisumik nutarterneqaleruttorput,
inissiallu allat 79-it nutarterisussat utaqqitillugit inoqanngillat.
Taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaanni inissiat 110-t oqummit
eqqugaasimasut, inissianit attartortittakkanit nalinginnaasunit
peerneqarsimapput. Inissiat ilaat oqoqartut ukiuni arlalinni
inoqarsimanngillat.
Nuummi
Namminersorlutik Oqartussat inissiaataat attartortittakkat 31-t oquk
pissutigalugu piffissami matumani sukumiisumik nutarterneqaleruttorput,
inissiallu allat 79-it nutarterisussat utaqqitillugit inoqanngillat.
Taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaanni inissiat 110-t oqummit
eqqugaasimasut, inissianit attartortittakkanit nalinginnaasunit
peerneqarsimapput. Inissiat ilaat oqoqartut ukiuni arlalinni
inoqarsimanngillat.
Taama pisoqarnerani attartortut inissiani taartaasuni
najugaqarput, taamaalillutik ilaqutariit taakku tamarmik immikkut inissiani
marlunni najugaqarput, tassa illoqarfimmi inissianik
amigaateqarfiusorujussuarmi.
Nuuk
nutartigassanut kinguaattoorfiusorujussuarnut assersuutissaannaavoq,
nutartigassammi ukiut qulikkaat arlallit ingerlaneranni nuna tamakkerlugu
uninngatiinnarneqarsimammata. Namminersorlutik Oqartussat namminneq
inissiaateqarput, inissiaatileqatigiiffimmit A/S Inimit aqunneqartunik,
nutarterinissanut atugassat 2,5 milliardit koruuninut inississimavaat, maannali
ineqarnermut naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen (S) iliuuseqarnialerpoq.
Nutarterinissamut
suliniut ”Ataatsimoorluta inissiat peqqissuutitsigit – Namminersorlutik
Oqartussat inissianik attartortittagaannik iluarsaasseqqinneq” atorlugu
nutarterinissamut kinguaattoorutit ukiut 20-t ingerlaneranni
kinguaattoorutaasimasut iliuuseqarfiginiarpai, suliassamut angisuumut
tamatumunnga aningaasaqarneq assassugassanillu sulisartut
malinnaasinnaaniassammata.
TAARSERAANNERSUAQ
Namminersorlutik
Oqartussat inissiaataanni aserfallatsaaliinissamut kinguaattoorutinut
aningaasartuutissat 2,5 milliardit koruuninut naatsorsorneqarput.
Aningaasarpassuit pineqartut ukiut ingerlaneranni amerliartorsimapput. Aamma
Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imili eqqunneqarneranit ineqarnermut
naalakkersuisuusartut 26-eriarlutik taarserneqartarsimapput. Allaammi 2013-imi
qinersinerup kingorna naalakkersuisuusartut 13-eriarlutik
taarserneqartarsimapput.
1979-84: Moses Olsen, S
1984-88: Aqqaluk Lynge, IA
1988-91: Moses Olsen, S
1991-95: Kuupik Kleist, IA
1995-99: Daniel Skifte, A
1999-2001: Steffen Ulrich-Lynge, S
2001-02: Jørgen Wæver Johansen, S
2002-03: Johan Lund Olsen, IA
2003: Mikael Petersen, S
2003-05: Jens Napaattooq, S
2005-07: Jørgen Wæver Johansen, S
2007-09: Kim Kielsen, S
2009-13: Jens B. Frederiksen, D
2013: Mette Lynge, Partii Inuit
2013-14: Siverth K. Heilmann, A
2014: Kim Kielsen, S
2014-16: Knud Kristiansen, A
2016-17: Martha Lund Olsen, S
2017: Múte B. Egede, IA
2017-18: Erik Jensen, S
2018: Simon Simonsen, S
2018-21: Karl Frederik Danielsen, S
2021: Naaja H. Nathanielsen, IA
2021-22: Mariane Paviasen, IA.
2022-23: Erik Jensen, S
2023-: Hans Peter Poulsen, S.
Politikerit arfinillit, 2021-mi apriilimi qinigaasut, aserfallatsaaliinissanut
kinguaattoorutinut milliardikkaanut aamma ukiut pingasut qaangiuppata
ineqarnermut akilitutit qaffarujussuarnissaanut akisussaaqataapput:
Erik Jensen aamma Kim Kielsen, Siumut, Jens Napaattooq, Naleraq, aamma Múte B.
Egede, Mariane Paviasen, aamma Naaja H. Nathanielsen, Inuit Ataqatigiit.
Aningaasanut
inatsimmi suli ilaavoq konto 89.72.12 taaguutilik ”Inissialiassat
taartissanillu inissialiortiterneq”, ukiuni 20-ni ingerlasussami aningaasat 3,8
milliardit koruunit atorniarpai, taamaasilluni aningaasaqarneq sanaartortullu
suliassaq annertuumik suliassaqartoq malinnaaffigisinnaavaat. Aningaasanut
inatsimmi konto 89.72.12-imi allassimavoq »Inissiat suliniutit taartaasullu«,
aningaasallu kontomit tassannga aaneqartut, milliarditut siullertut
ikiorsiissutaassapput.
–
Naalakkersuisut nutarterinissanut siunnersuutaanni, tassa Nunatta karsianit
nutaanik aningaasaliisoqassanngilaq?
– Aap,
tassami aningaasat nutaat pineqanngillat, kisianni aningaasat ukiut tamaasa
atuutsinneqalersartut pineqarput, taamaalilluta immikkut ittumik
suliniuteqarnissamut aningaasanik pisariaqartunik qulakkeerinninniarluta, Hans
Peter Poulsen Sermitsiamut oqarpoq.
Milliardit
aappaat attartortunit pissarsiarineqassapput.
-
Ineqarnermut akiliutinik naleqqussaaneq
3,8 procentinut ukiuni 15-ini 2027-mit 2041-mut ukiut tamaasa
ilanngunneqartassaaq, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
- Ineqarnermut akiliutinik naleqqussaaneq oqaluuserivat, pineqartorli
tassaagaluarpoq ineqarnermut akiliutinik qaffaaneq?
-
Assigiinngitsunik taaneqarsinnaavoq. Tamatumani pineqartoq tassaavoq
iliuuseqartoqartannginnerata, ukiorpassuarni atuussimasup
matussuserneqarnissaa, attartortummi Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni
najugaqarnerminni aningaasartuutinik piviusunik akiliisarsimanngimmata.
Ineqarnermut akiliutit maanna atuuttut aalajangiusimaannassagutsigit,
akiligassaq kinguaariinnut tulliuttunut ingerlateqqiinnassavarput,
taamaaliuinnarsinnanngilagullu, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Inigisamut akiliutit qaffakkiartortut – ineqarnermut tapiissutit
qaffakkiartortut
Nutarterineq
2025-mi aallartissaaq ineqarnermullu akiliutit qaffannerat 2027-mi
aallartissalluni.
Imaluunniit
allatut oqaatigalugu: Nutarterinerit pisariaqartinneqarluinnartut qinigaaffimmi
matumani aallartinneqassapput; inigisanut akiliutinik qaffaanissat
nuannarineqanngeqisut qinigaaffimmi tulliuttumi aatsaat atuutilissapput. Hans
Peter Poulsenilli pissutsit akulerutinngilai.
– Ukiut
pineqartut marluk atorlugit attartortut ineqarnermut akiliutitik
naleqqussassavaat. Ukiut pineqartut marluk atorlugit Inatsisartut ineqarnermut
tapiissuteqartarnerup nutaamik aaqqissuunnissaata akuersissutiginissaanut
atussavaat, Hans Peter Poulsen nassuiaavoq.
Ineqarnermut tapiissuteqartarnikkut ullutsinni attartortut isertitakitsut
Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit inissiaataanni najugaqartut
tapiiffigineqartarput, 2027-miilli namminersortunit attartortitat aamma
ilaatinneqalissallutik. Tamatumunnga peqatigitillugu attartortut
ineqarnerminnut akiliutiminnut tamanut tapiiffigineqarnissaminnik
qinnuteqarsinnaalissapput, imeqarneq kiassarnerlu ilanngullugit. Tamanna
nutaaliorneruvoq, tassami innuttaasut utoqqaanerusut inissiani
aserfallassimanerusuni attartortuunerusarmata, taakkunanilu imermut
kiassarnermullu aningaasartuutit sanaartukkanit nutaanit qaffasinnerusarmata.
Hans Peter Poulsenip neriorsuutigaa, ineqarnermut tapiissuteqariaatsimi nutaami
inissiamik attartornermut qaffaanissat pakkersimaarneqassasut, taamaalilluni
ilaqutariit isertitakitsut ineqarnermut akit aningaasartuutinut naapertuuttut
akilersinnaaniassammatigik.
Ineqarnermut akiliutit ukiuni tallimani nikisinneqanngitsut
Ineqarnermut tunngasut ukiuni qulikkaani arlalinni politikikkut
sumiginnagaanerisa kingunerinik, attartortut 2027-mi sakkortuumik
eqqortussaavai.
Namminersornerullutik
Oqartussat naalagaaffiup inissiaatai januaarip aallaqqaataanni 1987-imi
isumagisarilerpai aamma naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutai, nutaanik
inissialiornissanut 214 millionit koruuninik amerlineqarlutik. Tamatuma
akerlianik nutarterinissanut 1 koruunimilluunniit malinnaatitsisoqanngilaq,
naalagaaffiup oqarneratut ineqarnermut akiliutinit
aningaasalersorneqartussaammata.
Politikerilli pilertortumik paasivaat, inissiat ineqarnermullu akiliutit
qaffaanaveersaarnissamut atorneqarsinnaasut. Naalakkersuisut aamma sulisartut
kattuffiat SIK 1990-ikkunni isumaqatigiissuteqarput akit, akissarsiat aamma
ineqarnermut akiliutit eqqissisimatinneqassasut, aningaasat Danmarkimit
nalikilliartunnginnerunissaat qulakkeerumallugu. Taama
isumaqatigiissuteqarnikkut ineqarnermut akiliutit kinguaattoorfiulerput,
aaqqiivigineqanngisaannartunik. Aamma 2021-mi septembarimi ajorluinnartumik pisoqarpoq, taamanikkummi
ineqarnermut naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA), inissianut
2.877-iusunut Nanortalimmiittunut, Paamiuniittunut, Nuummiittunut aamma
Maniitsumiittunut attartornermut akiliutinik qaffaasoqarnissaa
ilimasaarutigimmagu. Qaffariaatigineqartussat katillugit 4,9 millionit
koruuniupput, tamannali Inatsisartuni naammagittaalliutigineqartorujussuuvoq,
ingammik taamanikkut naalakkersuisoqataasunit Naleqqamit.
Inatsisartut ineqarnermut akiliutinik
qaffaaniarneq taamaatiinnarpaat, tamatumunngalu taarsiullugu Nunatta karsiata
ineqarfiit immikkoortortat arfineq-marluk pisariaqartinneqartunik
aningaasaliiffigai, aningaasatigut missingersuutit oqimaaqatigiinnissaannut
inatsisitigut piumasaqaataasoq naammassineqarsinnaaniassammat.
Tamanna
ataasiaannarluni iliuuseqarneruvoq, taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat
inissiaataanni ineqarnermut akiliutit qaffariaataat aningaasanut inatsimmit matussuserneqartarput.
- 2022: 4,9 millionit koruunit.
- 2023: 8,5 millionit koruunit.
- 2024: 4,8 millionit koruunit.
- 2025: 3,1 millionit koruunit.
- 2026: Suli aalajngersaasoqanngilaq.
Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni ineqarnermut akiliutit
taamaalillutik 2022-mit 2026-mut nikisinneqassanngillat.
Tamannalu
aningaasaqarnikkut malugineqarsinnaavoq.
- Ineqarnermut attartornermut
akiliutinit maanna isertinneqartartut ineqarfinnut immikkoortortat
ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu aningaasartuutaannut matussusiineq
ajortut, Hans Peter Poulsen ilisimatitsivoq.
Pisariaqartinneqartut piviusut 150 millionit koruuniupput, taamaallaalli 35
millionit koruunit atugassiissutaallutik. Assigiinngissusaat ineqarnermut
akiliutit 3,8 procentinik qaffaavigineqarnerisigut matussuserneqassapput,
Namminersorlutik Oqartussat inissiaataanni akit eqqortut naapertorlugit ukiut
20-t qaangiuppata attartornermut akiliisoqartalerniassammat.
