Ivittuuni pisut kinguneri saqqummiunneqanngitsut pillugit oqaluttuaq

Umiaq 1870-ikkunni aasakkut Kujataani Arsuup Kangerluatigut ingerlavoq.

Ivittuut eqqaani qaqqap sivingarnaniit kryolit-imik piiaaffimmi, ukiualuit tamatuma siorna — 1864-imi — suliffissuarnit aalajangersimasumik suliniutigilerneqartumi, qaartitsinerit nipaat tusaaneqarsinnaavoq.

Aamarsuit pujuat kangerluup qulaaniittoq takuneqarsinnaavoq, qallunaallu inuusuttut suliartortut ulloq naallugu sulereernerminni barakkit, sannaviit uninngasuusiviillu akornatigut ingerlaarput.

Ilaat Københavnimit tikipput, allat Danmarkip sineriaani umiarsualivinnit suliffeqarfinniilu ilungersorfiusuneerput. Amerlasuut ukioq ilivitsoq Kalaallit Nunaanniissapput – ilaquttaminnit avinngarusimasumiillutillu kalaallini piniartoqarfinni mikisuni, maannamut puisinniarnermik, aalisarnermik KGH-millu niueqateqarnermikkut inuussutissarsiortuni, inissinneqarput.

Sulineq naammassigaangat periarfissaqaleraangallu kryolitimik piiaaffiup kalaallillu najugaqarfii eqqaaniittut attaveqatigiillualertarput. Kalaallit Ivittuunukartarput, tassani qallunaat sulisut niuerfigalugillu puisit amiinik, timmissanik, aalisakkanik illulerinermilu atortunik, taamanikkut nunatsinni sumiiffinni allani nassaassaanngitsunik, tuniniaasarput. Piiaasut illoqarfiattaaq alla pillugu ilisimaneqarpoq. imigisassaq aalakoornartoq.

Kryolitip alannguani

Kalaallit Nunaanni niuertarfinni mikisuni imigassamik aalakoornartulinnik kalaallinut tuniniaasarneq inerteqqutaavoq, Ivittuunili imigassaq aalakoornartulik killilersorneqarpallaanngilaq, Henrik Knudsenillu oqaasii naapertorlugit tamanna aamma qallunaanit kalaallinillu ornigarneqarnerulerneranut pissutaavoq.

Qallunaat sulisartut nunaqavissullu attaveqatigiilluarnerat ilutigalugu sulisut arnallu nunaqavissut akornanni attaveqatigiinneq aamma ineriartorpoq — attaveqatigiinnerit kingusinnerusukkut oqaluffiup allattorsimaffiini erseqqissumik takuneqarsinnaasut. Meeqqat Arsummi inunngortut affapajaavi ukiut ilaanni qallunaanik - angutinik amerlanertigut Danmarkimut utereersimasunik - ataataqaramik uersagaapput.

Tamatuma saniatigut Ivittuut eqqaani ilaqutariit aasaanerani najugaqarfinnit, kinguaariit siuliisa aalisarfigisaannit, neqinik panertitsisarfigisaannit ukiumullu pilersuiffigisaannit, qimagutsinneqariartuaarsimapput. Piiaaffik inissaminik pisariaqartitsivoq, nakkutilliisoqartariaqarpoq taamatuttaarlu kalaallit qallunaallu ungasinnerusariaqarput, taamaalillutillu piniarnermut ileqqutoqqat sumiiffimmi atorneqarunnaaruartulerput.

Arraa - oqaluttuaq taanna tusareernikuunngilarput?

Qallunaat inuusuttut suliartortut suliffissuaqarfiunerulernerup nalaani Kalaallit Nunaannut tikittut pillugit. Imigassaq aalakoornartulik, inuiaqatigiinni pissutsit pissanganartut meeqqallu ataataqaratik peroriartortut pillugit. Inuiaqatigiit avataaneersunut ineriartortitsilersunut naleqqussartariaqartut pillugit – inuillu allat iluaqutigisaannik inuunerminnik allannguisut.

Oqaluttuaq tamanna Kalaallit Nunaanni 1950-ikkunni 1960-ikkunnilu nutaaliorneq G50 aallarteqqaarmat qallunaat sanasut tikillutillu illoqarfiit suliffissuallit nutaat pilersinneqarmata aatsaat sukkasuumik aallartittoq amerlanerit isumaqassagaluarput. Tamannali Viborgimi Rigsarkivet-imi ilisimatooq Henrik Knudsen naapertorlugu siusinnerusukkut – Ivittuuni kryolitimik piiaaffiup nalaani - aallartippoq, tassani Issittumi suliniutit angisuut siullersaat 1860-ikkunniilli kalaallit najukkami inuiaqatigiit nutaaliaanermut kingusinnerusukkut nuna tamakkerlugu allannguissutaasussamut siusissukkut naapitsiffigaat.

Tamanna atuakkiamini nutaami „I kryolittens skygge – Minen, magten og fjordens folk“-imi pingaarnertut oqariartuutigineqartut ilagaat, tassani Ivittuuni kryolitimik piiaaffik — suliffissuaqarneq pillugu oqaluttuatut nalinginnaasutut pinnagu, inuiaalli ineriartornerup alannguani inuusut pillugit oqaluttuatut pillugu misissorpaa.

Kalaallit Nunaata qeqqani siusissukkut suliffissuaqarfiusimasoq

Ivittuuni kryolitimik piiaaffik 1864-imi aallartimmat, tamanna Arsuup kangerluani aningaasaqarnermik allannguiinnanngilaq. Aammali inuiaqatigiinni oqimaaqatigiissaarinermik allannguivoq.

Tamanna sioqqullugu sumiiffik kalaallit ikittuinnaat piniartoqarfigisimavaat. Inuit Arsummiittut 70-75 missaanniittut inoqutigiinni quliniit 15-inut agguataarsimallutik najugaqarput, inoqarfimmilu eqqaaniittumi Isuani aamma 30-nit 40-nut inoqarpoq. Innuttaasut kattullugit Kalaallit Nunaata piffissami tassani inuisa 1 procentiisa missaanniipput.

Nunasiaateqarnerup qiterpiaanit ungasissumiillunilu inukippoq.

Piiaaffiulli ammarneqarnerata kingorna kangerlummi nutaarluinnarnik inoqalerpoq.

Ivittuuni qallunaat sulisartut angutit inuusuttut ukiualuit ingerlanerinnaanni 130-niit 150-inut amerlisimapput – taamanikkut Kalaallit Nunaanni amerlangaatsiarput. Sanilliussigaanni qallunaat nunatsinni niuertoqarfinni nunaqarfinnilu avinngarusimasuni ikitsuinnaasut piffissami tassani qallunaat Nuummiittut 30-nit 40-nut amerlassuseqarput.

- Maani Ivittuuni qallunaat 150-it angullugit sulipput, taakkualu ilarpassui ukiut tamaasa allanik taarserneqartarput. Taakku Kalaallit Nunaata sinneranut sanilliullugit amerlanerungaatsiarput, Henrik Knudsen oqaluttuarpoq.

Inuit tassani najugallit tamanna sakkortuumik misigisimassavaat.

Kangerluup qeqqani tassanngaannaq qaartiterisunik, umiarsualinnik, aamarsuarnik pujoortitsisunik, barakkilinnik sulisunillu nutaanik avataanit tikittoqartuaannartunik nutaaliaasumik suliffissuaqalerpoq. Piiaaffiullu nalaani tassanngaannaq aningaasanik kaaviiaartitsisoqalerpoq.

Kalaallilli aalisakkanik, timmissanik puisillu amiinik sulisunut tuniniaasarput. Qallunaat sulisartut kalaallit sanalugaannik Danmarkimut angerlaasserusuttarmata sanalukkanik eqqaassutissanillu niuerneq iluanaaruteqarfiuvoq.

Nunap immikkoortuani inuussutissarsiorneq Henrik Knudsen naapertorlugu 1860-ikkunniilli allanngoriartulerpoq.

- Tassani najugallit taamanikkut Kalaallit Nunaanni asseqanngitsumik niuerfeqalerput, taanna oqarpoq.

Ineriartornerli tamanna aamma akeqarpoq.

Nappaat piiaaffimmeersoq

Kryolitimik piiaaffik suliffinnik, niuernermik isertitaqarnernillu nutaanik Arsuup Kangerluani pilersitsiinnanngilaq. Qallunaat suliartortut taama amerlatigitillugit nappaatit, inuit akornanni akerleriinnerit kalaallinullu piniartoqarfimmiuusunut tatisigaluttuinnarnerit pipput.

Henrik Knudsen naapertorlugu gonoré 1860-ikkunni Kalaallit Nunaanni Ivittuuni siullermeerluni nappaatigineqarpoq, kingusinnerusukkullu syfilis aarlerinartorsiortitsisumik tuniluukkami aatsitassarsiorfimmiit Arsummut inoqarfinnullu eqqaaniittunut tuniluuppoq.

- Taamani syfilis siooragineqangaarluni nappaataavoq. Inersimasut kisimik tunillanneqaannaratik aammali meeqqat nappaatigereerlugu inunngorsinnaapput, Henrik Knudsen nassuiaavoq.

Aammattaaq meeqqat uersakkat inunngortut amerliartupiloorsimapput.Meeqqat Arsummi inunngortut affapajaavi ukiut ilaanni qallunaanik - angutinik amerlanertigut Danmarkimut utereersimasunik - ataataqaramik uersagaasut oqaluffiup allattorsimaffiani takuneqarsinnaavoq.

Tamannalu piniartoqarfinni inukitsuusuni ajornartorsiungaarnermik kinguneqarpoq.

- Meeqqat taama amerlatigisut ataataqanngitsutut inuiaqatigiinni peroriartormata kiap taakku pilersussanerai nukappiaqqallu piniartunngornissaannik ilinniartissanerai apeqqutaalersimavoq, Henrik Knudsen oqarpoq.

Kalaallit inooriaasianni meeqqat sisamanik tallimanilluunniit ukioqaleraangamik piniartuunissamut sungiusarneqalertarput, ilaqutariillu aaqqissuussaanerat allanngortinneqaraangat tamanna angerlarsimaffiup iluaniinnaanngitsoq sunniuteqartarpoq.

Nunasiaatillit piffissap ingerlanerani killilersuigaluttuinnarlutik qisuariarput. Arsuup Kangerlua 1880-ikkunniilli Kalaallit Nunaata sinneranut matuneqarallarpoq, nappaalanersuillu sinerissami siaruaatinnginnissaat anguniarlugu ukiuni 50-ingajanni killilersuisoqarpoq.

Arnat kalaallit Ivittuunukaqqusaajunnaarlutillu piniartut sumiiffimmut angalaqqusaajunnaarput. Ilaqutariit Ivittuuneersut inoqarfinnit allanit aasarsiorfimminniillu, siornatigut piniarnermik inuunermut pissusissamisoortumik angalaffigisartakkaminnit, mattunneqarput.

- Piniartunut, uumasunik piniarnermik inuussutissarsiuteqartut aasarsiortarfimminnilu naapeqatigiittartunut, naqisimanninneq sakkortuvoq, Henrik Knudsen oqarpoq.

Kikkulli killilersuinernit eqqugaanerpaanersut maluginiarnarpoq.

- Killilersuinermi kalaallit eqqorneqarput. Ingerlatseqatigiiffik qallunaallu sulisui pinnagit, Henrik Knudsen oqarpoq.

Sulisut Arsuup Kangerluani sumiiffinni assigiinngitsuni najugaqartunik isertorlutik naapeqateqartarput, oqaluttuartullu naapertorlugit tassani suli imertoqarlunilu nuannattoqartarpoq. Ingerlatseqatigiiffik aalisakkanik, timmissanik allanillu suli pisariaqartitsimmat sulisut najugaqartullu akornanni niuerneq ingerlaannarpoq.

Sooq tamanna ilinniutigineqanngila?

Taamaattumik Ivittuut pillugit oqaluttuaq Henrik Knudsenimut apeqqutinik annertunerusunik pilersitsivoq: Sooq qallunaat oqartussaasuisa atorfilittaasalu ukiut arlallit tamatuma kingorna Kalaallit Nunaat nutarterneqarmat Ivittuuni misilittakkat ilinniarfigisimanngilaat?

Kryolitimik piiaaffiup nalaani 1800-kkunni ajornartorsiutit amerlasuut sorsunnersuup kingulliup kingorna Kalaallit Nunaata nutarterneqarnerata nalaani saqqummeqqipput. Qallunaat sanasut sulisullu tusindtilikkaat inissialioriartorlutik, umiarsualivilioriartorlutik tunisassiorfilioriartorlutillu Kalaallit Nunaannut tikerarput, taamaalillunilu inuit akornanni akerleriinnerit, imigassartornerup kingunerisaanik ajornartorsiutit uersarlunilu meeqqiornerit pileqqipput.

- 1950-ikkunni 60-ikkunnilu G50-p G60-llu nalaani pisut assingusut takusinnaavakka. Qallunaat sanasut amerlasuut Kalaallit Nunaannut aallartinneqartarput, tamannalu ajornartorsiuterpassuarnik assingusunik kinguneqarpoq, Henrik Knudsen oqarpoq.

Taanna naapertorlugu atorfillit qitiusumik inissisimasut Arsummi Ivittuunilu oqaluttuarisaanermik ilisimasallit ilaat sorsunnersuup kingorna nutarterinerup nalaani aamma allaffissornermut ilaammata maluginiarnartuuvoq.

- Taamaakkaluartoq misilittakkat pimoorunnagit nutarterineq aallartippoq, taanna oqarpoq.

Taamaattumik Ivittuut pillugit oqaluttuaq Henrik Knudsenimut Kujataani aatsitassarsiorfimmik oqaluttuaannaanngilaq. Aammattaaq Kalaallit Nunaata tamarmi — G50-ip eqqarsaatigineqarnera sioqquterujussuarlugu — nutarterneqarnerata kingunerisaanik inuiaqatigiinnut inuillu atugaannut qanoq kinguneqarnersoq pillugu mianersoqqussutaavoq.