Inatsisartunut
kommunalbestyrelsinnulluunniit qinersisoqartillugu katersortarfimmut,
atuarfimmut timersortarfimmulluunniit politikerinik qinigassanngortittunik
partiimilluunniit nuannarinerpaasamik qinersiartorniarluni ornigussinnaaneq
inuit amerlanersaannut pissusissamisoorpoq.
Qinersisinnaatitaaneq
aamma pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittussatut
pineqaatissinneqarsimasunut atuuppoq. Aamma pineqaatissinneqarsimasut
inuiaqatigiit qanoq ingerlanissaannut sunniuteqarsinnaapput.
Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik naapertorlugu
pineqaatissinneqarsimasut amerlasuut Inatsisartunut qinersinermi kingullermi
qinersisinnaatitaanertik atorsimavaat.
Inatsisartunut
kommunalbestyrelsinnulluunniit qinersisoqartillugu katersortarfimmut,
atuarfimmut timersortarfimmulluunniit politikerinik qinigassanngortittunik
partiimilluunniit nuannarinerpaasamik qinersiartorniarluni ornigussinnaaneq
inuit amerlanersaannut pissusissamisoorpoq.
Qinersisinnaatitaaneq
aamma pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittussatut
pineqaatissinneqarsimasunut atuuppoq. Aamma pineqaatissinneqarsimasut
inuiaqatigiit qanoq ingerlanissaannut sunniuteqarsinnaapput.
Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik naapertorlugu
pineqaatissinneqarsimasut amerlasuut Inatsisartunut qinersinermi kingullermi
qinersisinnaatitaanertik atorsimavaat.
Kalaallit
Nunaanni pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfiiniittut tamarmik
qinersisimanerat kisitsisinik procentinngorlugu qassiunersiq
oqaatigineqarsinnaanngilaq. Pinerluuteqarsimasunulli Isumaginnittoqarfiup
sumiiffinni ataasiakkaani qinersisimasut qanoq amerlatigisimanersut
naatsorsorsimavaa, tassanilu qinersisimasut 75 procentiupput,
isumaginnittoqarfimmeersut allakkatigut akissuteqarnerminni ilisimatitsipput.
Qinersisimasut nuna tamakkerlugu agguaqatigiisinneranniit 70,9 procentiusumiit
qaffasinneruvoq.
Erseqqissumik
oqaatigissagaanni inissiisarfimmiittut allakkatigut qinersitinneqartarput.
Tassa imaappoq kommunimi atorfilik qinersinissaq ullut qulit missiliorlugit
sioqqullugu inissiisarfimmut ornigukkuni qinigassanngortittoq partiilluunniit
sorleq qinissaneraat inissiisarfimmiittut tamaasa periarfissittarpai.
KNR
malinnaaffigigaat
Qinersiniarlutik
aalajangersimasut ilaat tassaavoq 41-nik ukiulik Marshall Kleist, ukiut 13-it
matuma siorna inissiisarfimmiittussanngorlugu pineqaatissinneqarsimasoq.
Ullumikkut Nuummi
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi pedelitut sulivoq, Nuummilu
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittunut qinersisartunik
ataatsimiisitsinerit peqataaffigisinnaanngikkaluarlugit qineqqusaarnerit
malinnaavineri pillugit AG-p atuartartui oqaluttuutissallugit akuersisimavoq.
- Paasissutissaqangaanngilaq.
KNR malinnaaffigisinnaanikuuarput. Allakkatigut qinersisussaavugut, taakkuli
(kommunimeersut, aaqq.) KNR qineqqusaartitsinernik suli aallakaatitsilinngitsoq
takkupput, Marshall Kleist, Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiup matoqqasortaata
pulaartunut inaani 1-imi AG-mit naapinneqarami oqaluttuarpoq.
Qineqqusaartitsinerit
tv-kkut aallakaatinneqartut nalaanni Marshall Kleist immikkoortortamilu
inissiisarfimmeeqataasa allat pingasut politikkikkut isummatik eqqartorpaat. Oqarneratuut
kamaannatik:
- Immikkoortortami
sisamaannaagatta ataatsimoorluta aallakaatitat isiginnaartarpagut. Ilarpullu
ataaseq Atassutaammat allalu, tassa uanga, Naleraammat illaqatigiittarpugut,
Marshall Kleist oqarpoq illarlunilu nangippoq:
- Kingornalu
Naleraq isumaqatiginninniarnerniit animmat aperisarput: Sooruna qinertaritit?
Donald aamma ADHD
USA-mit
præsidentinngorlaaminillu Donald Trumpimit Kalaallit Nunaata qaammatini
kingullerni soqutigineqarlualernera Marshall Kleistimut aamma
eqqarsalersitsivoq.
- Donald
eqqarsaatigisaqaara. Paasisinnaanngilaralu sooq kalaallit taama
annilaangatiginersut. Sorsunnersuup aappaata nalaani USA-p Kalaallit Nunaat
ikiorsimagaa naqissusiilluni oqarsimappat sooq naamiiginnartarnersut.
Qunuginngiligit?
- Naamik. Paasisinnaanngilara
tikilluaqqunngikkigut (Amerikamiut, aaqq.). Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut
ikiorsinnaavaat. Inuuneq maani akisuvoq, Marshall Kleist oqarpoq.
Periarfissinneqassaguni
politikerit Naalakkersuisullu qanoq oqariartuuteqarfigissanerlugit
aperineqarami ADHD eqqumaffigineqarnerussasoq Marshall, nammineerluni siorna
nappaatimi suussusaanik paasitinneqarsimagami maanna nakorsaatitulersimasoq,
oqarpoq.
Arlaatigut
eqqissiallaatigisimavaa, naak ”hashimiit amerlanerusunik” saniatigut
sunniuteqaraluartoq, nammineq oqarnermisuut 11-nik ukioqarluni hashimik
pujortartalersimasoq, oqarpoq. Nappaatimili suussusaanik paasinnissimanini
naammagisimaarpasippaa.
Marshall Kleist ajornakusoortumik
atuareerluni 8. klasse naammassigamiuk meeqqat atuarfianniit anivoq,
ilinniagaqanngisaannarsimavorlu kisianni ”sumiiffinni assigiinngitsorpassuarni”
sulisarsimalluni. Ukiut ingerlaneranni, immaqalu ingammik
pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfianniinnermi nalaani, sooq inuunini
eqqissiviinnermik, oqaluinnaavilertarnermik tassanngaannarlu kamaammernermik
sunnerteqqanersoq nammineq eqqarsaatigisarsimavaa.
- Oqaluppallaarpunga,
eqqissisimaanngisaannarpunga. Taamaaleriarlunga isumaluleriataartarpunga. Ullumikkut,
ukioq ataaseq sinnerlugu qaangiuttoq, isumalussaarnikuuvunga, oqarpoq.
