Innuttaasut akuutinneqarlik eqqaamallugulu meeqqat oqaloqatigineqartarnissaat

Pisussat nutaat ikigisassaanngitsut danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut peqatigalugit Issittoq Atlantikullu Avannaa pillugit isumaqatigiissutaat immikkoortoq 2-p timitalersorneqarnera ilutigalugu qularutissaanngitsumik, tamatta annerusumik minnerusumilluiunniit pissutsit piviusut nutaat isummersorfigisussaavagut.

Tamannalu tunngavigalugu kattuffiit marluk, tassa UNICEF Kalaallit Nunaat aamma kattuffik Folk og Sikkerhed, innuttaasunik ataatsimiititsillutik peqatigiillutik aaqqissuussipput, tamannalu iluatsilluartumik ingerlanneqarpoq.

Folk og Sikkerhed: Innuttaasunik peqataatitsineq eqqaamallugu

Folk og Sikkerhed tassaavoq kattuffik naalagaaffeqatigiiffimmi 75.000-nik ilaasortaqartoq, kattuffik taanna illersornissaq upalungaarsimanerlu pillugit innuttaasunik paasissutissiisarnernik suliniuteqartarpoq, ilaatigut qanoq ililluni ajornartorsiutinik aaqqiisoqarsinnaaneranik ilitsersuusiortarluni.

Kalaallit nunaanni innuttaasut qanoq qisuariarnerannut, aamma isumaqatigiissummut ilassut 2 pillugu oqallinneq qanoq annertutigineranut kattuffiup tungaanit paasinnissinnaalluarput:

- Isumaqatigiissut immikkoortoq 2 pillugu suliaqarnermi matoqqasumik ingerlatsisoqarnerujussua naammaginanngissorivarput. Tamanna kinguneqarpoq, innuttaasunik ernumassuteqalernerannik, iliuusissaaleqisutut misigisimanerannik, aamma allaat ilaqarpugut kamattutut illutik qisuariartunik, politikkikkullu oqallinnerit isumaqatigiinniarnerup ingerlanerani ingerlanneqartarsimagaluarpataluunniit. 

- Nalunngilarput, sillimaniarnermut illersornissamullu tunngasut isumaqatigiinniutigineqarneri mianernartuusut, taamaattumillu matoqqasumik ingerlanneqartartut, tamannalu ataqqivarput. Kisianni paasissutissaatit tamapajaasa isertuussassatut naqissusersorlugit isertorluinnartumik matoqqasorujussuarmillu ingerlatsineq innuttaasunik peqataatitsinissap pinngitsoortinneqarneranik kinguneqarsinnaavoq, tamannalu sillimaniarnermut illersornissamullu ataatsimoornermik pilersitsinngilaq, kisianni paarlattuanik nalorninerup pilersitaanik avissaartuutsitsivoq. 

- Isumaqarpugut politikeritta innuttaasut peqataatinneqarnissaat qulakkeerniarlugu periutsit eqqarsaatigeqqittariaqaraat. Pitsaasumimmi akuutitsinerup qulakkeernerusinnaavaa, isumannaallisaanermut illersornissamullu politikkip  ataatsimoorullugu tapersersorneqarnissaa avissaartuunnertaqanngitsumik, Kalaallit Nunaanni Inuit Isumannaallu Rasmus Lohse oqarpoq.

UNICEF Kalaallit Nunaat: Eqqaamallugu meeqqat oqaloqatigisarnissaat

Taamaattorli aamma innuttaasut ilaat oqallinnermi eqqartueqatigiinnermilu puigorneqarajuttartut tassaapput meeqqat. 

- Meeqqat tusarnaartarput, malinnaasarput, takorluuillutillu assiliartalersuisarput inersimasunit oqaluuserineqartunit eqqartorneqartunillu. Tamanna angerlarsimaffiup iluaniinnaq pineq ajorpoq, aammali annertuumik inuit attaveqaqatigiittarfii aqqutigalugit ersarilluinnartuusarluni, meeqqammi inersimasut assigalugit attaveqaqatigiittarfinnut attaveqartuupput paasissutissanik immikkoortiterneqarsimanngitsunik tuniorarneqartuartarlutik.

- Taamaattumik pingaaruteqarpoq meeqqat naligalugit meeqqanut naleqquttumik oqaloqatigisarnissaat, inersimasut oqallisigisaat pillugit, pingaartumik meeqqat paasisimasaqarfiginngikkunikku ernumalersinnaasarmata allaallu ersilersinnaasarmata, Tina Dam UNICEF Kalaallit Nunaanneersoq oqarpoq.

"Kangilinnguannut uteqqiinnaritsi"

Innuttaasunik ataatsimiisitsinermi politikkikkut aalajangiisartut peqataanngillat, taamatuttaaq oqartussanit apeqqutit aalajangersimasut akineqartariaqartut  akissutissarsiffiunngillat. Taamaattumik ataatsimiinnermi aaqqissuisut peqataasullu  akissutissarsisinnaanngisaat arlaqarput isumaqatigiissutip ilassutaa 2 pillugu aalajangiinermut tunngasut pillugit.

Taamaattorli oqallinnermi peqataasut marlussuit isumaqarput, pitsaanerpaassasoq Arktisk Kommando Kangilinnguanut (Grønnedal) uteqqippat.

Oqallinnerup tassunga killinnerani Issittumi Sakkutuut Nuummut nuussimanerat pillugu kingumut qiviartoqarpoq. 

Taamanikkut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pisortaanerisimasaat, Kaj Kleist,  taamanikkut oqallinnerup ingerlasimanera iserfigitsiarpaa, taamanikkut politikerit arlallit Arktisk Kommando Paamiunut nuutsinneqassasoq oqartoqartarsimavoq, kisianni isumassarsiaq taamaatiinnarneqartariaqarsimavoq, Issittumi Sakkutuut tungaanniit erseqqissaatigineqarmat Paamiuni talikkiartortarfiup ilusaata unammillernartuunera pissutigalugu.

Taamaakkaluartoq oqallinneq pissanganartoq Arktisk Kommando Nuummiinneranut iluaqutissat akornutaasinnaasullu pillugit ingerlanneqarpoq. 

Assersuutigalugu Nuummi inissianik amigaateqarneq oqaluuserineqarpoq, innuttaasut ilaat ernumapput sakkutuut inissianik pissarsitinneqassasut utaqqisut allattorsimaffianniittut qaangiinnarlugit, kisianni isumaqatigiipput, Naalakkersuisut, kommunalbestyrelse, Arktisk Kommando aamma danskit naalakkersuisuisa isumagisassaat arlaliusut, pilersaarutit timitalersorneqarnerinut atatillugu.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut piareersimasuupput

Kalaallit Nunaat isumannaallisaanikkut piffisami matumani ajornartooqqanngilaq, aamma nutaamik ineriartortitsinissamut pilersaarutit piareersarneqartut, isumaqatgigiissummut ilassutip 2-p atuutilernissaanut atatillugu. 

Folk og Sikkerhed-ip quppersagaq ajornartoornermi qanoq iliortoqarsinnaanersoq pillugu siunnersuutinik imalik pigivaa, aammalu oqaluuserineqarpoq qanoq piareersimaffigineqarsinnaanersoq ajornartoornermik nalaataqartoqarnerani.

Peqataasoq ataaseq erseqqissaavoq piareersimaneq eqqarsaatigalugu, Kalaallit Nunaanni innuttaasut upalungaarsartartut piareersimallaqqissuusullu, assersuutigalugu qerititsiviit imaqartinneqartarput pinngortitap tunniussinnaasaanik tamalaanik.

Ajornartoortoqartarnera pillugu oqallinnermi aamma erseqqissaatigineqarpoq sakkutoqarnikkut ajornartoornerit kisimik eqqarsaatigisassaanngitsut, aammali atortulersuuteqarnikkut ajornartoortoqartarmat, atortulersuutitta qanoq qajannartigineri aamma eqqartorneqarput.

Assersuutigalugu oqaatigineqarpoq qanoq ajornanngitsiginersoq atortulersuutitsinnik pingaarutilinnik serlersaartoqarsinnaanera, assersuutigalugu utoqqarmiut kangerluarsunnguani erngup nukinga atorlugu nukissiorfiup attaveqaataanut.

Taamaattumik pisuni tamani, inuiaqatigiinni pingaarutilimmik attaveqaatitigut ajornartorsiortoqartillugu, pingaaruteqarpoq qanoq iliorsinnaanitsinnik ilisimasaqarnissarput, qanoq imminnut pilersorsinnaanersugut, ajutoornerup ajornartoornerulluunniit aaqqiiviginiarneqarnerani.

Oqaloqatigiinnissamut pisariaqartitsineq

Innuttaasunik ataatsimiititsineq, kattuffinnit marlunnit matumani aaqqissuunneqartoq, naatsorsuutigineqarpoq siullersaaginnartoq. Ataatsimiinnermi peqataasut tamarmik oqaatigaat illersornissamut isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa pillugu pisariaqartitsisoqartoq oqaloqatigiinnissamut, aammali oqartussaasut peqataasariaqartut taamatut aaqqissuussinerni namminnerluunniit aaqqissuussisassasut, taamaalillutik innuttaasut isummersuutiminnik apuussisinnaaniassammata apeqqutigerusutatillu akineqarsinnaasarniassammata.

Naalakkersuisut siulittaasuat tusagassiortunik katersortitsinermi tallimanngornermi nalunaarpoq 2026 atorneqassasoq oqaloqatigiinnernut, oqartussaasut kisimik oqaloqatigiissanngitsut, innuttaasulli aamma akuutillugit peqatigalugillu oqaloqatigiinnerit ingerlanneqassasut.