»Inoqarfiit 50-it inueruteratarsinnaasut«

Ajoraluartumik »Kalaallit Nunaat ilumoortoq« pillugu oqaluttuarineqartut tamatigut qiimmallannarneq ajorput.

Aammali annertuunik nuannaarutissaqarpoq.

Siullermik kisitsisit: Inoqarfiit 18-it ukiuni kingullerni 45-ni inuerukkiartorsimallutillu naggataagut inuerussimapput, Aningaasaqarnerlu pillugu Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaa kingulleq naapertorlugu »amerliartornissaaat« naatsorsuutigineqarpoq. Siunnersuisoqatigiit immikkoortumi najugaqarfinnut tunngasumi ilaatigut nunami pilersaarusiornermut nalunaarusiaq innersuussutigaat, tassanilu najugaqarfinnut tunngasut qanoq mianernartiginersut misissoqqissaarneqarsimapput.

- Inoqarfiit minnerpaat minnerillu ilarpassui aammali inoqarfiit anginerumaat nalilersuutit ator­neqartut tunngavigalugit mianernartupilussuarmik inissisimapput. Inoqarfiit katillutik 50 tungaannoortut mianernartupilussuarmik inissisimapput, Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit nalunaarutaani eqikkaanermi allassimavoq, innersuussutigineqarluni nunarsuarmi tamarmi ileqquulersimasoq avinngarusimasumiittut inueruttarnerat, aarlerinarsinnaasoq:

- Illoqarfinnut nuttarneq nukinnik unitsitassaanngitsunik tunngaveqarpoq.

Isumalluarnartut

Kisianni, »kisiannertaqarpoq«!

Iliuuserisinnaasanilli pitsaasunik nunami tamarmi najugaqariaatsip siunissami isasoorsinnaaneranik pinngitsoortitseqataasussamik aamma peqarpoq. Minnerunngitsumik najugaqarfinni mikinerusuni annnerusunilu, ingam­mik illoqarfissuit qanittuini ersarissunik assersuutissaqarpoq.

Kinguaariit inuusunnerit najugaqartiinnarnissaat suiaassutsikkullu naligiinnerusunik – kiisalu iliuuseqarsinnaanermik eqqarsarneq pineqarput.

Nunani allani sumiiffinnit ajornartorsiortunit misilittakkat Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni innersuussutigaat, tassani ineriartorneq allanngortinniarlugu ilungersortoqarpoq, immaqalu Kalaallit Nunaanni atulerneqarsinnaasunik nunat immikkoortuini politikkimik misilittagaqartoqarpoq:

Najukkami piginnittuneq taamaalillunilu suliniuteqarsinnaaneq aallaaviupput. Najugaqariaatsimut politikki qulaaniit aqunneqarpallaassanngitsoq Siunnersuisoqatigiit erseqqissarpaat, tamannalu aamma Naalakkersuisut anaguniagarinngilaat. Paarlattuanilli.

Demokraatit, Siumut, IA aamma Atassutip naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissutaani qitiusumiit ineriikkanik aaqqiiniuteqanngilaq. Ilami isumaqatigiissummi nunaqarfiit najugaqariaatsillu marloriaannaq eqqaaneqarput, tigussaappullu:

- Naalakkersuisoqatigiit najugaqarfinni ataasiakkaani aalisarnerup pigiinnarnissaa pingaartutut isigaat. Tamatuma saniatigut digitaliusumik silassorissuusiamillu aaqqiissuteqarnissaq nukittorsarneqartariaqarpoq. Immikkut ilisimasallit napparsimasunut qaninnerulersinnerisigut innuttaasut katsorsarneqarnissaat qulakkeerneqassaaq, Naalakkersuisut allapput.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit aamma teknologimi aaqqiissutissat »arlalitsigut avinngarusimaneq peqqutigalugu apor­finnik peersitsisinnaasut imaluunniit killiliisinnaasut« tikkuarpaat. Najugaqarfiit piorsarnissaanni innuttaasut »akisussaaqataanerat« aamma pingaarluinnartuuvoq, ilaatigut innuttaasut sulinerminni atuuffinnik amerlanerusunik, soorlu atuarfinni, utoqqarnik kiffartuussinermi immaqalu allaat piffissap ilaanni atuuffinnik ingerlassisinnaanikkut malunniuttartoq.

Inoqarfiit mikinerusut inuussutissarsiornikkut suliniutinik amerlanerusunik piorsaanissaannik ikiorneqarnissaat, ilaatigut takornariaqarnerulersitsinissaq, pingaarnerpaavoq.

- Inoqarfiit mianernartumik inissisimasut attatiinnarniarlugit piumasaqaatitaqanngitsumik aningaasaliisarneq kisimi siunissamut aaqqiinerunngilaq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naliliipput, saniatigullu ajornartorsiummi matumani »imminnut assortuuttut amerlaqisut imaaliallaannarlu aaqqiissutissaqanngitsoq« isumaqatigalugu.

Sumiiffinni pilersaarutit

inoqarfiit mikinerit tapersersorneqarlutillu ataannarnissaat Kalaallit Nunaanni inuttut, kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu tunngaviusarpoq.

Ineriartornerli taama unikaallatsikkuminaatsigisoq siunertarisanik timitaliiniarneq ilungersunarsinnaavoq. 1977-mi innuttaasut 12 procentii inoqarfinni minnerpaani minnernilu najugaqarput, taakkulu 2024-mi 7 procentimut ikilisimapput.

Pitsaasumulli ineriartortitsiniarlutik sumiiffinni naalakkersuinermik suliallit sunik pilersaaruteqarpat?

Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit marsimi kommunimut qinersinermi atsiorneqartut AGmit atuaqqissaarsimavagut, inoqarfiillu nukittorsarnissaannik naaalakkersuinikkut piumassuseqartoqarnera ersarippoq. Avannaata Kommuniani Qaanaap, Upernaviup, Uummannap Ilulissallu nuna­qarfiini suli inissianik sanaartortoqassasoq, »akisussaaffiillu nunaqarfinnut ingerlateqqinnerisigut innuttaasunik kiffartuussineq pitsanngorsarneqassasoq« Siumut Nalerarlu 2029 tungaanut pilersaaruteqarput. Tassalu Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit »akisussaaqataanerunissamik« innersuussutaanut assingusumik.

- Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataatsimoorfiusinnaasut nukittorsarniarlugit inuit katersuuffigisinnaasaannik sanaartortoqassaaq, ilaa­tigut aningaasaateqarfinnit tapiisoqarneratigut nunaqarfinni timersortarfeeraliortoqarluni, Avannaata Kommuniani suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummi allassimavoq.

Qeqqata Kommuniani Siumut IA-lu isumaqatigiissuteqarput, ukioq­ mannalu kommunit avinneqarnissaannut innuttaasut taasitinneqassasut, nunaqarfinni atukkat ilaatigut eqqaavilerinermut, illunik isaterinermut attaveqaasersuutillu pitsanngorsarneqarnissaannut tunngatillugu pitsanngorsarne­qassasut isumaqatigiissutaani allassimavoq.

Sumiiffinni ataasiakkaani »assigiinngissutit immikkuullarissut nukittuffittut« isiginerisigut, »najugaqarfinnilu tamani ukioq kaajallallugu aningaasaqarnikkut suliniutinik pilersitsisoqassasoq« Kommune Qeqertalimmi suleqatigiinnissamik isumaqatigiisssummi erseqqissarneqarpoq.

- Nunaqarfinni aqutsisut annertunerujussuarnik suliaqassasut kissaatigaarput, partiit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaani allassimavoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit maannakkut najugaqariaatsimut politikkimi ilungersunartorpassuit, aammali illoqarfinnut nussortoqartuarneratigut imminnut assortuuttut, tikkuarpaat. Nunani allani tamanna sumiiffiit ilaanni kinguneqarnerluppoq:

- Nunap immikkoortuini aningaasatigut ineriartornermi assigiinngissutsit naalakkersuinikkut patajaatsumik ingerlanissamut akornutaasumik immikkuualunnermik pilersitsipput, siunnersuisoqatigiit nalinginnaasumik imminut assortuuttut imaattumik allanngorarnerarlugit allapput:

- Sumiiffinni tamani assigiimmik periarfissaqartitsiniarnermi innuttaasut ikittut siammarsimasullu piviusunngortitsinissamik ajornakusoortitsipput. Nunami tamarmi inuuniarnermilu atukkat piviusorsiorluni anguneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit inuiaqatigiinni kulturikkullu oqimaaqatigiittoqartariaqarpoq.