Inuit innarluutillit illersuisuat: Kommunip sumiginnaanera ernumanartorujussuuvoq
Avannaata Kommuniata innarluutilinnut sullissineranik nakkutilliineq inuit innarluutillit illersuisuata Anja Hynne Nielsenip qisuariarfigaa. „Innuttaasut 25-t misissuiffigineqartut arlaannaalluunniit inatsit innarluutillit pillugit isumaqatigiissut malillugu pisariaqartitaminnik pisinnaatitaaffimminnillu ikiorneqarsimanngillat,“ taanna allappoq.
Inuit innarluutillit illersuisuata Anja Hynne Nielsenip Avannaata Kommuniani innarluutillit atugaat ernumagilluinnarpai.
Assiliisoq: Tilioq
Kommune avannarlermi inuit innarluutillit — inersimasut meeqqalluunniit — ajorluinnartumik pineqartarput.
Inuit innarluutillit illersuisuat oqarpoq 2019-imiilli inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu nakkutilliisoqarsimanngitsoq, naak inatsit naapertorlugu ukiumut marloriarluni nakkutilliisoqartariaqaraluartoq, aamma ingerlatsinermut tunngatillugu nakkutilliisoqarsimanngitsoq, naak ukiumut ataasiarluni nakkutilliisoqartariaqaraluartoq.
Malittareqqiinerit amigaataasut
- Atuakkami ernumanarluinnarpoq, suliamik suliaqarnermi annertuumik amigaateqarnerit takutinneqarmata. Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup meeqqat aamma inersimasut innarluutillit pillugit suliat 25-t tigullugillu misissorpaat. Suliani tamani inatsisitigut pisussaaffiusumik misissuineq, iliuusissatut pilersaarutit aamma malittareqqiinerit amigaataapput. Tamanna isumaqarpoq, inuit innarluutillit taakkulu ulluinnarni unammilligassaat pillugit ilisimasat naammaginanngitsut, kiisalu suliniutinik anguniagaqarfiusunik pisariaqartitaminnik pisinnaatitaaffigisaminnillu pissarsineq ajortut.
- Tamanna inunnut eqqorneqartunut ilungersunartumik kinguneqartarpoq – minnerunngitsumillu meeqqatut inersimasutullu inuulernissaminnut periarfissaannut. Isornarluinnarpoq, pingaartumik inuit kommunimit ukiuni arlalinni ilisimaneqarmata, suliallu tamarmik annikinnerpaamik ukiunik marlunnik pisoqaassuseqarmata, inuit innarluutillit illersuisuat tusagassiutinut nalunaarummi oqarpoq.
Suliani misissuiffigisani arlalinni kommunip inuit sumi najugaqarnerannik ilisimanninnginnera taassuma tikkuarpaa.
- Innuttaasut inersimasut innarluutillit pillugit suliani misissukkani arlalinni, kommunip ilisimanngilai, pineqartut sumi najugaqarnersut. Pisuni marlunni kommunip ilisimanngilai, inuit toqusimasut. Nakkutilliinermit nalunaarusiami nassuiarneqarpoq najukkami oqartussaasoqarfinnik soorlu Majoriamik suleqateqarneq amigaataasoq, tamatumani Majoriap innuttaasut innarluutillit itigartittarmagit, innarluuteqarnerat pissutigalugu. Inissat neqeroorutit amigaatigineqarput, taamaasillutik inuit innarluutillit utaqqillutik ilaquttaminni najugaqartariaqartarput, angerlarsimaffeqarneq ajorput, illoqarfinnut allanut imaluunniit Danmarkimut nassiunneqartarput. Qaanaami inuit innarluutillit tamarmik illoqarfimmut allamut imaluunniit Danmarkimut nassiunneqartarput, Qaanaami ineqarfimmik peqanngimmat. Inuusuttut innarluutillit utoqqaat illuannut inissinneqartarput. Tamanna isumaginninnikkut akuerineqarsinnaanngilaq, siusinnerusukkullu Tiliup tamanna tikkuareernikuugaa, tusagassiutinut nalunaarummi erserpoq.
Anja Hynne Nielsenip innersuussutigaa "inuit innarluutillit siullertut inuttut allatuulli assigiinngik pisinnaatitaaffeqarput. Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutip saniatigut illersorpai, inuit innarluuteqanngitsut naligalugit atugaqarnissaat qulakkeerniarlugu. Atugarissaarnerannut, ineriartornerannut siunissamilu ungasinnerusumi periarfissaannut aalajangiisuulluinnarpoq siusissukkut eqqortumillu suliniuteqarneq. Tamanna aalajangiisuusinnaavoq atuarnerannut, ilinniarnerannut aamma sulinerannut, kiisalu nammineq imminnut isumagisinnaanerannut, immaqa ikiorneqalaarlutik. Tamanna taamaattumik aamma inuiaqatigiinnut sunniuteqarpoq."
Sumiginnaasimaneq pillugu assersuut
Meeraq cerebral pareseqartoq (CP) pillugu sumiginnaarujussuarsimaneq assersuutitut inuit innarluutillit illersuisuata taavaa.
- Meeraq taanna pillugu misissuisoqarsimanngilaq imaluunniit iliuusissatut pilersaarusiortoqarsimanngilaq. Qarasaq eqaatsuuvoq, eqqortumillu suliniuteqartoqarpat qaratsami aqqutinik nutaanik pilersitsisoqarsinnaavoq, piginnaasat nutaat pilersinneqarsinnaapput. Taamaattumik suliniuteqarneq inunnut ataasiakkaanut tulluarsagaq aamma sungiusarneq pingaaruteqarluinnarput. Suliniuteqarnermik amigaateqarluinnarneq immikkut alianarpoq, kialuunniit siumoortumik ilisimasinnaanngimmagu, meeraq CP-mik nappaatilik qanoq ineriartorsinnaatigisoq, ilikkarsinnaatigisoq angusaqarsinnaanersorlu. Meeraq nammninersorluni inuunissamut periarfissaqartinneqanngilaq. Tamanna sumiginnaaneq sualulluinnarpoq, inuit innarluutillit illersuisuat oqarpoq.
Isornartorsiuineq pillugu Avannaata Kommunia oqaaseqartinniarlugu Sermitsiap sulissutigaa.
