Kommuni sumiginnaarujussuartoq nakkutilliinerup qulaarpaa

Avannaata kommuniani inuit innarluutillit pillugit isumaginninnermut inatsisinik kommunalbestyrelsip aqutsinera nakkutilliineralu pillugu innersuussutinik 18-inik taamatullu amerlatigisunik peqqussutinik siumut nalunaarutiginnereerluni nakkutilliiartorneq kinguneqarpoq.

Nakkutilliineq septembarip aallaqqaataanit novembarip 13-iata tungaanut ingerlanneqarpoq, tassanilu kommunip arlalitsigut sumiginnaanera qulaarneqarpoq.

Suliassat tulleriiaanngitsumik tigusiffigisat

Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup nakkutilliinissaq sioqqullugu aammallu piumasaqarnermigut inuit innarluutillit amerlassusaannut suliassanut allattukkat tiguaat, tamatumalu kingorna najukkani ingerlatsiviit ataasiakkaat innarluutilinnut suliassaasa misissornissaat siunertaralugu, suliassat tulleriissaanngitsumik tigusiffigalugit. Tamatuma saniatigut inuk innarluutilik Kalaallit Nunaata avataani najugalik pillugu suliamik tigusisoqarpoq. Suliassat arlallit makkua misissuiffigineqarput:

Ilulissat: 

• Inersimasunut innarluutilinnut suliassat sisamat
• Meeqqanut innarluutilinnut suliassat marluk

Upernavik:

• Inersimasunut innarluutilinnut suliassat pingasut
• Meeqqanut innarluutilinnut suliassat marluk

Uummannaq: 

• Inersimasunut innarluutilinnut suliassat arfinillit
• Meeqqanut innarluutilinnut suliassat marluk

Qaanaaq:

• Inersimasunut innarluutilinnut suliassat pingasut
• Meeqqanut innarluutilinnut suliassat marluk

Meeqqat innarluutillit pillugit sulianit arfineq-pingasuusunit arfineq-marlunni kommunimut pisussaaffiliisumik peqqussuteqarnissaq Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup pisariaqartissimavaa.

- Kommuni qulaajaanermik aallartitsissasoq, kiisalu tamatuma kingorna meeqqanut iliuusissanut pilersaarutinik suliaqassasoq, peqqussutit meeqqanut suliassani tunngassuteqarput. Suliassani taaneqartuni taakkunani tamaginni aammattaaq innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsit aamma meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit aallaavigalugit suliassanik suliarinninnissaq kommunip eqqumaffigissavaa.

Inersimasut innarluutillit pillugit sulianit 16-iusunit aqqaneq-marlunni kommunimut pisussaaffiliisumik peqqussuteqarnissaq Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup pisariaqartissimavaa. 

- Inersimasunut suliassani peqqussutit tamarmik, kommunip qulaajaanermik aallartitsinissaanut, kiisalu tamatuma kingorna inersimasunut innarluutilinnut kalluarneqartunut iliuusissanut pilersaarutinik suliaqartoqarnissaanut tunngassuteqarput. Suliassami ataatsimi qulaajaanerup aamma iliuusissanut pilersaarusiornerup saniatigut, aamma siusinaartumik pensionisiaqalernissamik qinnuteqaatip aallaqqaataaniit suliarineqarnissaanut peqqusisoqarpoq, nakkutilliinermut nalunaarusiami erserpoq.

Piumasaqaatit 18-it

Nakkutilliinermik Ingerlatsivik inatsisinut tunngaviusunut innersuussuteqarluni makkuninnga piumasaqaateqarpoq:

Piumasaqaatigineqarpoq, …

1. innarluutilinnut siunnersuisooqatigiinnik pilersitsinissamik suliaqarneq kommunip ingerlateqqissagaa
2. kommunip meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit naapertorlugu meeqqat inuusuttullu pillugit nalunaarutiginninnerit tiguneqartut tamarmik aaqqissuussaasumik tulleriissaartumillu periaaseqarluni suliarineqartarnissaat qulakkiissagaa, taamaalilluni nalunaarutiginninnermut tiguneqartumut uppernarsaanissaq, meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit naapertorlugu isumaginninnikkut misissuinerup imaluunniit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsit naapertorlugu qulaajaanerup aallartinnissaanut tunngavissaqarnersoq aalajangiisoqartarnissaa qulakkeerneqassalluni, aammalu meeqqamik paarsinerluttoqartoq, persuttaasoqartoq imaluunniit qunusaarisoqartoq aammalu kinguaassiuutitigut innarliisoqartoq pasitsaassinerni politiit nalunaarfigineqartarnissaat qulakkeerneqassalluni.
3. kommunip inersimasut innarluutillit pillugit nalunaarutiginninnerit tiguneqartut suliarineqartarnissai aaqqissuussaasumik tulleriissaartumillu periaaseqarluni qulakkiissagaa, taamaalilluni nalunaarutiginninnermut tiguneqartumut uppernarsaasoqassalluni, qulaajaanerup aallartinnissaanut tunngavissaqarnersoq aalajangiisoqartassalluni, aammalu paarsinerluttoqartoq, persuttaasoqartoq imaluunniit qunusaarisoqartoq aammalu kinguaassiuutitigut innarliisoqartoq pasitsaassinerni politiit nalunaarfigineqartassallutik.
   
4. Piumasaqaatigineqarpoq innarluutillit tapersersorneqarnissaannut najugaqarfissatut neqeroorummiittunut, inummut tunngatitamik sapinngisamik piaartumik nakkutilliissasoq.
   
5. kommuni najugaqatigiiffinnik aamma najugaqarfinnik illersugaasunik, kommunimit pilersinneqarsimallutillu ingerlanneqartunik, ingerlatsinermut sammititamik nakkutilliissasoq.
   
6. Meeqqanut innarluutilinnut tunngatillugu innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsit aamma meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsit aallaavigalugit ingerlatsivigineqartassasoq, kiisalu sullissineq ataqatigiissaakkamik aamma aaqqissugaassasoq. Kommuni aammattaaq ersarissunik suleriaasissanik najoqqutarineqarsinnaasunik allattugaateqartariaqarpoq, kiisalu innarluutilinnut suliassanik suliarinnittartut aammalu meeqqanut suliassanik suliarinnittartut qarasaasiakkut suliassaatigineqartunut assigiimmik atuisinnaaleqqullugit sulineq aaqqissuunneqassalluni.
   
7. kommuni siunissami aqutsisut suliat nakkutigineqarnerinut tunngatillugu paasissutissiivimmik pilersitsisariaqartoq, aammalu suliassat killiffiinut tamaginnut malittarisassanik suleriaatsinillu pilersitsissasoq, taamaalilluni innarluutilinnut suliassaqarfimmi aammalu ingerlatsivimmi inatsiseqarfiusuni allani suliatigut aningaasaqarnikkullu nakkutiginninnissaq ingerlaavartumik qulakkeerneqarsinnaaniassammat. Aammalu taama iliornikkut innarluutilinnut sullissinermi qulaajaanermi, isumaginninnermi sullissinermik misissuinermi, iliuusissanut pilersaarusiornermi il.il. pitsaassuseq qulakkeerneqarsinnaanisassammat. Kommuni aammattaaq innuttaasunut innarluutilinnut suliassanut allattuiffinnik ingerlaavartumillu nutartigaasunik tamatigut peqartariaqarpoq, taamaalillutik suliassanik suliarinnittartut namminneq suliassaatiminnut malinnaajuarsinnaaniassammata, aammalu suliassat nukinginnannginnerusut allat pinnagit suliassat nukinginnartut salliutilersinnaaniassammatigit.
   
8. innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmi § 26 aammalu meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsimmi § 46 naapertorlugit iliuusissanut pilersaaru-teqanngitsuni, kommuni meeqqanut inuusuttunullu innarluutilinnut iliuusissanut pilersaarutinik suliaqassasoq, taamaalilluni meeqqap/inuusuttup innarluutaanut tunngatillugu tapersiissutissanut tunngasumik iliuusissanut pilersaaruteqassalluni, aammalu meeqqap meeqqat atuarfianniit anitinnagu kiisalu inuusuttup 18-inik ukioqalernissaa sioqqullugu, ilinniartitaanissamut imaluunniit suliffissaqartinneqarnissamut pilersaarusiortoqareerniassammat.
   
9. kommuni immikkut aaqqissuunneqartunik suliassanik suliarinnittartunut makkunatigut pikkorissaanernik aallartitsisariaqartoq: eqqortumik tulleriissaartumillu periaaseqarluni suliassanik suliarinnissinnaalernissaq, aammalu pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerannut inatsimmi, tassanilu aalajangersakkat eqqumaffigisassat pingaarnerpaat pillugit ingerlaavartumik pikkorissaasoqalerluni. Kommunimi suliassanik suliarinnittartut tamatuma saniatigut aamma allattuisussaatitaaneq immikkut eqqumaffigissavaat.
   
10. innarluutillit tapersiivigineqartarnerat illoqarfinni tamaginni illersuisoqartitsinermut aaqqissuussinermik kommuni pilersitsissasoq.
    
11. kommuni inuk innarluutilik pillugu nalunaarutiginninnermik tigusaqarpat, piaartumik, taamaattoq kingusinnerpaamik ullut suliffiusut 5-it iluanni, qulaajaanermik aallartitsinissamut tunngavissaqarnersoq pillugu kommuni siunissami aalajangiisassasoq.
    
12. suliassani iliuusissanut pilersaaruteqarfigineqanngitsuni kommuni inersimasunut innarluutilinnut iliuusissanut pilersaarummik suliaqassasoq.
    
13. kommunip ulloq unnuarlu neqeroorutiniit killiffinnut nalunaarusiat tiguneqartut eqqumaffigisariaqarai.
    
14. kommuni siunissami aammalu inersimasut innarluutillit pillugit suliassap kommunimit suliarineqannginnerani, innuttaasoq angajoqqaatut sinniisumik ivertitsivigineqassanersoq kommunip eqqumaffigisassagaa.
    
15. kommunip qulaajaanernik ingerlatsinissamut Nuna Tamakkerlugu Innarluutilinnut Sullissivik atortassagaa(...) pingaartumik suliassani pisariusuni, taakkua kommunip sulisuinit suliarineqarsinnaanngitsut kommuni naliliippat.
    
16. kommunip inuit najugaqarfissatut neqeroorummut utaqqisuniittut malinnaaffigissagai.
    
17. innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsimmi § 5 kommunip immikkut eqqumaffigissagaa, taamaalillutik inuit innarluutillit allat naligalugit kommunimi pisortat illuutaannut inuttut saaffiginninnissamut periarfissaqarnissaat qulakkeerneqassalluni. Assersuutigalugu Upernavimmi kommunip allaffeqarfianut inuit timimikkut innarluutillit inuttut saaffiginninnissaat ajornakusoorsinnaavoq.
    
18. Upernavimmi suliassanik suliarinnittartut oqaloqatigineqarnerani paasissutissiissutigineqarpoq, illoqarfimmi innuttaasut innarluutillit pineqartillugit, najukkami Majoriamik suleqateqarneq atuutinngitsoq. Taamaattumik piumasaqaatigineqarpoq, aamma inuit innarluutillit innuttaasut allat tamaasa naligalugit suliffeqarnermut piginnaanngorsarnermullu suliassaqarfimmi akuutinneqarnissaat siunertaralugu, kommuni suleqatigiinnerup taassuma pitsanngorsarnissaanut suliniuteqassasoq
    

Nalunaarusiaq tamaat takuuk

Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup nalunaarusiaa tamaat Naalakkersuisut nittartagaanni Saqqummersitani atuarneqarsinnaavoq. Ajornartorsiutit Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup saqqummiussimasai pillugit kommunip oqaaseqaatai pissutsillu ilaanni qanoq aaqqiisoqarsimanersoq aamma tassani atuarneqarsinnaapput. Aamma inuit ataasiakkaat pillugit suliat Nakkutilliinermik Ingerlatsiviup misissugai atuarsinnaavatit.