Inuit tallimaagaangata ataaseq piitsunngoratarsinnaavoq

Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut nikingassuseq annertusoq uppernarsaatissaqarluarpoq.

Piitsut pisuullu nikingassusaat nunat OECD-mi ilaasut agguaqatigiinneriniit annertunerusoq Akileraartarnermut Isumaginninnermullu ataatsimiititaliarsuup ukiualuit matuma siorna nalilerpaat. Ataatsimiititaliarsuup eqqarsaatissiissutaani ilaatigut peqqinnissaqarfimmi ilinniartitaanermilu kiisalu nioqqutissanik ulluinnarni atorneqartartunik pilersuinermi sullissineq annertuumik naligiinngssuteqartut naqissuserneqarpoq.

Nikingassuseq annertusiartortuarsinnarpoq; Innuttaasut tallimararterutaat pissakinnerusut navianartorsiorput. Nikingassuseq annertungaarmat tamat oqartussaaqataanerat innarlerlunilu inuiaqatigiit ataqatigiinnerannik annikillisaanersoq apeqqutaalerpoq, tassami inuiaqatigiit tallimararterutaat pissakinnerusut inuiaqatigiillu sinneri nikingalernikuupput.

Nikingassuseq nunatsinni inuiaqatigiinnut ilungersunartumik kinguneqarlunilu unammillernarpoq, inuiaqatigiimmi tallimararterutaasa pissakinnerusut inuiaqatigiillu sinnerisa annertuumik akimmiffeqarnissaat siunissami qanoq pinaveersaartissinnaavarput?

Naligiinngissusermi annertusiartuinnarpat nikingassuseq alliartuinnassaaq, inuiaqatigiillu tallimararterutaasa pissakinnerusut inuiaqatigiillu sinnerisa ungasissusaat annertusissaaq. Tamanna inuiaqatigiinnut tamanut kingunerluuteqarsinnaavoq.

Tamarmik ilaappat?

Naligiinnginnerup annertusiartuinnarnera isumaginninnermut inunnullu ataasiakkaanut annertuumik kinguneqarpoq.

Arlalitsigut isertitakinneq inuunermilu artornartunik misigisaqarsimaneq, peqqinnanngitsumik inuuneqarneq kinguaariinnilu kingornussaqartarneq ataqatigiipput. Ilaqutariit isertitakinnerit meeqqallu ilaqutariinni pissakinnerni peroriartortut amigaateqartarput, imminullu toqunnissamut eqqarsaateqartalersinnaarup, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfiteratarsinnaanerup, peqqinnginnerunerup, nakuusernerup peqqinnanngitsumillu inooriaaseqarnerup qaffasinnerunera misissuinerit arlaallit takutippaat.

Taamatuttaaq inuiaqatigiinni ajornartorsiutit inuiaqatigiinnut aningaasartuutaangaatsiarput. Innuttaasunut isumaginninnikkut navianartorsiortunut ikiorsiissutit nunatta karsianut kommunillu aningaasaqarneranut aningaasartuutaangaatsiarmata siunertanut allanut aningaasakinnerulerpoq.

Nikingassuseq annertusiartuinnarpat innuttaasullu tallimararterutaat inuiaqatigiit sinnerinut atassuteqanngitsutut misigippata – tamatumanilu pisuujunerit pisuunngoriartuinnarlutillu inuiaqatigiit sinneriniit allaanerusumik atugarisaqarpata tamanna inuiaqatigiinni avissaartuutsitsilersinnaavoq. Taava Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ajugaasunut ajorsartunullu immikkoortinneqarsinnaassapput, ilaallu katataassapput.

Ilisimatusarfimmi ilisimatusarneq

Kalaallit Nunaat piitsuunermut pisortatigoortumik killigititaqanngilaq, Naalakkersuisulli ”qanoq suullu naapertorlugit Kalaallit Nunaanni piitsuunermut killigitaqarnissamut aalajangersaanissap misissorneqarnissaa aallartissagaat” 2008-mi Inatsisartut aalajangerpaat.

”Piitsuuneq pillugu suliniut” pillugu nalunaarusiaq siunnersortimit avataaneersumit suliarineqartoq 2010-mi naammassivoq, Naalakkersuisuniilli saqqummiunneqanngilaq. Nalunaarusiarli aaqqissugaq suliareqqitarlu 2010-mi novembarimi saqqummiunneqarpoq.

Ataatsimiititaliat misissuisullu arlallit piitsuunermik ajornartorsiut assigiinngisitsinerullu annertusiartornera ukiut ingerlanerini sammisarpaat. Piitsuunerli nikinganerlu politikkikkut salliunneqarnikuunngisaannarpoq.

Isumaginninnikkut naligiinnginnerujussuaq 2021-mi qineqqusaartoqarmat eqqaaneqanngilaq, uranimi nunallu ataata pissarititai pingaarnertut sammineqarput, piitsuunermulli killissaritinneqartoq Naleraq IA-lu suleqatigiinnerminni Mute B. Egede siuttoralugu qinersisoqareermat sammineqalerpoq.

Maanna IA-p Siumullu suleqatigiinnermut isumaqatigiissutaanni suleqatigiit ”atugassarititaasut pitsanngorsarnissaat Kalaallillu Nunaanni innuttaasut kiffaanngissusaata nukittorsarnissaa pitsanngorsarnissaat” kisimi qulakkeerniarpaat.

Kalaallit Nunaannili naligiinnginneq Ilisimatusarfimmi ilisimatusarfigineqartuni pingaarutilittut inissisimavoq. Ilisimatusarluni suliniut ”Kalaallit Nunaanni naligiinnginneq” Issittumi naligiinngisitsineq pillugu nunat issittumiittut ilisimatusarlutik suliniutaanni ”WAGE”-mi ilaavoq.

WAGE-mi suleqatigiinnermi nunani issittumiittuni nunat inoqqaavi, kattuffii, Issittumi avataanilu ilisimatuut naalagaaffiillu kattuffiiniit sinniisut Lektor emeritus Birger Poppel, Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiit pillugit ukiorpassuarni ilisimatuujusoq, AG-mut ilisimatitsivoq.

Suleqatigiinneq nikingassutit ingammik nunap inoqqaavinut sunniuteqartut iliuuseqarfiginiarlugit pisuussutillu Issittumi pilersinneqartut agguataarnerisa tunngaviusumik allanngortinnissaanut allannguinissap aallartinnissaa siunertaralugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnit naalagaaffinnili Issittumiittuni kattuffinniit allaniit kajumissaarneqarnikkut pilersinneqarpoq.

Aningaasaqarnermik, politikkimik inuiaqatigiinnilu inissisimavimmik agguataarineq aqutsinerlu isertitat, ilinniartitaanerup, suliffeqarsinnaanerup inuussutissarsiornermilu inissisimaffiup nikinganermik pilersitsisarnera suliniummi WAGE-mi ukkatarineqarpoq. Nikingassutit ilaatigut suiaassutsimik, inuiaassutsimik, ammip qalippaataanik suminngaanneernermillu sunnerneqarsinnaasuupput, Birger Poppel nassuiaavoq.

- Suliniummi ”Ulighed i Grønland”-imi (Kalaallit Nunaanni naligiinnginneq, aaqq.) anguniakkat nunarsuup issittuanut tamarmut atuuttuut ilisimatusarfissatullu apeqqutit tunngaviusut suliniummi WAGE-mi assinganik apeqqutigineqarput.

Birger Poppel itisiliivoq:

- Suliniummi pissutsit naligiinnginnermik pilersitsisartut nassuiarneqarlutillu nalinginnaaleriartortut naligiinnginnermut sunniuteqartut paasiniarneqarlutillu nassuiarneqassapput. Suliniutittaarlu ilisimasanik avitseqatigiinnikkut kiisalu suleriuutsinik aqutsinernillu allannguinikkut naligiinngisitseqataalertartunik Kalaallit Nunaanni Issittumilu nalinginnaaleriartortunik siunissami annikillisaaqataassaaq.

Kalaallit Nunaannut iluaqutaassaaq

Naligiinngisitsinermut piitsuunermullu ilisimatusarnermi Kalaallit Nunaannit ilisimatuunit ingerlatsisoqarnissaa kalaallinillu ilisimatusartunik ilinniartitsinissaq pingaaruteqartoq Birger Poppel erseqqissaavoq.

- Kalaallit Nunaanni Issittumilu aaqqissuussaanikkut naligiinngisitsinerit ilaat tassaavoq inuiaqatigiittut eqimattakkaatut nunasiaatinngornerit aallartinnerisa ingerlarnganni ilisimatuunit avataaniit tikittunit ”ilisimatusarfigineqartarnerput”. Oqimaaqatigiinnginneq taanna suli piuvoq, suliniummili unatut ittumi ilisimatusarnermi nammineq pingaartitagut inissisimaffittalu qitiutinneratigut nammineq aaqqiissuteqaqataasinnaavugut, oqarpoq.

Inuiaqatigiinni kalaallini assigiinngitsutigut naligiinngittoqarnera takussutissaqarluarpoq. Isertitat, ilinniartitaaneq, inigisat, peqqinnissaqarfimmi sullississutaasinnaasut, pisinnaatitaaffiit, nammineq inuunermi atugassarititaasunut sunniuteqarsinnaaneq inuiaqatigiillu ineriartornerat assersuutigineqarsinnaapput.

Naligiinngisitsinerilli assigiinngitsut taakkununngalu peqqutaasut uppernarsarnissaat misissoqqissaarnissaallu – minnerunngitsumillu naligiinngisitsineq akiorniarlugu periusaasinnaasunik innersuussinissaq suliniummi siunertarineqartoq Birger Poppel erseqqissaavoq.

- Ilisimatusarluni suliniut ”Ulighed i Grønland” (Kalaallit Nunaanni naligiinnginneq, aaqq.) innuttaasut oqallinneranni ilisimasanik ingerlatitseqqiinikkut paasissutissiinikkullu naligiinnginnerup annikillisarnissaanut, inuunermi atugassatititaasut pitsanngorsarnissaanut inooriaatsillu pitsaanerulernissaanut periusissanik tunngavilersuutinillun pilersuiffiusinnaavoq. Eqqaamaneqassaarlu ilisimasat nunatsinni atugassarititaasut naapertorlugit kalaallillu nipaat atorlugu pilersitaassammata, Poppel naqissusiivoq.