”Maanna nunatsinni pissutsit, Nunani Avannarlerni allani pissutsinut- agguaqatigiissillugit arnap marluk inorlugit meerartaartarneranut, taamaammallu innuttaasut taartissaminnik kinguaassiorunnaarnerannut assingujartorput.”
Nakorsaaneqarfik taama nalunaarusiami saqqummersitamini kingullermi ”2023 Kalaallit Nunaanni ernisut”-mi naliliivoq. Ukioq kingulleq meeqqat uumallutik inunngortut Kalaallit Nunaanni 722-usimasut kisitsisini takuneqarsinnaavoq. Ukiup siulianut sanilliullugu ikinnerupput, tassami nunatsinni ukiup siuliani inunngortut 754-iusimapput.
”Maanna nunatsinni pissutsit, Nunani Avannarlerni allani pissutsinut- agguaqatigiissillugit arnap marluk inorlugit meerartaartarneranut, taamaammallu innuttaasut taartissaminnik kinguaassiorunnaarnerannut assingujartorput.”
Nakorsaaneqarfik taama nalunaarusiami saqqummersitamini kingullermi ”2023 Kalaallit Nunaanni ernisut”-mi naliliivoq. Ukioq kingulleq meeqqat uumallutik inunngortut Kalaallit Nunaanni 722-usimasut kisitsisini takuneqarsinnaavoq. Ukiup siulianut sanilliullugu ikinnerupput, tassami nunatsinni ukiup siuliani inunngortut 754-iusimapput.
Nalunaarummi kisitsiserpassuit misissoraanni meeqqani Kalaallit Nunaanni inunngortuni 722-iusuni 340-t niviarsiaraallutillu nukappiaqqat 382-iusimapput – marlulissallu tallimaasimallutik.
Arnat Kalaallit Nunaanni najugaqartut meerartaavi katikkaanni 728-iupput. Takkunannga ataaseq innorluuteqarluni inunngortussaagami immikkullu ilisimasalinnit isumagineqartussaagami Rigshospitalimi Danmarkimiittumi inunngorpoq. Meeqqat arfinillit toqungallutik inunngorsimasut nalunaarummi allassimavoq.
Tamakkiisumik isigigaanni meerartaarsinnaaneq, tassa piffissami aalajangersimasumi meeqqat inunngortartut amerlassusaat, appariartorpoq.
Nuna tamakkerlugu arnat meerartaarsinnaassusaat agguaqatigiisillugu (tassa arnat meerartaarsinnaasut ataasiakkaat meerartaavisa amerlassusaat) 2022-mi 1,8-miissimasoq siorna 1,7-imiippoq. Meeqqat marluk inulernerat innuttaasut taartissaminnik kinguaassiunnginneranik isumaqarpoq, Kalaallit Nunaannilu nunani avannarlerni Europammilu arnat meeqqat marluk inorlugit meerartaartarnerannik pissutsit malikkaat ilimanarsinnaavoq.
Nunarsuaq tamaat isigissagaanni inuit nungunnissaannut aarlerinartoqanngikkallarpoq, tassami arnat meerartaarsinnaasut siorna 2,3-nik meerartaarsimapput. Tassa nalunaarusiaq naapertorlugu nunarsuarmi innuttaasut amerleriarsimapput.
Inuusuttuaqqat meerartaartut 44-t
Arnat 2023-mi meerartaartut agguaqatigiisillugu 29-nik ukioqarput.
Kisitsit taanna ukiunut siuliinut pingasunut sanilliullugu allaanerungaanngilat, arnammi amerlanerit 20-niit 34-inut ukioqarnerminni meerartaartarput.
Siornali arnat inuusunnerit arlallit meerartaarniarlutik aalajangersimapput: Nalunaarusiaq naapertorlugu niviarsissat inuusuttuaqqat 44-t (15-iniit 19-inut ukiullit) 2023-mi meerartaarsimapput.
Nakorsaaneq Danmarkimi pissutsinik misissuisimagami nalunaarusiami ima inerniliivoq:
” Kalaallit arnat nalinginnaasumik danskit arnartaannut sanilliullugit siusinnerusukkut meerartaartalernerat takuneqarsinnaavoq. Tamanna nunatsinni 25-it inorlugit ukiulinni ernisut amerlanerujussuunerisigut immikkut takuneqarsinnaavoq.”
Diskomi amerlanerusut
Meeqqat ikinnerusut peqqinnissaqarfimmi Sermersuumi inunngortarput – amerlanerillu peqqinnissaqarfimmi Diskomi.
Nakorsaaneq naapertorlugu tamakkiisumik isigalugu inunngortartut inunngortarnerat illoqarfiillu pingaarnersaanni inunngortartut ikinnerunerat assigiinngitsunik nassuiaartissartaqarsinnaavoq.
”Nunatsinni meerartaarisartakkat nalinginnaasumik ikiliartornerat illoqarfiillu pingarnersaanni ikinnerpaanerat, arlalinnik nassuiaatissaqarsinnaassaaq. Inuiaqatigiinni isummat allanngornerat, inuit ilaasa meeraqannginnissamik toqqaasarnerat imal. ilinniakkamut, aningaasarsiornissamut, suliffiup ingerlariaqqinnissap ilaqutariinnerullu ataatsikoortinnissaannut periarfissaqarnissamut atatillugu, nammineq inuttut toqqaaneq tunngavigalugu, ikinnerusunik meerartaarnissamik toqqaasalernerat, nassuiaatit ilagisinnaavaat.
Illoqarfinnut nutsernerulerneq, inuusuttut kinguaassiorsinnaasut illoqarfinnut annerusunutsiusikkut amerlasuunik meerartaarnissamiit ilinniartitaanermik pingaarnerutitsiffiusunutnuuttarnerat apeqqutaagunarportaaq.
Tamatuma saniatigut periarfissaatillugu aapparisassamik naapertuuttumik naapitsisimaneq pingaaruteqarportaaq,” illoqarfiit pingaarnersaanni inunngortartut ikilinerinut nassuiaataasinnaasut ilaat taama allassimapput.
