ILINNIARTITAANEQ
Inuusuttut ilisimatusartut paasissutissiisarnermik unammissasut
Arctic Hubip paasissutissiinermut unammisitsinissaq Paasisavut ukioq manna aamma aaqqissuuteqqissavaa, taannalu Katuami novembarip 13-ianni pissaaq. Tamatumani inuusuttut tallimat paasissutissiisarnermik minutsini tallimani unammissapput.
Ilisimatuut inuusuttut tallimat novembarip 13-iani ilisimatusarnerminnik saqqummiussinissamut unammissapput. Taakku tassaapput saamerlermiit: Louise Pindstrup Scavenius, Frederik Braüner, Hans Peder Kirkegaard, ArnâraK’ Patricia Bloch aamma Viktor Gårdman.
Assi: Arctic Hub
Arctic Hub Paasisavut 2026-mut, ukiut allortarlugit Nuummi ingerlanneqartartumut, peqataanissamut qinnuteqaatinik 21-nik tigusaqarsimavoq.
Naliliisartut kikkut tallimat ajugaanniutivissanersut aalajangerniarlugu sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimiipput. Qinnuteqartut tamarmik ph.d-iupput Kalaallit Nunaanni imaluunniit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimatusarnermik suliaqartut. Paasisavut-imi kina kikkunnit tamanit paasineqarsinnaasumik ilisimatuussutsimik saqqummiussilluarnerpaanersoq unammissutigineqartarpoq.
“Ilisimatusarneq pillugu oqaluttuanik tallimanik assigiinngilluinnaqqissaartunik tusartinneqarnissarput qamanngarujussuaq qilanaaraarput. Unnuup ataasiinnaap ingerlanerani isiginnaartut tusarnaartullu sammisanik namminneq ujartornavianngisaraluaminnik ilisimasaqarnerulissapput. Ajugaaniutivittut minutsit tallimaannaat ingerlaneranni ilisimatusaatiminnik paasinartumik, soqutiginartumik minnerunngitsumillu aliikkusersuerpalaartumik saqqummiinissaminnut periarfissaqarput,” Avijâja Rosing-Olsen, Arctic Hubimi allattoqarfimmi pisortaq, Paasisavut-mik aaqqissuussisoq oqarpoq.
Ilisimatusartut tallimat tamarmik immikkut minutsini tallimani saqqummiussissasut
Paasisavut-mi periaaserineqartoq paasiuminarpoq: Ilisimatusartut tallimat ilisimasaminnik, kikkut tamarmik paasisinnaasaannik, saqqummiussillutik unammissapput – minutsillu tallimaannaat piffissaraat. Unammisitsineq Katuami novembarip 13-ianni pissaaq KNR-ikkullu toqqaannartumik aallakaatinneqassalluni.
“Arctic Hub Paasisavut-mik pingajussaannik aaqqissuisuussaaq, ukiullu siuliini qinnuteqaaterpassuit piukkunnartut tigusarpavut. Soorunami taama pisoqaqqinnissaa neriuutigaarput," Avijâja Rosing-Olsen oqarpoq.
Paasisavut pillugu paasissutissat
Paasisavut-mik unammisitsineq Arctic Hubimit aaqqissuunneqartoq.
Arctic Hub tassaavoq Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermut qitiusumik sullissivik, 2020-mi Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerisigut pilersinneqarsimasoq.
Saqqummiineq 202-mi novembarip 13-iani Katuami pissallunilu KNR-ikkut toqqaannartumik aallakaatinneqassaaq. Isissutissat suli tuniniarneqalinngillat.
Paasisavut 2023-mi siullermeerluni ingerlanneqarpoq, tassanilu Nick Duelund Ilisimatusarfimmeersoq ajugaavoq.
Ajugaanniutivittussat tallimat
Ajugaanniutivittussat tallimat ilagaat ArnâraK’ Patricia Bloch, taassumalu kalaallit inuusuttut imminut toqunniaraluarnerminni aniguisimasut oqaluttuaat qanoq illersorneqarsinnaanerannik atugarissaarnerusinnaanerannillu paasinninniarluni misissorpai.
Ajugaanniuteqataasussap tullia tassaavoq Frederik Braüner, Kalaallit Nunaata nutaanngorsarneqarnerani Danmarkip nunasiaatilittut politikkia nunatsinni illoqarfinnut inissianullu qanoq sunniuteqarsimanersoq paasiniarlugu illussanik titartaasarnermi illoqarfinnillu pilersaarusiornermik misissuisoq.
Ajugaanniuteqataasussatut toqqagaasoq alla tassaavoq Hans Peder Kirkegaard, taassumalu piffissami nunat tamalaat soqutiginninnerulerfianni inissisimaffitsik ilisimaarilluarniarlugu kalaallit politikerii qanoq ilillutik isumannaallisaanermut politikki allanngorsimasoq aqussinnaaneraat misissorpaa.
Kingullertut ajugaanniuteqataasussat tassaapput Louise Pindstrup Scavenius, ilinniartitsineq perorsaanerlu qanoq ilillutik atuartut ilinniarnerannut tapertaasinnaanersut paasiniarlugu kalaallit atuartut misigisaannik misissuisoq, aamma Viktor Gårdman, ippernat Kalaallit Nunaanni pinngortitamut pingaaruteqarnerat pillugu pinngortitamut uumasullu assigiinngitsut imminnut sunniuteqarnerat paasisaqarnerujumallugu ph.d-nngorniartoq.
Kimmernaq Kjeldsen ilisarititsisuussaaq unnummilu tassani ilisimatusarneq, unamminerit aliikkusersuinerillu isiginnaartunut ingerlateqqissavai. Inersuaaqqami naliliisussat Ane Marie Ottosen, Nick Duelund aamma Minik Rosing peqataasut saqqummiussinerat nalilersorniarlugu piareersimassapput naggataatigullu 2026-mi Paasisavut ajugaasuanik toqqaassapput. Ajugaasoq 50.000 koruuninik akissarsitinneqassaaq. 2024-mi naliliisut assimi takuneqarsinnaapput.
Assi: Emil Stach
Paasissutissanik amerlanerusunik qinnuteqarnissamullu tunngasunik uani atuarit www.paasisavut.gl. Paasisavut 2026-mi ajugaaniutivinnissamut qinnuteqaatit kingusinnerpaamik septembarip aallaqqaataanni 2026-mi nassiunneqassapput.
Ilisimatusartut tallimat minutsini tallimani
Paasisavut-mi periuseq pisariippoq: Ilisimatuut tallimat ilisimasaminnik kikkut tamarmik paasisinnaasaattut saqqummiussinissamut unammissapput – minutsillu tallimaannaat periarfissaraat. Saqqummiineq Katuami novembarip 13-iani ingerlanneqarlunilu KNR-ikkut toqqaannartumik aallakaatinneqassaaq.
“Arctic Hub pingajussaanik Paasisavut-mik aaqqissuussivoq, ukiullu siuliini qinnuteqaaterpassuit piukkunnartut tigusimavagut. Taamaalioqqissalluta soorunami neriuutigaarput," Avijâja Rosing-Olsen oqarpoq.
Ilisimatuut inuusuttut
Unammisitsinermi peqataajumalluni ph.d-nngorniartoqartariaqarpoq imaluunniit ukiuni marlunni kingullerni ph.d-nngorsimasoqartariaqarluni. Aammattaaq ilisimatusarfigineqartoq Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik attuumassuteqartariaqarpoq, suliniutillu ilarujussua maani nunatsinni pisariaqarluni. Ilisimatuut nunatsinneersut nunanillu allaneersut peqataasinnaapput.
2024-mi unammisitsinermi Regine Møller, Aalborg Universitetimi ph.d.-nngorniartoq ajugaasuuvoq. Innuttaasut Isortumiittut piujuartitsilluni ineriartortitsineq pillugu isiginnittaasiat scenemiit tiguartinnartumik saqqummiuppaa.
Allaaserisaq aviisimiit ilinniarneq pillugu sammisameersuuvoq, akeqanngitsumik una toorlugu atuarneqarsinnaavoq.
