-
Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap ukiumi ataatsimiinnerani
aalajangerneqarpoq Issittoq pillugu Aallartitaq kalaaliussasoq, Kalaallit
Nunaannit toqqarneqassasoq kiisalu kalaallinit inuiaqatigiinnit
tunngaveqassasoq, Naalagaaffinngornissamut Nunanullu allanut naalakkersuisoq,
Vivian Motzfeldt, attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap
ataatsimeereerneranni ullut pingasut qaangiuttut, tallimanngormat taama
allappoq.
-
Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap ukiumi ataatsimiinnerani
aalajangerneqarpoq Issittoq pillugu Aallartitaq kalaaliussasoq, Kalaallit
Nunaannit toqqarneqassasoq kiisalu kalaallinit inuiaqatigiinnit
tunngaveqassasoq, Naalagaaffinngornissamut Nunanullu allanut naalakkersuisoq,
Vivian Motzfeldt, attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap
ataatsimeereerneranni ullut pingasut qaangiuttut, tallimanngormat taama
allappoq.
Tamanna suliap suliarineqarnerani tupaallannartuuvoq.
Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliami ataatsimeereernermi tusagassiortunut
katersortitsisoqarpoq, tassani isumaqatigiissutip inissereersimanera takuneqarsinnaanngilaq.
Isumaqatigiinniarnerimmi suli naammassinngitsut Naalakkersuisut Siulittaasuat,
Múte Bourup Egede, ministeriunerlu Mette Frederiksen oqamisaarput.
Isertuussinermut suna peqqutaanersoq
ilisimaneqanngilaq. Taamali iliorneq immaqa Savalimmiunut, tusagassiortunut
katersortitsinermi peqataalluartunut, eqqarsaatiginninneruvoq. Tassami qeqertap
taassuma nunarsuarmioqatigiit niuernikkut kattuffissuannut, WTO-mut,
ilaasortaalersinnaanera isumaqatigiissutigineqarmat. Suliaq taanna, kalaallit
naalakkersuisuisa Issittumi Aallartitap kalaaliunissaanik pingaartitsineratut
Savalimmiunit pingaartinneqaqaaq.
Nunatsinnut pingaarutilik
Taamaakkaluartoq Issittumi Aallartitap
Kalaallit Nunaannit aallaaveqarnissaa maanna inissippoq. Tamanna aamma
isumaqarpoq, Nunarput Kunngeqarfiup Danmarkip, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
siulittaasuuffik aappaagu tiguppagu, akisussaasuulluni aalajangiisartuussasoq.
Issittumi aallartitap pingaarnertut
suliassaa tassaassaaq Senior Arctic Official (SAO). Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni taama taaguuteqartinneqarpoq. Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni nunat ilaasortat tamarmik SAO-tut atorfilittaqartarput.
Taakkua ilaasortat ukiut marlukkaarlugit ataatsimiinneranni nunagisaq
sinnerlugu oqariartortuutitaasarput siunnersuisoqatigiillu sulineranni
siuttuusarlutik.
Tamanna ima isumaqassaaq, Kalaallit Nunaata
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqaluuserineqartussat 2025-mit 2027-mut
suunissaat aalajangertassagai. Periarfissaq tamanna Kalaallit Nunaata
nunarsuarmi issittumi politikiminik nittarsaassinissaanut
periarfissarujussuuvoq.
Akunnittarfimmi ineeqqanik soqutiginninneq
Tamanna Nunatsinni unnuisarfinnut
annertuumik aamma sunniuteqassaaq. Tassami nuna siulittaasuutinneqartoq SAO-mi
ataatsimiinnernik ukiumut tallimat arfinileriarluni pisartunik aaqqissuisarpoq.
Ataatsimiigiartut nunanit ilaasortaneersut inuit 100-nit ikinneruneq ajorput.
Taakkua tassaasarput inuit issittumeersut, nunat kattuffiillu alaatsinaattutut
peqataasut.
Piffissaq siulittaasuuffiusussaq
pisarnermisut ingerlassappat SAO-mi ataatsimiinnerit arlallit Nunatsinni
pissapput. SAO-mi ataatsimiinnerit ilaat Savalimmiuni Københavnimilu pinissaat
aamma ilimanaateqarpoq, taamaalilluni naalagaaffeqatigiit Kunngeqarfimmi
Danmarkimiittut tamarmik taama aaqqissuussissapput.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit
sulisarnermittut maanna sulinngillat. Issittumi nunat suleqatigiinnerat
Ruslandip Ukrainemi saassussinerata kingorna annikillerujussuarpoq. Nunarsuaq
tamakkerlugu Ruslandimut killilersuutit Ruslandimit nunanut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni
ilaasortanut allanut arfineq marlunnut angalasarneq unitsippaat.
Siunnersuisoqatigiit Norskinik siulittaasoqarlutik maanna ingerlapput. Taakkua
attaveqaatit videukkoortut atorlugit arlaleriarlutik ataatsimiittarput.
Nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut
ilaasortat ministerii ukiakkut 2027-mi ataatsimiilerpata Nuup ataatsimiittunut
qaaqqusisuunissaa ilimanaateqartorujussuuvoq. Tamanna aamma 2009-mi, Danmarkip
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni kingullermik siulittaasuunerata nalaani pivoq.
Politikikkut ataatsimiinneruvoq angisooq.
Issittumi aqutsisut pissaaneqarnerpaat ilaat taamani Nuummiipput. USA-p nunanut
allanut ministeria, Hillary Clinton, taamani aamma peqataavoq.
Naalakkersuisoq nuannaartoq
SAO-mi ataatsimiinnerit saniatigut
Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatigiissitaat arfinillit
siunnersuisoqatigiit siulittaasuutitaata nunami aggerfianni ataatsimiittarneri
ileqquupput.
- Issittoq pillugu Aallartitamik atorfik
pillugu suliami siuariartoqarnera nuannaarutigaara. Kunngeqarfik
siulittaasunngorpat Nunatta tungaanit aallaartitamik toqqaassaagut
aallartitarlu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasutut Kalaallit
Nunaanni avataanilu suliaqartassaaq, Vivian Motzfeldt oqarpoq.
- Kunngeqarfimmi Nunarput Issittumiippoq,
Issittumilu atorfiit kalaallinit inummiillu Issittumi najugaqartumit
isumagineqarnissaasa qulakkeernissaat Naalakkersuisut pingaartilluinnarpaat. - Suliat suleqatigiinnerillu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Issittorlu
pillugu aallartitamit suliarineqartut suliassaqarfinnut Kalaallit
Nunaanniittunut toqqaannartumik tunngassuteqarput, pisunilu amerlanerpaani
kalaallit oqartussaaffigisaanniillutik. Taamaattumik Kalaallit Nunaata
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aqutsisuunissaa pingaaruteqarluinnarpoq.
Isumaqatigiissut akisooq
Danmarkip Nunattalu isumaqatigiissutissaat
suli inissivinngilaq.
- Aaqqiissutissanut tunngasut, kisiannili
pingaarutillit, atorfiit suliallu Issittumi Nunatsinni
pilersinneqavinnissaannut pingaarutillit pineqarput. Aallartitaq oqartussamut
sorlermut attaveqaateqassanersoq kiisalu aningaasaqarnikkut tunngavissat
pillugit apeqqutit maanna inississavavut, Vivian Motzfeldt oqarpoq.
- Nunatta aqutsisuulerneratigut soorunami aningaasaqarnikkut
pisussaaffinnik taakkununnga atasunik akisussaaffeqarumaarnera
paasisimalluarparput.
Issittumi nunanut siuttunngoriasaarneq
akikinngilaq. Tamanna aningaasanik naalakkersuisoqarfinnilu atorfilinnik
piumasaqaateqarpoq. Kalaallit Nunaat Nuummi nunanut allanut tunngasunut
naalakkersuisoqarfimmi maanna 13-t missaannik atorfilinnik sulisoqarpoq. Danmarkimi
nunanut allanut ministereqarfiani sulisunut sanilliussissagutta, tassani Issittoq
pillugu allaffeqarfimmi ukioq tamaat 27-nik sulisoqarpoq.
Nunatta Issittumi suleqatigiinnermi
nerriviup isuani issianissaanut malitsigitillugu, aningaasanut aappaagumut
inatsisissatut siunnersuummi nunanut allanut naalakkersuisoqarfiup 2024-mi
2025-milu 2,4 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarnerunissaa
siunnersuutaavoq.
