Issittumi aallartitaq: Nunarput aalajangiisuussasoq

- Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap ukiumi ataatsimiinnerani aalajangerneqarpoq Issittoq pillugu Aallartitaq kalaaliussasoq, Kalaallit Nunaannit toqqarneqassasoq kiisalu kalaallinit inuiaqatigiinnit tunngaveqassasoq, Naalagaaffinngornissamut Nunanullu allanut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt, attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliap ataatsimeereerneranni ullut pingasut qaangiuttut, tallimanngormat taama allappoq.

Tamanna suliap suliarineqarnerani tupaallannartuuvoq. Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliami ataatsimeereernermi tusagassiortunut katersortitsisoqarpoq, tassani isumaqatigiissutip inissereersimanera takuneqarsinnaanngilaq. Isumaqatigiinniarnerimmi suli naammassinngitsut Naalakkersuisut Siulittaasuat, Múte Bourup Egede, ministeriunerlu Mette Frederiksen oqamisaarput.

Isertuussinermut suna peqqutaanersoq ilisimaneqanngilaq. Taamali iliorneq immaqa Savalimmiunut, tusagassiortunut katersortitsinermi peqataalluartunut, eqqarsaatiginninneruvoq. Tassami qeqertap taassuma nunarsuarmioqatigiit niuernikkut kattuffissuannut, WTO-mut, ilaasortaalersinnaanera isumaqatigiissutigineqarmat. Suliaq taanna, kalaallit naalakkersuisuisa Issittumi Aallartitap kalaaliunissaanik pingaartitsineratut Savalimmiunit pingaartinneqaqaaq.

Nunatsinnut pingaarutilik

Taamaakkaluartoq Issittumi Aallartitap Kalaallit Nunaannit aallaaveqarnissaa maanna inissippoq. Tamanna aamma isumaqarpoq, Nunarput Kunngeqarfiup Danmarkip, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffik aappaagu tiguppagu, akisussaasuulluni aalajangiisartuussasoq.

Issittumi aallartitap pingaarnertut suliassaa tassaassaaq Senior Arctic Official (SAO). Issittumi Siunnersuisoqatigiinni taama taaguuteqartinneqarpoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunat ilaasortat tamarmik SAO-tut atorfilittaqartarput. Taakkua ilaasortat ukiut marlukkaarlugit ataatsimiinneranni nunagisaq sinnerlugu oqariartortuutitaasarput siunnersuisoqatigiillu sulineranni siuttuusarlutik.

Tamanna ima isumaqassaaq, Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqaluuserineqartussat 2025-mit 2027-mut suunissaat aalajangertassagai. Periarfissaq tamanna Kalaallit Nunaata nunarsuarmi issittumi politikiminik nittarsaassinissaanut periarfissarujussuuvoq.

Akunnittarfimmi ineeqqanik soqutiginninneq

Tamanna Nunatsinni unnuisarfinnut annertuumik aamma sunniuteqassaaq. Tassami nuna siulittaasuutinneqartoq SAO-mi ataatsimiinnernik ukiumut tallimat arfinileriarluni pisartunik aaqqissuisarpoq. Ataatsimiigiartut nunanit ilaasortaneersut inuit 100-nit ikinneruneq ajorput. Taakkua tassaasarput inuit issittumeersut, nunat kattuffiillu alaatsinaattutut peqataasut.

Piffissaq siulittaasuuffiusussaq pisarnermisut ingerlassappat SAO-mi ataatsimiinnerit arlallit Nunatsinni pissapput. SAO-mi ataatsimiinnerit ilaat Savalimmiuni Københavnimilu pinissaat aamma ilimanaateqarpoq, taamaalilluni naalagaaffeqatigiit Kunngeqarfimmi Danmarkimiittut tamarmik taama aaqqissuussissapput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulisarnermittut maanna sulinngillat. Issittumi nunat suleqatigiinnerat Ruslandip Ukrainemi saassussinerata kingorna annikillerujussuarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu Ruslandimut killilersuutit Ruslandimit nunanut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortanut allanut arfineq marlunnut angalasarneq unitsippaat. Siunnersuisoqatigiit Norskinik siulittaasoqarlutik maanna ingerlapput. Taakkua attaveqaatit videukkoortut atorlugit arlaleriarlutik ataatsimiittarput.

Nunat Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat ministerii ukiakkut 2027-mi ataatsimiilerpata Nuup ataatsimiittunut qaaqqusisuunissaa ilimanaateqartorujussuuvoq. Tamanna aamma 2009-mi, Danmarkip Issittumi Siunnersuisoqatigiinni kingullermik siulittaasuunerata nalaani pivoq.

Politikikkut ataatsimiinneruvoq angisooq. Issittumi aqutsisut pissaaneqarnerpaat ilaat taamani Nuummiipput. USA-p nunanut allanut ministeria, Hillary Clinton, taamani aamma peqataavoq.

Naalakkersuisoq nuannaartoq

SAO-mi ataatsimiinnerit saniatigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatigiissitaat arfinillit siunnersuisoqatigiit siulittaasuutitaata nunami aggerfianni ataatsimiittarneri ileqquupput.

- Issittoq pillugu Aallartitamik atorfik pillugu suliami siuariartoqarnera nuannaarutigaara. Kunngeqarfik siulittaasunngorpat Nunatta tungaanit aallaartitamik toqqaassaagut aallartitarlu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasutut Kalaallit Nunaanni avataanilu suliaqartassaaq, Vivian Motzfeldt oqarpoq.

- Kunngeqarfimmi Nunarput Issittumiippoq, Issittumilu atorfiit kalaallinit inummiillu Issittumi najugaqartumit isumagineqarnissaasa qulakkeernissaat Naalakkersuisut pingaartilluinnarpaat. - Suliat suleqatigiinnerillu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Issittorlu pillugu aallartitamit suliarineqartut suliassaqarfinnut Kalaallit Nunaanniittunut toqqaannartumik tunngassuteqarput, pisunilu amerlanerpaani kalaallit oqartussaaffigisaanniillutik. Taamaattumik Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aqutsisuunissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Isumaqatigiissut akisooq

Danmarkip Nunattalu isumaqatigiissutissaat suli inissivinngilaq.

- Aaqqiissutissanut tunngasut, kisiannili pingaarutillit, atorfiit suliallu Issittumi Nunatsinni pilersinneqavinnissaannut pingaarutillit pineqarput. Aallartitaq oqartussamut sorlermut attaveqaateqassanersoq kiisalu aningaasaqarnikkut tunngavissat pillugit apeqqutit maanna inississavavut, Vivian Motzfeldt oqarpoq.

- Nunatta aqutsisuulerneratigut soorunami aningaasaqarnikkut pisussaaffinnik taakkununnga atasunik akisussaaffeqarumaarnera paasisimalluarparput.

Issittumi nunanut siuttunngoriasaarneq akikinngilaq. Tamanna aningaasanik naalakkersuisoqarfinnilu atorfilinnik piumasaqaateqarpoq. Kalaallit Nunaat Nuummi nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfimmi maanna 13-t missaannik atorfilinnik sulisoqarpoq. Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfiani sulisunut sanilliussissagutta, tassani Issittoq pillugu allaffeqarfimmi ukioq tamaat 27-nik sulisoqarpoq.

Nunatta Issittumi suleqatigiinnermi nerriviup isuani issianissaanut malitsigitillugu, aningaasanut aappaagumut inatsisissatut siunnersuummi nunanut allanut naalakkersuisoqarfiup 2024-mi 2025-milu 2,4 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarnerunissaa siunnersuutaavoq.