Issittumi ingeniørit angerlarusuttut

Danmarkip Nunattalu suleqatigiinnerat immikkorluinnaq ittoq ukioq manna 25-liivoq.

Issittumi ingeniøritut ilinniarneq Sisimiuni aamma Københavnip avannaani DTU-mi ingerlanneqartarpoq. Ilinniarfiup ukiuni 25-ni ingerlanneqarnerani diplomingeniøritut ilinniarsimasut 185-iupput. Taakkua affaat Nunatsinni ullumikkut sulipput, ilarpassui pisortatut sunniuteqarluartumik atorfeqarlutik.

- Ingeniørit taama amerlatigisut Kalaallit Nunaanni sulilerniarlutik aalajangersimanerat nuannerpoq. 185-it ikippallaartut oqartoqarsinnaavoq, ingeniørilli tamarmik immikkut inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnarlutik, suliffeqarfissuup pisortaa Carsten Orth Gaarn-Larsen oqarpoq, taannalu DTU-p pisortat namminersortullu Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu suleqatigisaminik suleqateqarneranut akisussaavoq.

Kalaallit amerlanerusut ilinniagaqarlutik aallartinnissaat taassuma kissaatigaa, ilinniagarlu taanna DTU-p inuusuttunut suli kajungernarnerulersinniarpaa.

Diplomingeniørinngortut 185-it saniatigut ukiuni 25-ni kingullerni ilinniartut 208-t Sisimiuni kandidatitut pikkorissaanerit peqataaffigisimavaat. Taakkunannga 38-t Cold Climate Engineeringimi kandidatinngorsimapput. Ilinniartup ataatsip ilinniagaq nutaaq Arctic Mineral Ressources naammassivaa.

DTU universitetiuvoq angisooq 13.500-nik nunanit 100-nit amerlanerusuneersunik ilinniartulik. Taamaalilluni isumaqartoqarsinnaalluni kalaallit ilinniagaqartut ikittuinnaasut Lundtoftemi ilinniakkaminnik naammassinnittartorpassuarnut annerusumik pingaaruteqanngitsut. Taamaanngitsorli, pisortaanerup Carsten Orth Gaarn-Larsenip oqaatigaa.

- Kalaallit Nunaannik suleqateqarneq DTU-mut pingaaruteqartorujussuuvoq, pisortaq oqarpoq, ilisimatitsissutigalugulu DTU-mi ilisimatuut assigiinngitsorpassuarnik suliaqartut 90-it missaanniittut, DTU Space-miit DTU Aqua-mut, Issittoq Kalaallit Nunaallu pillugit suliaqartuusut.

Ilinniarnermi pitsaanerusunik avatangiiseqarneq

Carsten Orth Gaarn-Larsen qanittukkut Sisimiunit angerlamut apuuppoq, Sisimiuniinnermini Issittumi ingeniøritut ilinniagaq ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiutigineqartoq peqataaffigalugu. DTU-lli KTI, Aatsitassalerinermik ilinniarfik aamma Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit ilinniartitaaneq

Issittumi ingeniøritut ilinniagaqarnermut amerlanerusut soqutiginnilersittariaqarpavut. Ingammik kalaallit amerlanerusut ingeniørinngornissaat pingaaruteqarpoq.

- Ilinniarfik anginerusoq pilerinarnerusorlu ilinniartunillu amerlanerusunik pilersitsiniarluta teknikimut pinngortitamullu tunngasunik ilinniakkat, Issittumik sammisaqarfiusut, Sisimiuni ataatsimut katersorneqarnissaat pilersaarutaavoq, Carsten Orth Gaarn-Larsen oqarpoq.

Taamaalilluni KTI ilinniarnertuunngorniarfiusoq, Maskinmesterinngorniarluni Ilinniarfik aamma Issittumi ingeniørinngorniarluni ilinniarfik, imminnut qanillutik illorsuarniissallutik.

Issittumi ingeniørinngorniarlutik ilinniartut ullumikkut 30-60-it akornanni amerlassuseqartarput. Taakkulu ilinniartunut avatangiisinik isumassarsinarnerusunik pilersitsinissamut ikippallaarlutik, oqarpoq.

Oqaatsit tungaasigut ajornartorsiutit

- Kalaallit ingeniørinngorniat nutaamik ilinniagaqalersartut amerlassusaat allanngorartupilussuupput. Ukiumi ataatsimi arfineq-pingasooriarlutik aappaaguani immaqa 18-iusinnaallutik. Amerlanerusut ilinnialernissaannik kajumissaarusuppavut. Amerlanerusut taamaalillutik ilinniagaqalerniassammata, pisortaq oqarpoq.

Kalaallit inuusuttut ilaannut ingeniørinngorniarusuttunut oqaatsit ajornartorsiutaapput.

- DTU-mit ilinnialersinnaanissaat anguniarlugu ilaatigut matematikimi fysikimilu pikkorissartitsisoqartarpoq, aamma internetikkut. Kalaallit ilinniartut akornanni arlalissuit allannguisuusarput. Oqaatsit tungaatigut ajornartorsiutaasinnaasut iliuuseqarfiginiartarpavut. DTU-mi inuit Tuluttut oqaluttarnerat sungiusimavarput. Nunanit assigiinngitsorpassuarneersunik ilinniartoqaratta, Carsten Orth Gaarn-Larsen oqarpoq.

Kulturit assigiinngissutaat

Siunnersuisartut qullersaata Niels Hoedeman-ip, ulluinnarni DTU-p qullersaqarfiani Issittumi ingeniørinngorniat ilinniarfiannik ingerlatsinermi ineriartortitsinermilu tapersersuisartup, ilinniartitsisunik kalaallisut oqaluttunik atorfinitsitsisoqarsinnaasimannginnera ajuusaarutigaa.

Taanna nammineq Issittumi ilisimatusarnernut cand.mag.-iuvoq kalaallisullu oqalulaarsinnaalluni, ingeniøriunanili.

Ilinniartitaanermut tassunga tunngasunik ukiuni 15-ini suliaqarsimavoq, ilinniartullu oqaatsit kulturillu tungaatigut unammillernartitaannik ikiorniarsarisarlugit - ingammik Danmarkimi ilinniakkaminnik ingerlatsigaangata.

Ilinniartut ukiup aappaata affaani ilinniarnertik Sisimiuni ingerlattarpaat, tassanilu ilinniarnerminni atuagarsunnginnerusarlutik. Ilinniartut piviusumi suliaqarlutik ingerlatsisarput, tamatumalu peqatigisaanik ingeniørit suliarisartagaannik assigiinngitsunik ilinniartinneqartarlutik.

Tamatuma kingorna Danmarkimi DTU-mi ukiumi ataatsimi ilinniartarput, naggataatigullu Issittumi suliffeqarfimmi sulinermik misiliisarlutik, ukiumilu ataatsimi immikkut ilinniagaqarlutik ilinniakkamillu aalajangersimasumik naammassisaqartarlutik.

Kalaallit ilinniartut amerlanersaat diplomingeniøritut sanaartornermut tunngasunik ilinniagaqarput.

– Kalaallinut ilinniagaqartunut Danmarkimut ilinniariartarneq uteqattaarnerlu ilungersunartarpoq. Danmarkimi DTU-mi tikilluaqquniartarpavut kalaallinullu ilinniartunut allanut attaveqalersinniartarlugit. Inissaqarnissaannik ilinniartuunersiuteqarnissaannillu ikiortarpavut. Kulturikkulli assigiinngissuteqarneq pinngitsoortissinnaanngilarput, Niels Hoedeman oqarpoq.

Affaat kalaaliusut

Taanna isumaqarpoq Issittumi ingeniørinngorniat affaat ilinniakkaminnik naammassinninnermik kingorna Nunatsinnut angerlartarnerat, ilinniarfiup iluatsilluarneranut takussutissaasoq.

- Kalaallit Nunaannut qanittumik attaveqarneq uatsinnut pingaaruteqarpoq. Ingeniøritut ilinniarsimasoq ataasiinnarluunniit Kalaallit Nunaanniiginnarniarluni aalajangersimasoq pingaaruteqarpoq, oqarpoq.

- Isumaqarpunga ilinniartitaaneq iluatsilluarsimasoq. Kisianni naammagisimaaginnassanngilarput. DTU-p ukiuni 25-ni Sisimiuni ilinniarfeqarnerani Kalaallit Nunaanni ineriartorneq annertuvoq. Kalaallit Nunaat suleqatigiinnermut ullumikkut annertunerujussuarmik piumasaqaateqarpoq. Tamannalu soorunami akuersaartariaqarparput.

- Ilinniartitsisut ilisimatusartullu DTU-meersuupput, taakkulu Issittumi ingeniørinngorniat ilinniarneranni fagini tamani ikiorsiinissamut isumaginnittarput. Ullumikkut ilinniartut affaasa missaat kalaaliupput sinnerilu qallunaajullutik. Kalaallit amerlanerusut ilinniartorerusuppavut. Inuusuttunili ukioqatigiiaani amerlanngitsunik inuttalinni tamanna ajornakusoortorujussuuvoq, taakkununngami neqeroorutissarpassuaqarmat, Niels Hoedeman oqarpoq.

Taanna oqaluttuarpoq kalaallit ingeniørinngortartut “ilinniarnertik naammassiinnaraat sulisitsisunit pagganneqartartut”.

Tuluit oqaasii

Issittumi ingeniørit pilerigineqarnerat nuannerpoq. Amerlanerilli pisariaqartinneqarput.

Kalaallit inuusuttut qallunaatut oqalunnermik ajornartorsiuteqarnerat ajornartorsiutaavoq. Tamannami ilinniartitsinermut malinnaasinnaanissaannut ajornakusoortitsivoq,“ Niels Hoedeman nassuiaavoq.

DTU-mi ilinniartut ilarpassui Tuluttut ilinniartinneqartarput. Immaqalu tamanna aamma kalaallit ilinniartut iluaqutigisinnaavaat.

- Ilinniartitsinerup Tuluttut ingerlannerunissaa eqqarsaatigaarput, Hoedeman oqarpoq.

Sisimiuni ilisimatusarnermik aallussisoqarnerulernissaa taassuma kissaatiginartippaa, ilisimatusartut amerlanerusut illoqarfimmi najugaqaannarnissaat aamma kissaatigaa.

- Ilinniartitsisut ukiuni 25-ni nikerarsimaqaat, ilinniartitsinermullu pitsaassaaq aqutsisut aalajangersimasut ilisimatusartullu amerlanerusut Sisimiuni najugaqarpata, Hoedeman oqarpoq.