Internetimik
isumalluuteqartoqarnerujartortillugu inuiaqatigiit mianernarsiartortarput,
ingerlanneqarsinnaanitsinnut navianaateqarsinnaasumik. Naalagaaffiit
akeqqersimaartut internetimik isumalluuteqarnermik taassuminnga
atornerluisinnaapput.
Silassorissuusiaq
sakkugalugu sakkunik piorsaapput, soorlu internetikkut saassussillutik,
pisuusaartitsillutik, sianerlutik, sunniiniarlutik nutaarsiassallu
piviusuungitsut atorlugit aarlerisaaralutik, naalakkersuinikkut aalajangiinerit
sunnerniarlugit imaluunniit aningaasannanniarfigalugit paasissutissanilluunniit
tillinniarlutik.
Internetimik
isumalluuteqartoqarnerujartortillugu inuiaqatigiit mianernarsiartortarput,
ingerlanneqarsinnaanitsinnut navianaateqarsinnaasumik. Naalagaaffiit
akeqqersimaartut internetimik isumalluuteqarnermik taassuminnga
atornerluisinnaapput.
OQALUGIARTUSSAT ISUMMERSORTUSSALLU
Maannangaaq
oqalugiartussat arlaqartut peqataanissartik akuersaareersimavaat.
Carl Heath, Sverigemi ilisimatusarnermut ingerlatsivissuami
RISE-mi ilisimatooq, tassani digitaliusumik akiuussinnaassutsimut ingerlatsivik
aqullugu, misissorneqarluni nunarsuarmi sukkaqisumik teknologimi
allanngoriartortumi tamat naalakkersueqataanerat patajaatsoq qanoq pilersinneqarsinnaanersoq.
Lars Bjesvik, Ph.d, Norgemi nunanut allanut
politikkeqarnermut ingerlatsivimmi ilisimatooq.
Sofie
Flensburg aamma Signe Sophus Lai, marluullutik Københavnip ilisimatusarfiani
ilisimatuujusut, Tænketanken for Digital Infrastrukturimillu
pilersitseqataasut. Ilaatigut nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni
digitaliusumik attaveqaaasersuutit ilisimatusarfigaat, qanorlu teknologimik ingerlatsivissuit
digitaliusumik naleqartitat annertunarujartortumik aqunneraat.
Rógvi
Olavson, Savalimmiut ilisimatusarfianit, ajornartoornermi inuiaqatigiinnguit
patajaassusaannik ilisimatusartoq.
Aaqqissuisut nalunaarut, maannakkorpiaq ilungersuutigalugu
soqutiginartunik programmeqarnissaa suliniaqatigiiffinnit, suliffeqarfinnit
naalakkersuinermillu ingerlatsisunit oqalugiartut saqqummiisullu
peqataatinniarlugit.
Silassorissuusiaq
sakkugalugu sakkunik piorsaapput, soorlu internetikkut saassussillutik,
pisuusaartitsillutik, sianerlutik, sunniiniarlutik nutaarsiassallu
piviusuungitsut atorlugit aarlerisaaralutik, naalakkersuinikkut aalajangiinerit
sunnerniarlugit imaluunniit aningaasannanniarfigalugit paasissutissanilluunniit
tillinniarlutik.
Taamaattumik
Attaveqaasersuutit digitaliusut pillugit isummersortitat arlaannaannulluunniit
attuumassuteqanngitsut Kalaallit Nunaanni internetip siunissaa pillugu
ataatsimeersuartitsinissamik piareersaapput.
Ataatsimeersuarneq
marsip 26-ani Nuummi Hotel Hans Egedemi ingerlanneqassaaq soqutiginnittunullu
tamanut ammassalluni, Signe Ravn-Højgaard Sermitsiamut oqarpoq. Ph.d-uvoq,
Attaveqaasersuutit digitaliusut pillugit Isummersortitanik aallarneeqataasuuvoq pisortaallunilu.
Inuiaqatigiit navialisut
Navialineq
pillugu isummersortitat ataatsimeersuarnissamut oqaaseqaatiminni allapput:
”Takusimavarputtaaq
internetip isasoornera qanoq annertutigisunik kinguneqarsinnaasoq.
Assersuutigalugu Nuummi sarfaarummat, imaluunniit kujataani avannaanilu immap
naqqatigut kabelit ajorusermata, matumani ulluinnarni
iliuuserisinnaajunnaakkatsinnik kinguneqartoq misigalutigulu Kalaallit Nunaanni
inuiaqatigiinni internet qanoq pingaartigisoq. Takuarputtaaq internetip
saassunneqarneratigut qitiusumik aqutsisoqarfik piffissami sivisujaami
matusariaqartoq.”
– Taamaattumik
uani ataatsimeersuarneri internetip nukissatut mianernartuunera sammineqassaaq:
Qanoq Kalaallit Nunaanni internet Kalaallit Nunaata pigiinnarsinnaavaa.
Internet tamat naalakkersueqataanerannik tunngaviliisoq, sanngiillisaananilu.
Internetiusoq piginnaasai Kalaallit Nunaanni innuttaasunut suliffeqarfinnullu
tamanut iluaqutaasumik atorneqarlutik, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.
Issittoq allaanerusoq
Ataatsimeersuarneq
ima aaqqissuunneqassaaq eqimattani sulisoqartarluni, ataatsimoorlunilu
oqallittoqartarluni qulequttat imminnut atasut pingasut qitiutillugit:
”Issittumi
allanngorsimasumi internet patajaatsoq”, ”Digitaliusumik nukittuumik tamat
naalakkersueqataanerat”, aamma ”Pissarsuit takkutilerput”.
Qulequttami
”Issittumi allanngorsimasumi internet patajaatsoq”pingaarnertut oqaatsit
tassaapput, internetimik pilersorneqarneq isumannaatsoq, upalungaarsimaneq,
internetimi isumannaallisaaneq, nunarsuarmi politikki hybridimillu
sioorasaarinerit.
Internetimik
pinngitsuuisinnaajunnaariartortilluta attaveqaasersuut taanna Kalaallit
Nunaanni inuiaqatigiinni mianernarsiartussaaq, Kalaalillu Nunaata nunarsuarmi
politikkikkut allanngorsimasumi internetimik attaveqaannarnissaata
qulakkeernissaa nukinginnarsiartussaaq. Taamaattumik ataatsimeersuarnermi
isiginneriaatsit assigiinngitsut ilaatinneqassapput nunarsuarmut
attaveqarnerput patajaatsoq qanoq qulakkeersinnaaneripput, tamannalu
inuussutissarsiuteqartunut innuttaasunullu qanoq kinguneqassanersoq.
Silassorissuusiaq digitaliusumillu
allanngortitsineq
ATAATSIMERSUARNEQ PILLUGU
Attaveqaasersuutit
digitaliusut pillugit isummersortitat arlaannaannulluunniit
attuumassuteqanngitsut ataatsimeersuarnissami tunuliaqutaapput,
siunertarineqarluni ilisimatusarnermik tunngaveqarluni paasisaqarnissaq,
apeqqusiisarluni oqallinneq tamallu naalakkersueqataanerannik aqutsineq,
inuiaqatigiinni inuuffigisatsinni digitaliusumi. Ataatsimeersuarnermi Arctic
Cooperation Programme aqqutigalugu Nordisk Ministerådimit tapersersorneqarpoq.
Peqataaneq 600 koruuneqarpoq, januaarip 15-at 2025 tikitsinnagu akiliisimagaanni.
Kingorna 800 koruuneqarpoq.
Pisussat
decembarip aallaqqaataani 2024-mi saqqummiunneqassapput, ataatsimeersuarnermut
nalunaarnissaq aamma ammaanneqarluni.
Qulequttami ”Digitaliusumik nukittuumik tamat
naalakkersueqataanerat” silassorissuusiaq, digitaliusumillu allanngortitsineq,
oqallinnermi robotit sunniiniaanerillu sammineqassapput.
Piffiit
digitaliusut nalaanni tamat naalakkersueqataanerat annertuumik
ilungersunartorsiorpoq, silassorissuusiaq peqqutigalugu suut ilumoortuunersut
suullu salluliuutaanersut immikkoortinneqarsinnaanani. Ungasinngitsukkut aamma
oqaatsitigut piginnaasaqarneq soorlu kalaallisut oqalussinnaaneq
tassaajunnaassaaq inunnik piviusumik oqaloqateqarnissamik qulakkeerisoq.
Paasineqarsinnaassanngilaq asseq pissutsit piviusut silarsuaaneernersoq
imaluunniit qarasaasiami pilersitaq.
Eqqunngitsumik
ilanngussinerit kikkunnulluunniit ajornarunnaassapput, imaalingajalluni
teknikkikkut piginnaasaqartariaqarani, piffissaqarluartariaqarani imaluunniit
aningaasaateqarluni. Kinaluunniit piumaguni sunilluunniit pilersitsisinnaavoq.
Taamatut ineriartornermi eqqunngitsumik paasissutissiisinnaaneq
uukapaatitsiniarnerillu periarfissaqalissapput, nutaarsiassat ilumuunngitsut
inuillu pisuusaartitat tamat oqartussaaqataaneranni tunngaviusunik
sunniisinnaallutik. Taamaattumik ataatsimeersuarnermi nalilersuisoqassaaq
ullumikkut siunissamilu Kalaallit Nunaat digitaliusoq nukittoorlu qanoq
qulakkeerneqarsinnaanersoq.
Teknologimik ingerlatsivissuit paasissutissallu
atorlugit aqutsineq
Qulequttami
”Pissarsuit takkutilerput sammineqassapput: Teknologimik ingerlatsivissuit,
attaveqaatinut politikki, teknologimi ineriartorneq, tamat
oqartussaaqataanerannik aqutsineq paasissutissallu atorlugit aqutsineq.
Kalaallit Nunaanni internet allanngorsimavoq, niueriaatsit nutaat
saqqummersimallutik, Amerikamiillu teknologimik ingerlatsivissuit
annertunerujartortumik aqutsisunngorsimallutik.
Piffissap
internetserfiusup annersaa Kalaallit Nunaanni nittartakkanut atorneqarneq
ajorpoq attaveqaqatigiittarfinnulli teknologimik ingerlatsivissuarnit
pigineqartunut, soorlu Facebook, Google aamma Netflix.
Elon Muskip
Starlingiani neriorsuutigineqarpoq mobilit routerillu qaammataasat atorlugit
toqqaannartumik internetimut attaveqarsinnaaneq nunami attaveqaatinut
ingerlatseqatigiiffiit avaqqullugit. App-it Kalaallit Nunaanni atorneqartut
atuisunit paasissutissanik aallertarput, nunarsuup illuatungaani suliffeqarfiit
aningaasarsiorfigisaannik. Matumani internetimik aqutsinermut maleruagassanik
allatut ittunik pisariaqalersitsivoq. Taamaattumik ataatsimeersuarnermi allatut
isiginneriaatsit ilaatinneqassapput, qanoq iliorluni nunaarannguatut niuerfik
digitaliusoq aqunneqarsinnaanersoq saniatigullu suliffeqarfinnut digitaliusunut
atukkanik pitsaanerpaanik qulakkeerilluni.
