Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuuneq: Danmark akiliisariaqartoq

- Inatsisinik atuutsitsineq pitsanngorsarneqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaat nunat tamalaat assigalugit inatsisitigut isumannaatsuussappat pisariaqartoq isumaqarpugut.

Taama oqarpoq Martin Lavesen, Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa siulittaasuat, taakkualu Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuunerup qanoq pitsanngorsarniarneqarsinnaanera pillugu nalunaarusiaq 25-nik innersuussuteqartoq upernaaq saqqummiuppaat.

Tamatuma kingorna Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa erseqqissaaniarlutik siunnersuisooqatigiit Copenhagen Economics innersuutit qanoq akeqassanersut naatsorsoqqullugit qinnuigaat.

- Misilittakkavut naapertorlugit kisitsisilersuineq pitsaasarpoq. Taamaaliornermimi isummernissamut tunngavissaqarnerusarpoq, Martin Lavesen nassuiaavoq.

Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuunerup qaffannissaanut Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa innersuussutaat immikkoortunut sisamanut agguataarneqarput:

Innuttaasut sumiiffinni inukinnerusuneersut pinerluttulerinermi inatsisitigut isumannaatsuunerat, access to justice (eqqartuussivinnik atuisinnaanerat, aaqq.), tigummigallarneqartut pineqaatissinneqartullu atugaat kiisalu inatsisinik paasissutissaanillu atuisinnaaneq.

Copenhagen Economics-imi siunnersuisartut nalunaarusiaanni sapaatip-akunnerani kingullermi saqqummersinneqarsimasumi Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermut aningaasatigut aningaasaliissutit katillugit ukiumut 34,3 millionit koruuniussasut atuarneqarsinnaavoq.

- Aningaasat annertorpasipput, politikerilli innersuussutivut ilannguteqqullugit kajumissaarusuppagut. 34 millionit koruunit atornissaat naleqquttoq naliliivugut, Martin Lavesen oqarpoq, danskillu naalakkersuisui Folketingilu Kalaallit Nunaanni inatsisinut suli akisussaasuusut ilanngullugu taavaa.

Suliani pinerluttulerinermut tunngasuni inatsisitigut isumannaatsuunissap qulakkeernissaa pingaarnertut aningaasartuuteqarfigineqassaaq. Tamatumunnga tunngatillugu annertuumik pinerluttoqarsimatillugu suliani tamani illuatungeriit unnerluussisunik illersuisunillu inatsisilerinermi ilinniarsimasunik sullinneqartarnissaat Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivinit innersuutigineqarpoq. Ullumikkumut suleriutsit allanngortinneqartariaqassapput, pinerlussimanermummi suliat amerlanerpaat illersuisunit naalagaaffimmiit akuerisaasunit politiiniillu unnerluussisunit suliarineqartarput.

Aammattaaq Eqqartuussissuserisut Siunersuisoqatigiivi naapertorlugit ikorfartortitut eqqartuussissuserisut, tassa Danmarkimi ilisimaneqartutuut inuit pinerlineqartup soqutigisaanik isumaginnittut aaqqissuiffigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa pisariaqarpoq. Ataatsimut isigalugu 19,9 millioniot koruunit atorneqassapput.

Inatsisitigut isumannaatsuuneq nuna tamakkerlugu pitsanngorsarneqassappattaaq illersuisut inatsisilerinermi ilinniarsimasut aningaasarsiaat allanngortariaqarput.

Ullumikkutut inissisimatillugit illersuisut amerlasuut silarlunnera timmisartulluunniit teknikkeqarnikkut isumagineqarnissaa pissutigalugu sulianut illoqarfiit annerit avataanniittunut angalanissartik itigartitsissutigisarpaat, tamannalu AG-mi siornatigut allaaserineqarnikuuvoq.

Aningaasarsiat pitsaanerusut

Kisiannili illersuisut unnerluussisullu atugassarititaat kisimik pitsanngorsaavigineqassanngillat.

Tamanna eqqartuussivimmi eqqartuussisunut aamma atuuppoq, Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivi innersuutiminni naqissusiipput: Eqqartuussivimmi eqqartuussisut tamarmik ilinniarteqqinneqarlutillu inatsisilerinermi bachelorinngorniarlutik ilinniarnissaminnut neqeroorfigineqartariaqarput. Eqqartuussivinni sisamaasuni sulisut amerlineqarunik sulianut malinnaasinnaalerlutillu ilinniaqqinnissaminnut piffissaqalissapput.

Siunnersuisoqatigiit nalunaarutaat naapertorlugu ullumikkut ilinniarsimasut soorlu Kalaallit Nunaanni nakorsat eqqartuussissuserisullu Danmarkimi atorfiit assinginut sanilliullugit 25 procentimik aningaasarsiaqarnerupput. Tamannali Nunatsinni Eqqartuussivimmi Nunattalu Eqqartuussisuuneqarfiani eqqartuussisunut dommerfuldmægtiginullu atuutinngilaq. Taakku inuunianerminni aningaasartuutaat qaffasinnerugaluartut Danmarkimut sanilliullugit 15 procentimik aningaasarsiakinnerupput.

Eqqartuussisut dommerfuldmægtigillu nakorsat unnerluussisullu aningaasarsiaattut aningaasarsiaqalersinnissaat aaqqiissutaassaaq, Copenhagen Economics nalunaarummi allappoq.

Danmarkimi naalakkersuisut Folketingilu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu eqqartuussiveqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa siunertaralugu piffissami 2024-miit 2027-mut 60 millionit koruuninik immikkoortitsissallutik 2023-mi isumaqatigiipput.

Isumaqatigiissummi ukiuni arlalinni atuuttussami ilaatigut eqqartuussivinni ulapaarfiunerpaasuni eqqartuussisut eqqartuussisunullu allatsit tamarmik marluk ilinniartinneqarnissaat anguniarneqarpoq. Inatsisitigulli isumannaatsuunissamut tamanna naammanngitsoq Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivi isumaqarput.

- Suli qaffassaanerunissaq pisariaqarpoq. Aningaasaliisoqanngippat inatsisitigut isumannaatsuuneq qaffanneqarnavianngilaq, Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivini siulittaasoq Martin Lavesen naqissusiivoq.

Eqqaartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarut Folketingimi eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliamut sapaatip-akunnera una saqqummiutissavaat.

Aningaasat annertunerusut pisariaqartinneqartut

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq pitsanngorsaavigineqassappat Danmark aningaasartuuteqartariaqartoq Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen isumaqataavoq.

Taassuma danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni atugassarititaasut Danmarkimut assingunissaat sulissutigissallugu naalakkersuinerminnut tunngavimminni nammineq allannikuusut erseqqissarpaa.

- Tamanna pappialami allataannaassanngippat aningaasaleeqqinnissaq pisariaqarpoq. Danmarkip anguniakkani angussaguniuk aningaasaliinani angusinnaanngilaa, Naaja H. Nathanielsen naqissusiivoq.

Naalakkersuisut inatsiseqarnermi pingaarnersiukkatik 2022-mi saqqummersippaat. Taakkut ilaasa assingi Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarutaani allassimapput, tamarmiunngitsorli. Taamaammat aningaasaliissutaasussat Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa Copenhagen Economicsillu aningaasaliissutissatut naatsorsugaanniit 34 millionit koruuniusunit “qaffasinnerungaatsiarnissaat” Naaja H. Nathanielsenip naatsorsuutigaa.

Naalakkersuisut pingaarnersiugaasa ilaanni maanna pisoq tassaavoq pineqaatissiissutip sivisunerpaap ukiunit quliniit 16-inut qaffanneqarnissaa. Aammattaaq pinerlussimasunut inissiisarfiit ammasunik matoqqasunillu amerlanerusunik inissaqalernissaat pingaaruteqarpoq.

Tamatumalli saniatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq tamakkiisumik isigalugu nutaamik eqqarsartoqartariaqarpoq, Naaja H. Nathanielsen erseqqissaavoq.

Tamanna ilaatigut kommunefogedeqarnermut, immaqa oqaluttuaannanngulersumut, atuuppoq. Kommunefogedit siunissami politeeqarfimmi politiiniit, pinerluttoqarsimanngikkaluarpalluunniit inoqarfinnut minnerusunut tikeraarsinnaasunit, paarlanneqarsinnaassapput.

- Kinaluunniit (kommunefogeditut, aaqq.) sulerusuttoq nuannaarutigaarput. Aaqqissuussalli nalilersoqqinnissaanut piffissanngorpoq. Inatsiseqarnerup ullumikkut ilisimasatsinniit siammasinnerusumik inerisarnissaa nutarsarnissaalu Naalakkersuisunit Inatsisartunillu kissaatigineqarpoq, inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisoq oqarpoq.