Kalaallit Nunaat nalinganut

Kalaallit aningaasaat pappiaqqat 1967-imi atorunnaarput, namminerlu aningaasatta pigileqqinnissaannik Namminersornerullutik Oqwartussat 00-ikkunni misiliigaluarnerat Namminersorlutik Oqartussat atulersinneqarmata ajutoorpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaat Danmarkilu suli maannamut aningaasaqatigiipput, Savalimmiut namminneq peqartut.

Danmarkimi nunap aningaaserivia 50-, 100-, 200- aamma 500-koruuninik nutaanik saqqummersitsissaaq, aningaasallu Kalaallit Nunaannut tunngasut naalagaaffeqatigiinni avannarpasinnerpaat kujasinnerpaallu atorsinnaalissavaat. Aningaasani nutaani assitassaasussat tassaapput ilisimasassarsioqataasoq Arnarulunnguaq, seismologi Inge Lehmann, oqaluttualiortartoq H. C. Andersen aamma ulloriarsiooq Tycho Brahe, tamarmik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut.

Aningaasat pappiaqqat tunuini imaq assiliarineqassaaq.

Arnarulunnguaq 1896-1933

Aningaasat pappiaqqat nutaat 2028-mi saqqummissapput, Arnarulunnguarli taamak sivisutigisumik utaqqisarisaqanngilarput.

Sapaammi septembarip 22-ani Thulemut ilisimasassarsiornerit tallimaasa, atamaartut pingasuusut Arnarulunnguup, illuata Qaavigarsuup ilisimasassarsiornermilu aqutsisup Knud Rasmussenip 18.000 kilometerit qimussernerisa, naammassineranit ukiut 100-t qaangiussimassapput. Arnarulunnguaq pillugu eqqaassutissaq Nuutoqqami, ilisimasassarsiornerup aallartiffiani, ualikkut uleerneqassaaq.

Eqqumiitsuliortoq Aka Høegh, ujaqqanik qiperuisartoq Thomas K. Andersen peqatigalugu eqqaassutissaliortuuvoq. Kunngi Frederik dronning Marylu aamma juulimi sannavimmmut pulaaramik kaataq qussaatarlu kaappaat.

– Eqqaassutissaliorluni sulineq juuni qiteqquttoq aallartippoq, sanasullu maanna toqqavissaa Nuutoqqami eqqaassutissamut ilisivissatut assaanneqartussaq, kuileruttorpaat, eqqaassutissaq pillugu siulersuisunut siulittaasoq Asii Chemnitz Narup Sermitsiamut oqaluttuarpoq.

Ullumi nalliussiffissami eqqaassutissaq Kommuneqarfik Sermersuumut tunniunneqarpat borgmesteri Avaaraq Olsen tigusisuussaaq. Itsarnisarsiooq Pauline Knudsen saqqummersitsivik Iperaq tunuliaqutaralugu Arnarulunnguaq pillugu atuakkamik, qanittumi Atuagagdliutini nersualaarneqartumik, atuakkiortuuvoq.

Inge Lehmann 1888-1993

Septembarip ulluini qulingiluani siullerni Kalaallit Nunaanni nunap sajunneri 19-it nalunaarsorneqarsimapput; sakkortuallaanngitsunik, sumiiffinnili arlalinni sajulttsitsisarsimallutik.Nunap sajunneri uuttortaasarfinnit arlalinnit nalunaarsorneqartarput — taava Inge Lehmann 1925-mi Gradmålingenimi, Geodæisk Institutimut siulerisimasaani, atorfinitsinneqarsimasoq, eqqaassavarput.Inge Lehmann nunat tamalaat suleqatigiinnerisigut sumi qaqugulu nunap sajunnersoq paasineqarsinnaaniassammat nunap sajunneranik uuttortaasarfinnik pingasunik Københavnimi (1926), Ivittuuni (1927) Ittoqqortoormiinilu (1928) pilersitsivoq.

Misissuisarfiit pingasut taakku suli atorneqarput.

Inge Lehmann, Geodæisk Institutimi nunap sajunneranik misissuisarfimmi pisortaasoq, naalagaaffiup nunap sajunneranik misissuisartuatut 1928-mi toqqarneqarpoq, tassanilu ilaatigut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu uuttortaaviit pingasut ilaatigut nakkutigisussaavai.

Nunarsuup iluaniittoq tassaasoq ilumioq aakkiartorsimasoq seismologit ukiorpassuarni isumaqarsimapput, Inge Lehmannilli 1936-mi Ivittuuni Ittoqqortoormiinilu misissuinini tunngavigalugit nunarsuup iluaniittoq ilumioq aakkiartorsimasoq qularnaatsumik isumaliutersuuteqarluni oqaatigaa.

Ittoqqortoormiini nunap sajunneranik uuttortaasarfik 1935-mi ikuallappoq, Inge Lehmannilu 1937-mi nammineq uuttortaatit misikkarissut nunap sajunneranik uuttortaasarfimmi sanaqqitami ikkuppai.

Inge Lehmannip Kalaallit Nunaanni uuttortaasarfinnik marlunnik pilersitsinermini taakkua aappaata Ittoqqortoormiiniinera nalaatsornerinnaanngilaq. 1928-mi pilersinneqaqqammiinnartoq Danmarkip Norgellu Tunup avannaa pillugu akerleriipput, Danmarkillu Kalaallit Nunaannut tamarmut oqartussaassuseqarnissaanik tunngavilersuutinut 1925-mi Ittoqqortoormiit toqqavilerneqarnera 1928-milu ilisimatuussutsikkut uuttortaasarfiup pilersinneqarnera ilaapput.

Danmark nunat tamalaat eqqartuussivianni Haagimiittumi 1933-mi ajugaasuuvoq.

Hans Christian Andersen 1805-1875

Qallunaap Sisimiuni ajoqersuiartortup Knud Kjerip taalliortup inuusuttup H. C. Andersenip taalliaa „Det døende barn“, aviisimi „Københavnerposten“-imi 1827-meersumi naqiterneqarsimasoq, 1829-mi atuarpaa. Knud Kjer taalliamut tiguartingaarami kalaallisuunngorlugu nutserpaa, nutsigarlu danskit aviisiisa 1829-mi oktobarip 9-ani saqqqummiuppaat.

Taamaalilluni „Meeraaraq toqujartortoq“ taalliarpassuarni oqaluttualianilu ukiuni 200-ngajanni H.C. Andersenip Kalaallit Nunaanni atuakkiortutut nutserneqarnerpaatut inissisimaffigisaani siullersaavoq.

H. C. Andersenip nammineq Nunatsinnukanngikkaluarluni inuunini tamaat nuna avannaaniittoq, oqaluttualiortartunut tamanut isumassarsisitsisinnaalluartoq, soqutigiuarpaa. H. C. Andersenip umiarsuarmi naalagaq Wilhelm August Graah, kingusinnerusukkut 1828-31-mi Tunumut angalanerminik qallunaatsianillu ujaasinerminik iluatsinngitsumik tusaamasanngortoq, 1826-mi marsimi naapippaa. H. C. Andersenip Graap angalaneranik allaaserisaq kingusinnerusukkut atuakkiamini »Billedbog uden billeder«-imi 1839-meersumi oqaluttuat ilaanni atorpaa, tassanilu Tunup kujataani qilaatersornermik angakkunillu oqaluttuanik ilaartorpaa. Graah naapertorlugu inuttaa pingaarnerpaaq aniguivoq, H. C. Andersenilli taalliornermini kiffaanngissuseqarnini atorlugu angut toqutillugu oqaluttuaq sunniuteqarluartumik naggaserpaa.

Thyco Brahe 1546-1601

Ulloriarsiooq danskiusoq sølvimik qingaqarnini Tycho Brahemiinninilu pillugit immaqa tusaamaneqarneruvoq, qilammili ullorsissat pillugit paasisani nutaajusut pillugit aningaasani nutaani assiliartaalissaaq.

Tycho Brahe ilisimatuut arsarnernik misissuisut siullersaraat, taassumalu ilisimatusarnera kipineqanngitsumik ingerlateqqinneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni ajoqersuiartortitat, Hans Egede aallarnerfigalugu, issittup taarnerani arsarnernik misissuisarput, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni astrofysikerip siullersaata Ivalu Barlach Christensenip tamanna ingerlateqqippaa.