Kalaallit Nunaat nalinganut

Arnarulunnguaq, Inge, Hans Christian aamma Tycho immamik avatangiisillit.

Ivittuut ullumi: Saamiatungaani norskit tupersuaqarfik, tassani tennisertartut illorsuaqarfittut atorneqartarsimasoq. Qiterisaq marluk Ivittuut-ni aatsitassarsiorfimmi kisimi najugaqartut. Talerpiatungaani Inge Lehmann-ip 1927-imi pilersitaa seismikgrotte-p isertarfiata matua.
Published

Kalaallit aningaasaat pappiaqqat 1967-imi atorunnaarput, namminerlu aningaasatta pigileqqinnissaannik Namminersornerullutik Oqwartussat 00-ikkunni misiliigaluarnerat Namminersorlutik Oqartussat atulersinneqarmata ajutoorpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaat Danmarkilu suli maannamut aningaasaqatigiipput, Savalimmiut namminneq peqartut.

Danmarkimi nunap aningaaserivia 50-, 100-, 200- aamma 500-koruuninik nutaanik saqqummersitsissaaq, aningaasallu Kalaallit Nunaannut tunngasut naalagaaffeqatigiinni avannarpasinnerpaat kujasinnerpaallu atorsinnaalissavaat. Aningaasani nutaani assitassaasussat tassaapput ilisimasassarsioqataasoq Arnarulunnguaq, seismologi Inge Lehmann, oqaluttualiortartoq H. C. Andersen aamma ulloriarsiooq Tycho Brahe, tamarmik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut.

Kalaallit aningaasaat pappiaqqat 1967-imi atorunnaarput, namminerlu aningaasatta pigileqqinnissaannik Namminersornerullutik Oqwartussat 00-ikkunni misiliigaluarnerat Namminersorlutik Oqartussat atulersinneqarmata ajutoorpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaat Danmarkilu suli maannamut aningaasaqatigiipput, Savalimmiut namminneq peqartut.

Kalaallit Nunaanniit Arnarulunnguaq toqqarneqartoq

Siorna Danmarkimi Nationalbanki 50-, 100-, 200- aamma 500-kronerit nutaat assiliartassaannik inunnik pisunillu ujartuivoq, kulturikkullu ingerlatsiviit immikkut ilisimasallit avataaneersut, ilaatigut Nunatta Katersugaasivia aamma ujarassiornermi professori Minik Rosing, 150-inik siunnersuuteqarput.

Nunatta Katersugaasiviata Arnarulunnguaq (1896-1933) aamma Kalaallit Nunaannit Sibirialiarluni Thulemut ilisimasassarsiornerit tallimaat innersuussutigaa, taannalu inunnut pisunullu arfineq-pingasuusunut ajugaaniutivittussanut ingerlaqqippoq. Internetikkut taasisitsinermi ammasumi innuttaasut 76.000-it peqataapput; 400-t kalaallisut taasivik atorpaat. Arnarulunnguaq Kalaallit Nunaanni tapersersorneqartorujussuuvoq, aammali Danmarkimi arnaq mikisoq taanna ataqqineqarpoq, qimusserluni angalanermut 18.000 kilometerimut pingaaruteqarnera erseqqissarneqarpoq.

Taasinermi ajugaasut sisamat tassaapput Arnarulunnguaq, ulloriarsiortoq Tycho Brahe, oqaluttualiaasartoq H. C. Andersen aamma nunap sajunneranik ilisimatooq Inge Lehmann. Taakkua angusaat, avataarsuaniit nunarsuup iluata ilorpiaanut tunngasut, aningaasat saqqaani pingaarnertut assiliartalissapput, inuttaasalu assingi aningaasat sinaani takuneqarsinnaassallutik.

Aningaasat 2028-29-mi atorneqalissapput, Nationalbankenilli aningaasat nutaat ilusilersorneqarneri 2026-mi saqqummiutissavai.

Danmarkimi nunap aningaaserivia 50-, 100-, 200- aamma 500-koruuninik nutaanik saqqummersitsissaaq, aningaasallu Kalaallit Nunaannut tunngasut naalagaaffeqatigiinni avannarpasinnerpaat kujasinnerpaallu atorsinnaalissavaat. Aningaasani nutaani assitassaasussat tassaapput ilisimasassarsioqataasoq Arnarulunnguaq, seismologi Inge Lehmann, oqaluttualiortartoq H. C. Andersen aamma ulloriarsiooq Tycho Brahe, tamarmik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut.

Aningaasat pappiaqqat tunuini imaq assiliarineqassaaq.

Arnarulunnguaq 1896-1933

Aningaasat pappiaqqat nutaat 2028-mi saqqummissapput, Arnarulunnguarli taamak sivisutigisumik utaqqisarisaqanngilarput.

Sapaammi septembarip 22-ani Thulemut ilisimasassarsiornerit tallimaasa, atamaartut pingasuusut Arnarulunnguup, illuata Qaavigarsuup ilisimasassarsiornermilu aqutsisup Knud Rasmussenip 18.000 kilometerit qimussernerisa, naammassineranit ukiut 100-t qaangiussimassapput. Arnarulunnguaq pillugu eqqaassutissaq Nuutoqqami, ilisimasassarsiornerup aallartiffiani, ualikkut uleerneqassaaq.

Eqqumiitsuliortoq Aka Høegh, ujaqqanik qiperuisartoq Thomas K. Andersen peqatigalugu eqqaassutissaliortuuvoq. Kunngi Frederik dronning Marylu aamma juulimi sannavimmmut pulaaramik kaataq qussaatarlu kaappaat.

– Eqqaassutissaliorluni sulineq juuni qiteqquttoq aallartippoq, sanasullu maanna toqqavissaa Nuutoqqami eqqaassutissamut ilisivissatut assaanneqartussaq, kuileruttorpaat, eqqaassutissaq pillugu siulersuisunut siulittaasoq Asii Chemnitz Narup Sermitsiamut oqaluttuarpoq.

Ullumi nalliussiffissami eqqaassutissaq Kommuneqarfik Sermersuumut tunniunneqarpat borgmesteri Avaaraq Olsen tigusisuussaaq. Itsarnisarsiooq Pauline Knudsen saqqummersitsivik Iperaq tunuliaqutaralugu Arnarulunnguaq pillugu atuakkamik, qanittumi Atuagagdliutini nersualaarneqartumik, atuakkiortuuvoq.

Inge Lehmann 1888-1993

Septembarip ulluini qulingiluani siullerni Kalaallit Nunaanni nunap sajunneri 19-it nalunaarsorneqarsimapput; sakkortuallaanngitsunik, sumiiffinnili arlalinni sajulttsitsisarsimallutik.Nunap sajunneri uuttortaasarfinnit arlalinnit nalunaarsorneqartarput — taava Inge Lehmann 1925-mi Gradmålingenimi, Geodæisk Institutimut siulerisimasaani, atorfinitsinneqarsimasoq, eqqaassavarput.Inge Lehmann nunat tamalaat suleqatigiinnerisigut sumi qaqugulu nunap sajunnersoq paasineqarsinnaaniassammat nunap sajunneranik uuttortaasarfinnik pingasunik Københavnimi (1926), Ivittuuni (1927) Ittoqqortoormiinilu (1928) pilersitsivoq.

Misissuisarfiit pingasut taakku suli atorneqarput.

Inge Lehmann, Geodæisk Institutimi nunap sajunneranik misissuisarfimmi pisortaasoq, naalagaaffiup nunap sajunneranik misissuisartuatut 1928-mi toqqarneqarpoq, tassanilu ilaatigut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu uuttortaaviit pingasut ilaatigut nakkutigisussaavai.

Nunarsuup iluaniittoq tassaasoq ilumioq aakkiartorsimasoq seismologit ukiorpassuarni isumaqarsimapput, Inge Lehmannilli 1936-mi Ivittuuni Ittoqqortoormiinilu misissuinini tunngavigalugit nunarsuup iluaniittoq ilumioq aakkiartorsimasoq qularnaatsumik isumaliutersuuteqarluni oqaatigaa.

Ittoqqortoormiini nunap sajunneranik uuttortaasarfik 1935-mi ikuallappoq, Inge Lehmannilu 1937-mi nammineq uuttortaatit misikkarissut nunap sajunneranik uuttortaasarfimmi sanaqqitami ikkuppai.

Inge Lehmannip Kalaallit Nunaanni uuttortaasarfinnik marlunnik pilersitsinermini taakkua aappaata Ittoqqortoormiiniinera nalaatsornerinnaanngilaq. 1928-mi pilersinneqaqqammiinnartoq Danmarkip Norgellu Tunup avannaa pillugu akerleriipput, Danmarkillu Kalaallit Nunaannut tamarmut oqartussaassuseqarnissaanik tunngavilersuutinut 1925-mi Ittoqqortoormiit toqqavilerneqarnera 1928-milu ilisimatuussutsikkut uuttortaasarfiup pilersinneqarnera ilaapput.

Danmark nunat tamalaat eqqartuussivianni Haagimiittumi 1933-mi ajugaasuuvoq.

Hans Christian Andersen 1805-1875

Qallunaap Sisimiuni ajoqersuiartortup Knud Kjerip taalliortup inuusuttup H. C. Andersenip taalliaa „Det døende barn“, aviisimi „Københavnerposten“-imi 1827-meersumi naqiterneqarsimasoq, 1829-mi atuarpaa. Knud Kjer taalliamut tiguartingaarami kalaallisuunngorlugu nutserpaa, nutsigarlu danskit aviisiisa 1829-mi oktobarip 9-ani saqqqummiuppaat.

Taamaalilluni „Meeraaraq toqujartortoq“ taalliarpassuarni oqaluttualianilu ukiuni 200-ngajanni H.C. Andersenip Kalaallit Nunaanni atuakkiortutut nutserneqarnerpaatut inissisimaffigisaani siullersaavoq.

H. C. Andersenip nammineq Nunatsinnukanngikkaluarluni inuunini tamaat nuna avannaaniittoq, oqaluttualiortartunut tamanut isumassarsisitsisinnaalluartoq, soqutigiuarpaa. H. C. Andersenip umiarsuarmi naalagaq Wilhelm August Graah, kingusinnerusukkut 1828-31-mi Tunumut angalanerminik qallunaatsianillu ujaasinerminik iluatsinngitsumik tusaamasanngortoq, 1826-mi marsimi naapippaa. H. C. Andersenip Graap angalaneranik allaaserisaq kingusinnerusukkut atuakkiamini »Billedbog uden billeder«-imi 1839-meersumi oqaluttuat ilaanni atorpaa, tassanilu Tunup kujataani qilaatersornermik angakkunillu oqaluttuanik ilaartorpaa. Graah naapertorlugu inuttaa pingaarnerpaaq aniguivoq, H. C. Andersenilli taalliornermini kiffaanngissuseqarnini atorlugu angut toqutillugu oqaluttuaq sunniuteqarluartumik naggaserpaa.

Thyco Brahe 1546-1601

Ulloriarsiooq danskiusoq sølvimik qingaqarnini Tycho Brahemiinninilu pillugit immaqa tusaamaneqarneruvoq, qilammili ullorsissat pillugit paasisani nutaajusut pillugit aningaasani nutaani assiliartaalissaaq.

Tycho Brahe ilisimatuut arsarnernik misissuisut siullersaraat, taassumalu ilisimatusarnera kipineqanngitsumik ingerlateqqinneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni ajoqersuiartortitat, Hans Egede aallarnerfigalugu, issittup taarnerani arsarnernik misissuisarput, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni astrofysikerip siullersaata Ivalu Barlach Christensenip tamanna ingerlateqqippaa.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS