Kangerlussuarmi ilisimasassarsiorluni misissuineq annertooq

Ilisimatusartut maannakkorpiaq Kangerlussuarmiipput, tassanilu sermersuup aakkiartupallattarnera tamatumalu immamut nunarsuarmullu silap pissusianut sunniutai paasisaqarfiginiarsarissavaat. Sapaatip-akunneri arfinillit ingerlaneranni Kalaallit Nunaata sermersua sinerissallu qanittuani uumassusillit qanimut misissorneqassapput.

- Silaannaap allanngoriartornerata ilutigisaanik Kalaallit Nunaata sermersua sukkasuumik aakkiartorpoq. Atlantikumit imaq kissartoq kangerlunnut ingerlaarpoq, sarfallu allat naapinnerini imartani ilulissat aakkiartupiloorneranik nassataqartarput, sermillu iigartartut annertuumik anianissaanut sunniuteqaqataasarluni. Sermip aattup imartat tarajuusut annertuumik sunniuteqarfigalugit sarfat ingerlaarneranut sunniuteqarput, soorlu aamma imartani uumassuteqartut sunnerneqartut aammalu Atlantikup Avannaatungaanit sunniutit Tuluit Nunaanni silap pissusaanut sunniuteqartut, Tuluit Nunaata Københavnimi aallartitaqarfia qanittukkut tusagassiutinut nalunaarummi allappoq.

Issittumi ilisimatusarnermut umiarsuaq imaatigut atortorissaarutinik siuarsimalluinnartunik ulikkaarpoq, ilaatigut immami robottimik imarsiornermik ilisimatuunit, biologinit ujarassiuunillu atorneqartartussamik.

Ujaqqanik katersukkatigut misissugassat

Tamanna ilutigalugu, imartat naqqani aammalu sumiiffimmi ujaqqat katersorneqartut quliminguulinnit aaneqassapput Holocenellu nalaani pissutsit atuuttut katersukkatigut  umiarsuarmi misissuiffigineqassapput, ilisimatitsissutaavoq.

Professori Colm O’Cofaigh, sermeq pillugu imartallu pillugit ujarassiooq, oqarpoq:

- Kalaallit Nunaani Holocene aammalu sermersuarmi allannguutit peqqutigalugit imartanut sunniutaasut paasisimasaqarfiginissai aammalu malinnaaffiginissai pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamaaliornikkut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu imartani allannguutaasussat pillugit piareersimasoqarsinnaaneranut pingaaruteqarluinnartuummat. Misissugassatigut ukiuni kingullerni 11,700-juusuni qanoq ittuusimanerinut qanorlu annertutiginerinut  paasisaqarsinnaanitsinnut sakkussat pigineqartut RS Sir David Attenborough-mi pigineqartut KANG-GLAC-millu piginnaaffigineqartut periarfissippaatigut.

Pinngortitaleriffik akuutinneqarpoq

KANG-GLAC suliniutaavoq Pinngortitaleriffik suleqatigalugu paasissutissatigut avitseqatigiiffik. Ilisimatusarluni misissuineq ukiut pingasut qaammatillu arfinillit ingerlassapput.

RRS Sir David Attenboroughip Kalaallit Nunaanut ilisimasassarsiorluni angalanera tassaavoq Tuluit Nunaata Kalaallit Nunaannik ilisimatuussitsikkut suleqatigiiffiisa ilaat, soorlu aamma Tuluit Nunaata Kalaallit Nunaatalu akornanni stipendiatit ingerlanneqartartussat ilagigaat, tamatumunngalu maannamut suliniutini 20-ni aningaasat atugassiissutaasimalerput 500.000 pund (4,4 mill kr). Aasap ilaa Tuluit ilisimasassarsiutaat umiarsuaq RRS James Cook Nuummut tulassaaq, uanilu ilisimasassarsioqatigiittarneq pillugu assigiinngitsunik aaqqissuussisoqarnissaa pilersaarutaavoq.