Keira Alexandra Kronvoldip eqqartuussissuserisua: Suliaq isumakulunnangaatsiartoq

Ministeriuneq Mette Frederiksen Folketingimi marlunngornermi apeqqarissaartoqarnerani qallunaat kommuniisa kalaallinik angajoqqaallit angajoqqaatut piginnaaneri pillugit misissuineranni qallunaat misiliutaannik isornartorsiorneqartunik atuinerat pillugu arlaleriarluni apeqquteqarfigineqarpoq.

Ministeriunerup kommunit iliuusii amerlanertigut illersorpai, aammali naalagaaffeqatigiinnermi nunat, oqaatsit kulturillu pingasuummata inuiaqatigiinnut ilanngutivinneq aaqqiissutissaanngitsoq Naalakkersuisut isumaqatigalugit oqaatigaa.

– Oqaatsit meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaanut aalajangiisuusussaanngillat. Aamma meeqqamik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut inatsisitigut tunngavissaanngilaq. Soorunami naamik, Mette Frederiksen oqarpoq. 

Oqaatsit pingaaruteqarnerat 

Taamaakkaluartoq Keira Alexandra Kronvoldimut sapaatip-akunneri pingasut matuma siorna Thisted Kommunemit pinngitsaalineqarluni meeqqaminit arsaagaasumut tunngatillugu oqaatsit pingaaruteqarsimarpasipput. Suliami Sermitsiami sukumiisumik allaaserisakkatsinni. Tassami suliamut atatillugu allakkiani oktobarip 24-ani ima allassimasoqarpoq: 

„Keirap kalaallisut tunuliaqutaqarnini atorluarpaa, tassami kiinarsorneri annikikkaluillunniit attaveqaqatigiinnermut pingaaruteqarput. Meerarli Danmarkimi peroriartortussaammat Keirap meeqqap inuiaqatigiinnit naatsorsuutinut periuutsinullu Danmarkimi inuiaqatigiinni inuunissamut pisariaqartunut piareersaarnissaa ajornartissavaa."

AAMMA ATUARUK
Danmarkimi kommunip kalaaleq ernippat meeraanik pinngitsaaliissumik arsaarniaraa

 Isornartorsiuineq akuersaanngikkaa 

Thisted Kommunemi Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ingerlatsivimmi pisortaq Lars Sloth kalaallisut tunuliaqutaqarneq inuttut pisinnaatitaaffinnik arsaarneqassutaasinnaanersoq aperineqarami ima akivoq:

– Kalaallisut allatulluunniit tunuliaqutaqarnerup Danmarkimi angajoqqaatut pisinnaatitaaffiiagaassutaasinnaanera, aamma angajoqqaat piginnaanerinut nalilersuinermi misilittakkat unamminiarnartullu ataasiakkaat aalajangiisuunerat ilumuunnginnerarsinnaavara, kisiannili misissuineq annertusoq tunngavigalugu immikkut ataasiakkaarilluni nalilersuineq pineqarpoq, tamannalu meeqqap pitsaanerpaamik atugaqarnissaa qulakkeerniarlugu siunertaavoq.

Ministerip kajumissaarutaa 

Thisted Kommunep isumaginninnermut ineqarnermullu ministerimit allagarsisimalluni Sermitsiamut uppernarsarpaa, tassani ministerip “kommunit ilaqutariit kalaallinik tunuliaqutallit misissugassanik isornartorsiukkanik atuiunnaarnissaannik eqqarsaatiginneqqissaaqqullugit kajumissaarutigaa.” 

– Allakkamut tunngatillugu suliami assingusumi angajoqqaatut piginnaasanik misissuisoqarsinnaanissaa pillugu maannakkut isummernikuunata ilisimatitsissutigisinnaavara. Taamatut pisoqassappat taamaaliussaagut, Lars Sloth allappoq, taassumalu Keira Alexandra Kronvold pillugu suliaq allalluunniit assingusut kommunip suliareqqissanerai apeqqutigineqarmat ima akivoq: 

– Meeqqanut Inuusuttunullu Ataatsimiititap aalajangiisimanera Naammagittaalliuuteqarnermut aqutsisoqarfiup akerlerinngikkaangagu suliareqqitassanngortinneq ajorparput. Lars Slothip kulturikkut assigiinngissutit eqqarsaatigalugit nutaamik misilitsittoqartinnagu kommuni assingusumik atugaqalissanngitsoq neriuutigalugu nangilluni oqarpoq. „Erseqqissumik oqassaguma suliat taamaattut ikitsuinnaat suliarisarpagut,“ allappoq.

Isumakulunnarpoq 

Keira Alexandra Kronvoldip eqqartuussissuserisua Jeanette Gjørret Stage Advokatfirmami pisortaasoq Lars Slothip akissutaa pillugu isumakuluppoq: 

– Angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuutit akuerisaanngitsut taamaammallu atorneqartariaqanngitsut Ingerlatsivik ilisimatinneqarnikuuvoq. Angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuisoqartarnissaa inatsisitigut piumasaqaataanngilaq. Ingerlatsiviup misissuinerit unitsittariaqarlugillu angajoqqaat atugaat allatut paasiniartariaqarpai, ilaatigut ilaqutariinnik katsorsaanermik assigisaanilluunniit iliuuseqarnikkut.

Naammagittaalliuteqartarnermut aqutsisoqarfiup misissuutit akuerigai

 Ingerlatsiviup kukkunerit amigaatillu kingusinnerusukkut paasissutigineqartut aaqqinnianngimmagit toqqaannartumik kukkuneusoq Jeanette Gjørret isumaqarpoq. Taassumattaarlu Naammagittaalliuteqartarnermut aqutsisoqarfik angajoqqaatut piginnaasaqarnermik misissuinernik misissuutinillu misilittaaneq ajornera erseqqissarpaa.

­– Ingerlatsiviup suliai Meeqqanut Inuusuttunullu Ataatsimiititaliap aamma Naammagittaalliuuteqartarnermut aqutsisoqarfiup isummerfigisarlugillu ingerlatsiviup saqqummiussai tunngavigalugit aalajangiisarput. Naammagittaalliuuteqartarnermut aqutsisoqarfiup angajoqqaatut piginnaasanik misissuinerit nalilersorneq ajorpai, misissuinerillu misiliummik akuerisaanngitsumik ilallit taamaalillugit akuerineqarsimallugit. Naammagittaalliuuteqartarnermut aqutsisoqarfik misissuinermit paasissutissanik pissarsineq ajorluniluunniit angajoqqaatut piginnaasanik misissuinerit isornartorsiorneq ajorpai. Taamaammat ingerlatsiviup kukkunerit amigaatillu kingusinnerusukkut paasineqartut aaqqinniannginnamigit toqqaannartumik kukkusoq isumaqarpunga. Ingerlatsivik suliamik ingerlateqqiisariaqaraluarlunilu misissuutit aalajangiinermut pingaaruteqarnersut misissortariaqaraluarpai. 

Ilaqutariittut inuunissamut pisinnaatitaaneq

Keira Alexandra Kronvold pillugu suliaq maanna Isumaginninnermut Nakkutilliisoqarfimmit misissorneqassasoq Jeanette Gjørret oqaluttuarpoq, tamatumalu saniatigut suliaq misissoqqeqqullugu kommuni qinnuigineqassaaq.

Suliat danskit misissugaannik tunngaveqartut tamarmik suliarineqaqqittariaqartut Naalakkersuisut oqarput. Tamannali danskit isumaginninnermut ineqarnermullu ministeriannut kommuninullu manna tikillugu sunniuteqarsimanngilaq. 

– Tamanna ajoraluartumik naalakkersuisunit maannamut ukkatarineqanngilaq, naak tamatumani unammillernartut sivisuumik ilisimaneqaraluartut. Uanga isumaga naapertorlugu tamanna ajornartorsiutaangaatsiarpoq, tassami angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamik aalajangiineq tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnut – ilaqutariittut inuunissamut pisinnaatitaaffinnut - unioqqutitsineruvoq. Ilaqutariinnut taama akuliunnerusoqaqqissinnaanersoq eqqarsaatigisinnaanngilara, Jeanette Gjørret oqarpoq.

Akissut misigittaatsoq

Christiansborgimi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip ministeriunerup apeqqarissaarnermi akissutai naammaginngilai.

Ministeriunerup apeqqarissaarnermi misigittaatsumik akivaanga. Arlaleriarluni akerliussutsimik takutitsisoqarpat, inuit pisinnaatitaaffiinik illersuiniaqatigiiffiit aamma immikkut ilisimasallit mianersoqqusisut tusaanngitsuusaarneqarpata, naalakkersuisut qanoq pisoqarnera paasinngikkaat paasilertarpara.

– Angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni oqaatsit kulturillu eqqarsaatigineqartariaqarput, tamanna ministeriunerup akuerivaa, iliuuseqarfigiumanngilaali. Maannakkut ingerlanitsigut, tassa kalaallit folketingimi ilaasortat kisiisa aalajangiisuunerisigut, ingerlaannassappat aatsaat ukiut qulit 20-llu akornanni qaangiuppata anguniagaq angussavarput. Naalakkersuisut akisussaaffimmik tigusinissaat pisariaqartipparput, Aaja Chemnitz oqarpoq.