Danmarkimi kommunip kalaaleq ernippat meeraanik pinngitsaaliissumik arsaarniaraa

– Anaanaga najortilaariarsiuk eqqissisimatillutalu.

20-nik ukiulik Zoe Ariella Kronvold ukiut qulit matuma siornagut aqqalooqqanilu taamanikkut arfineq-pingasunik qaammatilik peqatigalugit arnaminit pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqartoq oqarpoq.

Maannakkut arnaat naartusoq Keira Alexandra Kronvold kingumut pinngitsaaliissummik meeqqaminik arsaarneqartussanngorpoq immaqalu inunnguinnartorli meeravissianngortinneqarluni, Thisted Kommunemit innersuussineq tunngavigalugu.

Taamatut innersuussineq amerlaqisut paasisinnaanngilaat.

– Allaanngilaq isiginnaagassiaq eqqumiitsoq. Kommunip eqqortumik oqaluttuartinnaveersaarpaatigut taarsiullugulu eqqunngitsunik nassuiaalluni, Mikael Hertig Kera Alexandra Kronvoldip kommunimut illersuisua kiisalu meeqqat inuusuttullu pillugit ataatsimiititaliami sinniisaa oqarpoq.

Paasissutissat killormut saatsinneqartut

Keirap inuunerata inuunermilu atugaasa allaaserinerat kukkusumut sangutinneqartut annertuumillu kukkuneqartut Mikael Hertig isumaqarpoq.

– Keira angerlarsimaffimmi imigassartorfiusumi peroriartorsimanngilaq. Keira ulluinnarni nakuuserfigineqarsimanngilaq. Keira sianiitsuunngilaq. Allarpassuillu. Taamaakkaluartoq tamakku suliami eqqortuusut allassimavoq. Sullissineq kanngunarluinnarpoq kukkusumillu paasissutissiinertut isikkoqarluni, oqaluttuariniakkamut paasissutissanik eqqortunik ujaasisoqarluni, Mikael Hertig, Keiramut suliami kisimiilluni ilungersuuteqanngitsoq oqarpoq. Aamma peqatigiiffik MAPI (Meeqqat Angajoqqaallu Peqqinnissatigut Ikinngutaat) suliami illersuiniaraluarsimavoq, ilaatigullu qulakkeerlugu eqqartuussissuserisoq Lars Burgaard Sørensen pinngitsaaliissummik arsaarinnittoqassatillugu immikkut ilisimasalik suliami suleqataassasoq.

– Keirap suliaq sivisooq annernartoqaqisorlu tatineqariartuutaasoq kommunimillu immikkoortitsinerusoq aqqusaarsimavaa. Ersarippoq Keira kalaaliusoq Danmarkimi immikkoortinneqarlunilu nikassarneqarsimasoq, MAPI-mi siulittaasoq Laila Bertelsen Thisted Kommunip immikkoortitsinera tunngavigalugu politiinut nalunaaruteqarniartoq oqarpoq, tamannali maannakkuugallartoq eqqartuussissuserisup ingerlateqqunngilaa.

Kommunimit tatineqarneq

Suliami qitiuvoq 38-nik ukiulik Keira Alexandra Kronvold, 19-inik ukioqarluni Qeqertanit Danmarkiliartoq tagiartuisartutut ilinniarniarluni. Piffissaq sivisooq ingerlareersoq panini Zoe Danmarkiliartippaa.

– Isumaliorpunga peroriartorfissaqqissoq, oqaluttuarpoq.

Aallartilluarporlumi. Keira suliffittaarpoq arnap allap meerai marluk paarisarlugit. Tassunga atatillugu arnaq aperaaq Keirap sullissisorisani naapikkusunnginneraa. Ataatsimiinnermili Keirap oqilisaassiffiginissaa pineqaleriataarpoq, annilaangalerporlu panimminut atatillugu kommuni qanoq iliorniarnersoq.

– Taamaattumik Thisted Kommunimut nuuppunga, sullissisorli takuniaasalerpoq. Ammaakkusunneq ajorpakka, uteriiserpulli. Ilungersorput takuniarlugu meerara qanoq paarineriga. Ukiut ingerlanerini tatineqarneq annertusiartorpoq, naggataatigullu oqarput iluamik paarinngikkiga taamaattumillu paninnik arsaarnialerlunga. Taamatullu pisoqarpoq paniga qulingiluanik ukioqarpoq erneralu arfineq-pingasunik qaammateqarluni. Meeqqakka marluullutik pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqarput. Pania Sundbymi ilaqutariinni paarineqarpoq erneralu aanaakkunnut Bosniameersunut inissinneqarluni.

Angajoqqaatut piginnaaneqanngitsoq

Keira Alexandra Kronvold imigassamik aanngajaarniutinillu ajornartorsiuteqarsimanngisaannarpoq. Nakuuserfiusumi peroriartorsimanngilaq. Angerlarsimaffeqanngitsuunanilu suliffissaaleqisuunngilaq.

Suliaq pileqqaarmat Keira pillugu allassimavoq panimmi peqqissuunissaanut, ineriartornissaanut ajunngitsumillu inuunissaanut pisariaqartunik angajoqqaatut piginnaaneqanngitsoq, panimmilu paasinissaa, eqqissisimanissaa, patajaatsumik inuunissaa tapersersornissaalu piginnaaneqarfiginngikkaa.

Taamatut naliliinerat Keirap panimmi meeraallunili misigisaannit allarluinnaapput. Ullumikkut Zoe 20-nik ukioqarpoq meerarsiaallunilu misigisapiluni oqaluttuaralugit anaanaminillu annertuumik maqaasisimanini. ”Misigaanga anaanama kisimi pisariaqartitakka paasisinnaagai.” Zoep taamaallaat anaanani aqqaluanilu annaanngilai, ilitsoqqussaraluguli oqaatsini kulturikkullu kinaassutsini aamma annaavai. Kalaallisummi oqaloqqusaanngilaq, isumaqartoqarmat tamanna ”inuttaanut annertuallaassasoq”.

– Ullumikkut kalaallisut oqalussinnaanngilanga, taamaallaat danskisut. Oqaatsinnik arsaarinissassinnut pisinnaatitaavisi? Kinaassutsinnik?, Zoe Sermitsiamut mailikkut allappoq.

Maanna Keirap panissaa aamma taamatut pineqartussanngorpoq.

Allaaserineqarnini ilisarisinnaanngikkaa

Keirap angajoqqaatut piginnaasai 2014-imi, 2016-imi, 2019-imi 2024-milu misissorneqarput, misissuinerilli ilaanni siuliani pisut uteqqinneqaannartarput annertunerusumik nassuiaasoqarani. Suliami takuneqarsinnaavoq Keira 2024-mi sianissutsimigut misissorneqarsimasoq WAIS-IV, Rorschachip bilikkimik kusernernik misiliissutaa allalu misissueriaaseq MCM-III atorlugit. Tamatuma saniatigut aaqqissuussamik Keirap naartuatalu akornanni attaveqatigiinneq MIM atorlugu misissorneqarpoq.

Suliami Keira Alexandra Kronvoldip naartuminut angajoqqaatut piginnaaneqarneranut atatillugu kommuni allappoq:

”Keirap naartuata pisariaqartippaa Keirap anaanaalluartuuniarnissaa – naalungissap pisariaqartitai pillugit nalinginnaasumik ilisimasanik atuarluni – taarsiullugulu anaanaalluartuusariaqarluni. Keirap kinaassutsimigut misigissutsikkullu ajornartorsiutai attaveqalernissamut toqqissisimasumillu attaveqariaaseqalernissamut pingaaruteqarput.”

– Taamaattumik tarnip pissusaanik ilinniarsimasoq sullissisorlu aalajangipallapput allanngorsimanngitsunga, oqaatsikkalu tamarmik naammaginarnatik. Allaannginnami oqaatsit aalajangersimasut oqaatiginissaat ujartoraat naammaginartissinnaasatik oqaatigisakkalu uannut atorlugit. Kalaallit Nunaanni oqaaseq ataaseq oqaatigisinnaavarput danskisut sorpassuarnik isumaqarsinnaasoq, soorlu ”Annilaanganalaarpoq”, isumaqarluni qununalaarsinnaasoq imaluunniit iluaalluni. Oqaatsit danskisut allarluinnaapput.

Qallunaajunngilanga

– Kalaaliunera allanngortissinnaanngilara, Iliuuserisakka eqqarsartaaseraluunniit allanngortissinnaanngilakka. Tassanngaannaq danskisut pissusilersorsinnaanngilanga imaluunniit danskiusaarlunga. Maani peroriartorsimanngilanga. Aamma danskisut paasinnittaaseqanngilanga, misigissutsillu danskiusutut takusinnaanagit, imaanngilaq anaanaalluanngitsunga, Keira oqarpoq, nangillunilu:

– Kulturimit allamit kingoqqisuuvunga. Sianissusera misissorneqartussaanngilaq, soorlu maani taamaaliortut. Allatut ittumik meeqqannut attaveqariaaseqarpunga, meeqqamalu pisariaqartitaat oqariartuutiginiagaallu danskiusunit allaanerusumik paasisinnaavakka. Ilumoorpoq danskisut oqalussinnaaneq Danmarkimi pingaaruteqartoq, meeqqakkali marluinnik oqaaseqarput – danskisut tuluttullu – aamma kalaallisut paasisinnaapput. Angajoqqaarpassuit ilisimavakka danskisut oqalussinnaanngitsut meeraqartulli pingasunik sisamanik oqaasilinnik. Sooq uanga meeqqakka kalaallisut oqalussanngillat?

– Malugisinnaajuarsimavara sullissisora tarnillu pissusaanik ilinniarsimasoq aalajangersimasunik akinissannik qisuariarnissannillu piumasaqartut. Ajornartorsiutaavoq danskiusutut nalinginnaasutulli qisuariarneq ajorama. Allaannginnami aalajangersimasunik ilusillit karseeqqamut ikiorartussaallugit, issoqqaarissut ukiumut aalajangersimasumut ineriartornermut inuunerinnissamullu tunngallutik. Kalaallilli ilinniarniarlutik pitsaanerusumillu inuuniarlutik Danmarkiliartartut inuiaqatigiinnut tulluanngikkunik ajornartorsiussapput. Taava meeqqatsinnik arsaartarpaatigut taakku tulluarsarniarlugit. Meeqqat danskiusussatut perorsarneqartarput. Allatut ilusinittarput, oqaatsitilli, kultoorertik kinaassusertillu pilliutigalugit.

Anaanaq meeqqaminut ilungersortoq

Ukiup affaani kingullermi Keira angutaatinilu naartuanut ataataasoq Thistedimi oqaluffimmut saammarsariartortarput.

”Takusinnaavara anaanaq meeqqamik uuminnga sakkortuumik kissaateqartoq, meeqqaminut ilungersortoq meeqqaminullu ajunnginnerpaamik kissaateqartoq, anaanaavoq nalinginnaasumik pitsaanerulaartumilluunniit sianissuseqartoq, meerassani tigummiinnarsinnaaniarlugu qanorsuaq iliuuseqarusuttoq, ilaatigut suliamut tunngasunik atuagassarsiortartoq kommunip angajoqqaatut piginnaasanik misissueriaasianut akissutigineqarusuttut naammassisinnaaniarlugit. Takusinnaavara anaanaq meeqqat erniunissaanut inigisaminik piareersaasimasoq. Anaanaavoq misigissutsikkut naartuuminut attaveqartupilussuaq.” Thisted-Skinnerupimi palasi Benne Holwerda Thisted Kommunimi meeqqanut inuusuttunullu ataatsimiititaliami ilaasortanut sapaatit-akunnerani qaangiuttumi aalajangiinissaq sioqqullugu allappoq.

Eqqartuussissuserisoq tupigusuttoq

Ilisimaneqartutuut suliaq maannamut ima inerneqarpoq Keira Alexandra Kronvoldip naartuata inunngornerminiit arsaarinnissutigineqarnissaanik.

– Meeqqat inuusuttullu pillugit ataatsimiititaliap aalajangiinerata kingornagut ima inuummarliortigaanga napparsimaviliartariaqarlunga. Aalajangiinerup kingorna akunnerit 23-t qaangiummata sullissisora sianerpoq aperalungalu angajoqqaarsiassat naapikkusunnerikka. Sumilluunniit misiginneqataanngilaq qanorlu innera soqutigerpasinnagu. Allaannginnami allap meeraanik ilumioqarsimasunga, Keira oqarpoq, aalajangiinerullu allanngortinneqarnissaanik suli neriuuteqarluni.

Tamannalu immaqa periarfissaqarpoq. Eqqartuussissuserisua Lars Burgard Sørensen isumaqarpoq. Thisted Kommuniatami kalaallinik angajoqqaanik naliliisarnermut atorneqartumik isornartorsiorneqaqisumik atuinerata ajornartorsiutitaqarnerata saniatigut, maleruagassat taakku atorlugit meeraq suli naartuusoq pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigaat, suliamilu uani tamanna paasiuminaalluinnarpoq.

– Kommunip angajoqqaanik kalaallinik nalilersuinermi danskit nalilersuutaannik atuinera ajoraluartumik takoreersimavarput. Tamanna nutaartaqanngilaq. Suliap uuma immikkuullarissutigaa maleruagassat taakku meeqqap suli naartuusup arsaarinnissutigineqarneranut atorneqarsimanerat. Tamanna paasisinnaanngilara. Taakkumi suliani pisariaqavittumik atorneqartussaapput anaanaasup meeraatalu attaveqarnerisa aallartinneraniilli atorneqarnerat. Suliamili uani tamanna tunngavissaqanngilaq. Keirap ernini najorsinnaavaa. Panini inersimasoq takusinnaavaa. Namminerisaminik ineqarpoq ataavartumik suliffeqarluni imminullu isumagisinnaalluni.

Suliaq maalaartarfimmut ingerlateqqinneqareerpoq, tamatumali saniatigut Lars Burgaard Sørensenip maalaartarfimmi pisortaq qinnuigaa kommunip aalajangiinera immikkut ittumik taamaatinneqaqqullugu.

Keira Alexandra Kronvold novembarip aallartinnerani ernisussaavoq.

Sermitsiamit suliaq isumaginninnermut ministerimut Sophie Hæstorpimut saqqummiunneqarpoq apersorneqarnissaanillu qinnuigalugu, sulili akisoqarsimanngilaq.