AQQUTIP KØBENHAVNIP NUULLU AKORNANNI AMMARNEQARNERA

Kielsen: Ulloq manna nunatsinnut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarpoq

Ukiut arlallit piareersartoqareernerani mittarfiit pillugit pilersaarummik 15. november 2018-imi akuersissutigineqartumik pilersitsisup, Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Kim Kielsenip (S) ullumikkut ullut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut oqaluttuarisaanermi pingaarutilittut taavaa.

Naalakkersuisut siulittaasorisimasaat, Kim Kielsen (S), aamma mittarfiit pillugit pilersaarutip ilusilersuisua oqalugiarpoq Gate B10-mi Københavnip mittarfiani, Air Greenlandip timmisartorsuata Tuukkap Nuummut aallarnissaa sioqqullugu.
Saqqummersinneqarpoq

Kim Kielsenip tulluusimaarluni nuannaarlunilu oqalugiaateqarpoq Københavnip Nuullu akornanni aqqut nutaaq ammarneqarmat.

Oqalugiaatini aallartitsinnagu Kielsenip oqaluttuarivaa qanoq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni aqqut piviusunngorsimasoq novemberimi 1954-imi, taamanikkulli Atuagagdliutit aviisimi aaqqissuisuusoq Jørgen Fleischer peqataasimavoq allaaserinnillunilu Københavnimi ullormi siallersumi, susoqarsimanersoq taamanikkut Statsministeriusoq Hans Hedtoft siuttoralugu aqqut ammarneqarmat.

- Taamani Kangerlussuarmiit ingerlaqqinneq ajornakusoorsimavoq. Amerikamiut sakkutuuinik ikinngutitaartoqartariaqartarsimavoq sinerissamut ingerlaqqinniaraanni. Kisianni kingorna umiarsuarmik Uummannamik aqqut imaatigut pilersinneqarpoq, umiarsuarli Arsuup eqqaani 1950-ikkut naanerani ajutoormat, isumaqatigiittoqarpoq iliuuseqartoqartariaqartoq timmisartukkut ilaasunik angallassinermi ineriartortitsinissamut. Taamanikkut taamaalilluni qulimiguulinnut aammalu timmisartunut suluusalinnut mikinerusunut mittarfiit sanaartorneqarnerat aallartippoq, 1960-ikkunni aallartinnerani amerliartuinnarlutik, Kielsen oqaluttuarpoq nangillunilu:

- Ullumikkut timmisartunut mittarfinnik arlalinnik peqarpugut maannalu tassa  timmisartunut angisuunut mittarfinnik arlalinnik peqalerluta, taamaammat ullumikkut ulloq nalliussinitsinni oqaluttuarisaanermi pisut pingaarutillit taakkua eqqaamassariaqaratsigit taamatut allaarniivunga, oqaluttuarisaanitsinni immikkoortoq taanna aamma eqqaamassagatsigu.

Ulloq manna oqaluttuarisaanermi allanneqarpoq

- Tikilluaritsi ullormut manna oqaluttuarisaanitsinni ilannguttumut, ullumikkummi Københavnip Nuullu akornanni toqqaannartumik attaveqarneq pilersinneqarpoq. Qularinngilara ullumikkut ulloq angisooq manna tamatta tulluusimaarutigigipput pissanngatigalutigulu, aamma ersersinneqarpoq ullumikkut oqaluttuarisaanermi killiffik angusarput, avammummi ammanerulerpugut.

- Ulloq manna immikkut ippoq, aamma nutaamik aqquteqalerneq nunap assingani takuneqarsinnaalerpoq, tamannalu nutaanik attaveqaateqalernermik periarfissiivoq, tamannalu isumaqarpoq nunanut allanut qaninnerulersinnaanngortugut, kulturikkut aningaasarsiornikkullu.

- Ullumikkut killiffitsinnut angalanerput sivisuumik ingerlasimavoq. Angalanitta ingerlanerani siunertanik immersuisarsimavugut, politikkikkut suleqatigisimasara Niels Thomsen (taamanikkut Demokraatit siulittaasuat, aaqq.) eqqaanngitsoorusunngilara, aamma mittarfiit pillugit isumaqatigiissut Inatsisartuni amerlanerussuteqarnikkut piviusunngorpoq.

- Inuppassuit ullumikkut killiffipput pillugu qujassuteqarfigisariaqarpavut. Politikerit, Kalaallit Airports (maanna Greenland Airports, aaqq.), qujanarujussuaq sulilluarsimanissigut ullumikkut ullorsioqatigiissinnaanngoratta.

- Ullumi angalanissarput periarfissanik nutaanik ammaassaaq, aamma nunarsuarmioqatitsinnut uagutsinnut apuunnissaq ajornannginnerulissaaq, pinngortitarsuaq kusanartoq piinnarnagu, kisianni aamma aningaasaliissutit annertunerusut inuussutissarsiornermullu suliniutit nutaat periarfissinneqartussanngorput. Danmarkimut, Europamut nunarsuarmullu sinneranut sunniuteqassaaq, nunarput apuuffigiuminarnerulissammat.

Ullorli manna aallarniutaannaavoq

- Angusarput inerisitaavoq tamatta tulluusimaarutigisinnaasarput, kisianni aamma eqqaamassavarput ulloq manna aallarniutaannaammat, siunissaq periarfissanik ulikkaarpoq, aammalu pissanganarpoq timmisartuussinerit aqqutigalugit periarfissat nutaat qanoq inerisarneqarumaarnersut. Periarfissat nutaat ineriartortitsinermik, suleqatigiinnermik ataatsimoornermillu ammaassipput.

- Aammalu periarfissaq atorusuppara Kangerlussuarmiut sulinermikkut tamatsinnik kiffartuussisimasut ukiut ingerlanerini amerlasimaqisut qujaffigissallugit. Pitsaasumik suliaqarsimavusi, aammalu nuannaajallannarpoq akornassinni amerlasuut Nuummi sulilersimammata.

- Naggataatigut Lars Løkke (Rasmussen, red.) qujaffigerusuppara mittarfiliassanut 700 millionit koruuninik aningaasaliisimammat, Statsministeritut inissisimanerani mittarfiliassanut aningaasaliinissamut isumaqatigiissut atsioratsigu.

- Lars Løkke, tikilluarit qujanarlu 700 millioner koruuninut, Naalakkersuisut siulittaasorisimasaat, Kim Kielsen naggasiivoq.

Powered by Labrador CMS