Piginneqatigiit sisamat aalisarnermi aqutsinermilu misilittagaqarluartut aalisarnermik ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik SiKu Trawl A/S-imik pilersitsipput.
Ingerlatseqatigiiffimmik piginnittut Naalakkersuisut Kitaani avataasiortunut qaleralittassiissutinik saarullinnittassiissutinillu naleqangaartunik SiKu Trawlimut pisassiissutigineqarnissaat naatsorsuutigaat.
Piginneqatigiit sisamat aalisarnermi aqutsinermilu misilittagaqarluartut aalisarnermik ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik SiKu Trawl A/S-imik pilersitsipput.
Ingerlatseqatigiiffimmik piginnittut Naalakkersuisut Kitaani avataasiortunut qaleralittassiissutinik saarullinnittassiissutinillu naleqangaartunik SiKu Trawlimut pisassiissutigineqarnissaat naatsorsuutigaat.
SiKu Trawlimit Sisimiuni qullersaqarfilimmit aalisariutinik piginnillunilu ingerlatsisoqalernissaa siunertarineqarpoq.
- Pikkorissunik suleqateqarnissaq pissanganartutut isigigakku suleqataalerpunga.
Piginneqataasut sisamaasut ilaat, KNI-p pisortaanera Jeppe Jensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Piginnittuni nuimanerpaallunilu ilisimaneqarnerpaavoq, piginnittut sinneri aalisartuupput.
- SiKu Trawlimut peqataanera soorunami KNI A/S-ip siulersuisuinit akuerineqarpoq, KNI-mi pisortaaneq Jeppe Jensen oqarpoq.
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Kitaani qaleralittassat 4.600 tonsit, saarullittassat 1.950 tonsit nataarnartassallu 166 tonsit pisassiissutiginiarpaat.
Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnut pisassinneqarnissamik qinnuteqartunut aqqaneq-marlunnut, taakkunani SiKu Trawl ilaalluni, kikkunnut pisassiisoqassanersoq ullualuit qaangiuppata aalajangertussaassavaat. Aalisarnermik ingerlatseqatigiiffimmut annermut ataatsimut imaluunniit minnerumaanut marlunnit pisassiisoqarnissaa siunniunneqarpoq.
Kilisaatinik pisinissamut neriorsuut
Peqatigiiffik ukioq manna apriilimi pilersinneqarpoq.
SiKu Trawlsimik piginneqataasut pingasut aalisartuupput misilittagaqarluartut, ilaatigut siulittaasoq Tsatso Efraimsen.
- Kilisaamik 2026-mi atulersussamik pisinissamik neriorsuivugut. Suliaq maanna ingerlammat angallat tunisisorluunniit pillugu sukumiinerusumik paasissutissiisinnaanngilagut, Tsatso Efraimsen Sermitsiamut mailikkut allappoq.
- Piginneqatigiiusugut sisamaavugut, taakkunannga pingasut aalisartuullutik misilittagaqarluartut. Uanga nammineq aalisartuuvunga kilisaatinilu avataasiortuni ukiorpassuarni misilittagaqarluarluni. Aalisarnermi tunisassiornermilu pisortatut misilittagaqarluarpunga. Siulersuisuni siulittaasutut suliamut tunngasunik ilisimasakka aqutsinermilu misilittakkakka ataatsimoortippakka, 45-nik ukiulik Tsatso Efraimsen oqarpoq.
- AUC Esbjergimi diplomingeniøritut aalisarnermi teknikeritut ilinniagaqarpoq.
Aalisartut piginnittut allat tassaapput 30-nik ukiulik aqumiu Pavia Lund. Taanna kilisaatini aquttutut aalisartutullu misilittagaqarpoq. Pavia Lund SiKu Trawlimi pisortaavoq.
Aammattaaq 49-nik ukiulik Ernst Lund piginneqataavoq, taannalu aalisartuuvoq ukiuni 20-ni namminersortoq, pingaartumik sinerissap qanittuani aalisarnermik misilittagalik.
Jeppe Jensen: - Piginneqatigiit tulluartut
- Suliffeqarfimmi aallarterlaami piginnittut assigiinngitsunik ilisimasaqartut, aalisarnermilu assigiinngitsunik piginnaaneqartut suleqataasinnaanerat pissanganartutut isigaara.
- Piginneqataasutut siulersuisunilu ilaasortatut suliffeqarfimmik aqutsinermik niuernermillu ineriartortitsinermut tunngatillugu ilisimasakka misilittakkakkalu atorluarsinnaavakka, Jeppe Jensen oqarpoq.
Piginneqatigiit inuusuttuusut siunissamilu nunap ilaani aalisarnermik ingerlatsinissamik anguniagaqartut oqaatigaa, suliffeqarfiullu tunisassiai tunngavigalugit ineriartortitsinissamik, soorluttaaq suliffeqarfiup ineriartortinneqarnissaanik anguniagaqartut.
Jeppe Jensen KNI-mi ukiuni kingullerni sisamani pisortaaneruvoq. Siusinnerusukkut ilaatigut Tele-Postimi, maanna Tusassimi, tuniniaanermut pisortaasimavoq Polar Rajaamilu allaffissornermut pisortaanikuulluni.
Siulittaasoq: - Niuernikkut pilersaaruteqarpugut siunnerfeqarluartumik
- SiKu Trawl tamakkiisumik kalaallinit pigineqarpoq, piginnittut tamarmik nunatsinni najugaqarput tamakkiisumillu akileraartussaallutik. Niuernermut pilersaaruteqarpugut siunnerfeqarluartumik, ingerlatseqatigiiffiup ukiuani siullermi nammineq kilisaatitaarnissap tungaanut namminersortunik aalisarnermik ingerlataqartunik suleqateqarnissamik siunertaqartumik. Tamanna patajaatsumik aallartinnissaq qulakkeerniarlugu pissaaq, siulittaasoq Tsatso Efraimsen oqarpoq.
Naalakkersuisut siulii Kitaani sinerissap qanittuani qaleralittassiissutit saarullittassiissutillu ilaat immikkoortinneqarnissaat decembarimi 2024-mi aalajangerpaat. Pisassiissutit siammarterniarlugit ingerlatseqatigiiffiillu nutaat aalisarsinnaanerannut periarfissiiniarlugit.
Pisassiissutit ukioq manna februaarip arfineq-aappaanni neqeroorfigineqarsinnaanerat aallartippoq, qinnuteqarnissamullu killigititaq apriilip 30-anut killeqarluni.
Sermitsiaq.AG-p siusinnerusukkut allaaserisaatut Halibut Greenland aamma ingerlatseqatigiiffik pilersinneqaqqammersoq Avalleq sinerissap qanittuani qaleralittassiissutinut saarullittassiissutinullu qinnuteqartuupput. Avalleq soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmit SISA-mit naalakkersuisuusimasumillu Karl-Kristian Krusemit pigineqarpoq.
